Elämättömän elämän häpeä

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Voisko yp poistaa ton linkkispämmääjän viestit, kerrankin kun joku ketju herättää keskustelua niin kurjaa huomata että joku urpo koittaa pilata sen?

Mut asiaan. Eihän minkään alan opinnoista tule takuuta vakipaikasta, kellekään. Kaikki joutuu itse sillä omalla työllään osottaan koko uran ajan että on ansainnu sen uuden pätkän, tai vakinaistamisen, ylennyksen, palkankorotuksen, esimiestehtävän, mitä tahansa. Ei kellekään soiteta kotiin ja pyydetä opiskelemaan vakipaikkaa luvaten. Ja vielä vähemmän onni kohtaa parisuhderintamalla ketään jonka mielestä hänelle putäs valmiiksi kotio lähettää nainen joka ei anna pakkeja, tai ainakin ilmottaa osote.

Jotain omaa aktiivisuutta ja riskinsietoa nyt elämään. Ei kukaan oo niin paljoa muita parempi ihminen että ansaitsis kaiken valmiina kultalautasella.
 
vierailija
Kyllä minäkin melkein sanoisin, että opiskele putkimieheksi tai sähkömieheksi (tai muu rakennusala) niitä töitä riittää aina ahkeralle tekijälle. Nuoret valmistuvat on monet vielä aika "hulivilejä" joten veikkaan että kolmikympoinen työllistyy helposti. Mahdomlisuys tienata ihan ok palkkaa, jos kunnianhimoa on niin sitten vaan oma firma pystyyn.

Bonuksena se, että käsistään kätevä mies raksavaatteissa on edelleenkin monelle naiselle melkoinen turn-on. Just jossain iltalehdessä remppamiehet kertoi kuinka yleistä seksuaalinen häirintä on alalla, naiset kourii ja ehdottelee ja tarjoaa maksua luonnossa...

Et siitä vaan yrittämään, tutkinnon saanee parissa vuodessa nykyään että ei oo edes mikään iso uhraus. Ja 30 vuotta vielä työuraa jäljellä!
 
vierailija
Tarkoitat että valehtelee? Kaikki työpaikat mitkä olen saanut olen hoitanut kunnialla ja usein kehujen kera. On vaan hankala päästä työllistymään, kun kaksi viikkoa rakennusapulaisena ei ole se myyvin artikkeli ansioluettelossa.

[ap]
Metsäkoneenkuljettajista on valtava pula eikä helpota yhtään pitkiin aikoihin. Omaa konetta ei tarvi hankkia kenenkään, vaan sitä tehdään parissa, kolmessa vuorossa, todella itsenäinen homma silti ja parhaat työskentelyvalot ikinä:cool:
 
vierailija
Mun mielestä sun ongelma on ylpeys. Oot mielestäs liian hyvä kaupan kassalle, pätkätöihin, varastoon, lähihoito-opiskelijaksi, suhteeseen sellaisen naisen kanssa joka sut huolis, työttömien harrastuksiin tapaamaan ihmisiä. Sun mielestä sun kuuluis olla menestyjä, maajohtaja, ylilääkäri, varakas naistenmies, matkustellut maailmanmies. Ja olet katkera siitä ettei sulle anneta sitä elämää joka sulle kuuluis, niin katkera ettet ees suostu näkemään että sun tekemiset saattais liittyä asiaan jotenkin. Toi sun häpeä juontaa tosta sun ylpeydestä - et kehtaa menestyjäystävilles kertoa että oot työtön, koska on noloa ettei noin upea tyyppi ookaan maajohtaja kuten kuuluis, joten valehtelet. Monelle muulle, vähemmän ylpeälle tuo ei ois noloa eikä häpeällistä.

Älä puhu heikosta itsetunnosta kun sulla ei sitä ole. Hanki mieluummin terve itsetunto jossa et kuvittele olevas parempi ihminen kun olet joka ei vaan maailman epäreiluuden vuoksi saanut mitä ois ansainnut. Kohtaa se tosiasia että oot tavallinen ihminen joka ansaitsee tavallisen elämän. Sen jälkeen ehkä vout olla jopa onnellinen sen tavallisen elämän kanssa.
Hassu huomata miten joku voi tulkita täysin väärin kirjoitukseni. Ehkä tässä on juuri se juttu, mikä olisi helpompi tulkita naamakkain keskustellessa ja jonka taitajat kirjoittajat osaisivat tekstimuodossakin ilmaista, mutta jää meiltä vähemmän taitavilta tekemättä, sillä ylpeys on todella kaukana ensimmäisestä adjektiivista, jolla kuvaisin itseäni. En pidä itseäni myöskään liian hyvänä mihinkään. Ja miksi pitäisinkään? Voiko yksikään täysissä järjissä oleva ihminen minun tilanteessani pitää itseään liian hyvänä? Sehän olisi täysin absurdia.

On tietenkin noloa olla kouluttamaton, kokematon pitkäaikastyötön tässä iässä. Ei se tarkoita, että olisi noloa olla duunari, amistaustainen tai vähemmän menestyvä. Ei missään nimessä. Nuohan olisivat täysin normaaleja elämänvalintoja ihmisellä ja siten täysin poikkeavia mun tilanteesta. On eri asia sanoa etten halua nelikymppisenä mennä kaupan kassalle ja toivoa, että ehkä ennen eläkeikää nousen myymäläpäälliköksi kuin sanoa etten arvosta ko. työtä tekeviä. Tietenkin arvostan. Ei mulla ole varaa arvostella ketään.

Häpeän, koska olen poikkeava ja epäonnistunut kaikessa siinä missä muut ovat onnistuneet. En häpeä, koska olisin ylpeä. Näissä on ero.

[ap]
 
vierailija
Jännämiesprovo on "jännämiehiä" käsittelevä trollikirjoitus.

Mistä ihmeestä keksit tuon, ettei palstan mammoista kukaan haluaisi edes teoriassa yhteen kanssasi koska sinulla ei ole seksikokemuksia? Oletko käynyt treffeillä kaikkien palstamammojen kanssa ja saanut jokaiselta pakit tuon takia?
Tajuan tilastotieteistä ja maailman suuruudesta kuitenkin sen verran, etten lähde väittämään tilanteeni olevan toivoton. Se on vain käytännössä toivoton. En minä niin paska ihminen ole, ettei kukaan voisi pitää mua haluttavana. Se on vain mun taustoilla hyvin epätodennäköistä ja vaatisi valtavan määrän yrityksiä ja epäonnistumisia.

[ap]
 
vierailija
Niin ja saavuttaakseen jotain on oltava valmis tekemään töitä.
Pitää olla pitkäjänteinen, valmis tekemään ensin huonompiakin hommia, valmis kestämään epävarmuutta että saako tämänjatämän projektin jälkeen työtä, pelkoja, ihmisten nokkimisjärjestyksiä, erilaisia ihmisiä, epäreiluutta (se pomon 23-vuotias sukulainen nappasi paikan/omia ideoita ei kuunnella), jne.

Mut hei, se on elämää se. Ap näkee että muiden elämä on vain auvoisaa, mutta suurin osa on kypsynyt työhönsä tai parisuhteeseensa mutta kitkuttaa jotenkin väsyneenä eteenpäin.
En ole sanonut (tai ehkä olen, en muista), että mun pitäisi saavuttaa jotain. Tämän ketjun premissi oli: kun on tarpeeksi syvässä kaivossa on luovuttaminen täysin validin vaihtoehto. Lisäksi on aikalaila eri lähteä yrittämään ja aloittamaan 20-vuotiaana kuin lähes 40-vuotiaana. Ei lähteä yrittämään jotain uutta vaan aloittamaan ihan kaiken, ihan alusta.

[ap]
 
vierailija
Sittenhän sulla ei ole mitään ongelmaa mennä tanssikurssileekaan(y)
Tanssikurssiko nyt on se satavarma keino tavata kiinnostavia naisia? Ennen sanottiin, että kokkaava mies on kovaa valuuttaa. Ilmeisesti nämä muuttuvat koko ajan?

Valitettavasti elämä ei suurimalta osalta ole tanssia. Jossainm vaiheessa pitää avata myös suu ja kertoa muutakin kuin valssin, tangon ja cha-cha-chan askelkuviot. Vaikka voisihan se olla mukavaa olla edes hetki keskellä ihmisiä, jotka eivät tuomitse ja saattaisivat jopa pitää normaalina. Pieni hengähdyshetki fantasiamaailmassa jokapäiväisen parvekkaalta hyppäämisen ajattelun sijaan.

[ap]
 
vierailija
Tanssikurssiko nyt on se satavarma keino tavata kiinnostavia naisia? Ennen sanottiin, että kokkaava mies on kovaa valuuttaa. Ilmeisesti nämä muuttuvat koko ajan?

Valitettavasti elämä ei suurimalta osalta ole tanssia. Jossainm vaiheessa pitää avata myös suu ja kertoa muutakin kuin valssin, tangon ja cha-cha-chan askelkuviot. Vaikka voisihan se olla mukavaa olla edes hetki keskellä ihmisiä, jotka eivät tuomitse ja saattaisivat jopa pitää normaalina. Pieni hengähdyshetki fantasiamaailmassa jokapäiväisen parvekkaalta hyppäämisen ajattelun sijaan.

[ap]

Pieni hengähdyshetki fantasiamaailmassa jokapäiväisen parvekkaalta hyppäämisen ajattelun sijaan.

Ja ei sitten masennusta ole tai ehkä tämä on vaan kummallinen kiero kielikuva asialle.
 
vierailija
Voisko yp poistaa ton linkkispämmääjän viestit, kerrankin kun joku ketju herättää keskustelua niin kurjaa huomata että joku urpo koittaa pilata sen?

Mut asiaan. Eihän minkään alan opinnoista tule takuuta vakipaikasta, kellekään. Kaikki joutuu itse sillä omalla työllään osottaan koko uran ajan että on ansainnu sen uuden pätkän, tai vakinaistamisen, ylennyksen, palkankorotuksen, esimiestehtävän, mitä tahansa. Ei kellekään soiteta kotiin ja pyydetä opiskelemaan vakipaikkaa luvaten. Ja vielä vähemmän onni kohtaa parisuhderintamalla ketään jonka mielestä hänelle putäs valmiiksi kotio lähettää nainen joka ei anna pakkeja, tai ainakin ilmottaa osote.

Jotain omaa aktiivisuutta ja riskinsietoa nyt elämään. Ei kukaan oo niin paljoa muita parempi ihminen että ansaitsis kaiken valmiina kultalautasella.
Taas väärinymmärrys. Pitäisiköhän mun mennä ilmaisevan kirjoituksen kurssille, kun en näköjään saa ajatuksia selkeästi kerrottua?

Mä en edelleenkään odota, että kaikki tuotaisiin mulle hopealautasella (kulta ei oo mun suosikki). Mä en vain halua ottaa riskiä, koska tiedän etten kestä vastoinkäymisiä ja negatiivisia lopputulemia. Sanotaan vaikka näin hypoteettisina tilanteena, että jos olisin vaikka hieman alemman keskitason mies olisi sinkkuuden muuttaminen parisuhteeksi huomattavasti matalammalle vuorelle kiipeämistä. Mulla olisi tietoa miten vuorelle kiivetään, tietoa tarvittavista varusteista ja kun kohtaisin kiinnostuneen naispuolisen vuorikiipeilijän olisi mulla myös uskottavia tarinoita aikaisemmista kiipeilyistä. Nyt mä olen siinä tilanteessa, että kroppa mahdollistaa kiipeämisen korkeintaan Hollolan Kusiasmäelle ja sinnekin kiivetessä eksyisin kolmesti ja kaatuisin naama edellä kuraojaan. Sama juttu muilla elämän alueilla.

[ap]
 
vierailija
Taas väärinymmärrys. Pitäisiköhän mun mennä ilmaisevan kirjoituksen kurssille, kun en näköjään saa ajatuksia selkeästi kerrottua?

Mä en edelleenkään odota, että kaikki tuotaisiin mulle hopealautasella (kulta ei oo mun suosikki). Mä en vain halua ottaa riskiä, koska tiedän etten kestä vastoinkäymisiä ja negatiivisia lopputulemia. Sanotaan vaikka näin hypoteettisina tilanteena, että jos olisin vaikka hieman alemman keskitason mies olisi sinkkuuden muuttaminen parisuhteeksi huomattavasti matalammalle vuorelle kiipeämistä. Mulla olisi tietoa miten vuorelle kiivetään, tietoa tarvittavista varusteista ja kun kohtaisin kiinnostuneen naispuolisen vuorikiipeilijän olisi mulla myös uskottavia tarinoita aikaisemmista kiipeilyistä. Nyt mä olen siinä tilanteessa, että kroppa mahdollistaa kiipeämisen korkeintaan Hollolan Kusiasmäelle ja sinnekin kiivetessä eksyisin kolmesti ja kaatuisin naama edellä kuraojaan. Sama juttu muilla elämän alueilla.

[ap]
Sinulla on liian kovat kriteerit. Jatkossa kannattaa Suomi24:n treffeissä lähettää viestiä vaan niille naisille, jotka ovat pienten lasten yksinhuoltajia ja samalla voimakkaan ylipainoisia (esim. 160 cm, 130 kg) sekä joko kouluttamattomia tai korkeintaan esim. lähihoitajia.

Tasoteorian keskeinen opetus on se, että omantasoisen naisen löytäminen on realismia ja omaa tasoa alempitasoisen naisen löytäminen taas on jopa melko helppoa.
 
vierailija
Ap, haluatko oikeasti rakastaa jotain naista vai onko se parisuhde vain sinulle jonkinlainen sulka hattuun ja CV:n täyte (eli "kokemus" niin kuin itse asian ilmaiset)?
Tietenkin se on kokemus. Tai tällä hetkellä se on kokemuksen puute. Pidän sitä oleellisena asiana ihmisen elämässä ja tärkeänä tekijänä kehityksessä lapsesta teiniksi ja edelleen teinistä aikuiseksi.

Jos ajatellaan siltä kantilta, mikä eniten ahdistaa ja takaraivossa kovalla vasaralla hakkaa on se taas toinen juttu. Se on valtava kaipaus toisen ihmisen luo, se on halu välittää aidosti toisesta, se on halu tuntea itsensä tärkeäksi. Se on suuri tuntematon. Ei tässä ole kysymys mistään mekaanisesta seksin harrastamisesta. Mulle nämä jutut ovat niitä, jotka saavat eniten epäilemään arvoani ihmisenä ja syytä elää tällä pallolla.

[ap]
 
vierailija
Pieni hengähdyshetki fantasiamaailmassa jokapäiväisen parvekkaalta hyppäämisen ajattelun sijaan.

Ja ei sitten masennusta ole tai ehkä tämä on vaan kummallinen kiero kielikuva asialle.
Niin, mulle masennus on huonoa oloa, kun asiat ovat käytännössä hyvin. En pidä rationaalista ajattelua omasta tilanteesta ja siitä vedettäviä, mahdollisesti lopullisia johtopäätöksiä merkkinä masennuksesta. Tietenkin ne ovat esim. surullisia, mutta niiden taustalla ei ole tässä tapauksessa irrationaalinen, sairastunut mieli. Kehäajattelua toki ja yksinäisen ihmisen toistavaa pohdintaa, mutta tämän kyllä tiedostan.

[ap]
 
vierailija
Sinulla on liian kovat kriteerit. Jatkossa kannattaa Suomi24:n treffeissä lähettää viestiä vaan niille naisille, jotka ovat pienten lasten yksinhuoltajia ja samalla voimakkaan ylipainoisia (esim. 160 cm, 130 kg) sekä joko kouluttamattomia tai korkeintaan esim. lähihoitajia.

Tasoteorian keskeinen opetus on se, että omantasoisen naisen löytäminen on realismia ja omaa tasoa alempitasoisen naisen löytäminen taas on jopa melko helppoa.
Mä en elä elämääni minkään tasoajattelun kautta. Tietenkin tajuan, että työ- ja pariutumismarkkinoilla minä olen sitä alinta tasoa, mutta en silti näe ko. ajattelussa oikeastaan mitään hyödyllistä. En esimerkiksi ajattele potentiaalista kumppania minkään ulkoisen statuksen kautta. Ihminen tulee ensin ja sitten se mitä on tehnyt, kokenut ja saavuttanut. Enkä myöskään arvosta, että oletat lihavien, kouluttamattomien tai hui kauhistus, lähihoitajien olevan niin alhaisessa tilassa, että heidän pitäisi tyytyä mihn tahansa. Se ei ole todellisuutta, eikä malli jonka mukaan ihmisten pitäisi toimia.

[ap]
 
vierailija
Tanssikurssiko nyt on se satavarma keino tavata kiinnostavia naisia? Ennen sanottiin, että kokkaava mies on kovaa valuuttaa. Ilmeisesti nämä muuttuvat koko ajan?

Valitettavasti elämä ei suurimalta osalta ole tanssia. Jossainm vaiheessa pitää avata myös suu ja kertoa muutakin kuin valssin, tangon ja cha-cha-chan askelkuviot. Vaikka voisihan se olla mukavaa olla edes hetki keskellä ihmisiä, jotka eivät tuomitse ja saattaisivat jopa pitää normaalina. Pieni hengähdyshetki fantasiamaailmassa jokapäiväisen parvekkaalta hyppäämisen ajattelun sijaan.

[ap]
Kyllä voi olla. Muistan yhden miehen, joka kertoili elämänsä kännekohtaa, kuinka hän on ikikiitollinen omalle ex-vaimolleen, kun pakotti hänet tanssikurssille. Sitä ei kertonut, millaisen muutoksen entiseen sai aikaan.
 

Yhteistyössä