Jysk painatti Ahvenanmaalle mainoksia, joissa oli ruotsin lisäksi suomea - koko kampanja peruttiin

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Jysk painatti Ahvenanmaalle mainoksia, joissa oli ruotsin lisäksi suomea - koko kampanja jouduttiin perumaan: ”Hyvin kalliiksi tuli”

Tänään klo 21:14
Ahvenanmaalaisten koteihin ei jaetakaan kaksikielistä mainosta, vaikka mainokset oli jo printattu ja jakelut buukattu.

Jyskin ja Ahvenanmaan yhteiselo alkoi kieliprobleemilla.
Huonekaluliike Jysk avasi torstaina liikkeen Ahvenanmaalle. Paikallinen media on raportoinut paitsi "pitkistä jonoista" myös Jyskin kohtaamasta kritiikistä: Mainoskampanjoissa on käytetty myös suomea, mikä on ärsyttänyt osaa paikallisista.

Aiheesta on uutisoinut muun muassa Ålands Radio & Tv Ab.

Aluepäällikkö Linda Törnroos-Kärkkäinen vahvistaa Iltalehdelle, että Jysk on saanut negatiivista palautetta suomen kielen käyttämisestä. Mainonta on ollut osittain suomenkielistä. Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi.

Jyskin alkuperäinen tarkoitus oli jakaa Ahvenanmaalla mainoslehteä, jossa oli sekä ruotsia että suomea.

- Olemme peruneet sen täysin. Kaikki meidän markkinointi on peruttu täysin, joka oli jo sovittuna, maksettuna ja printattuna. Se menee täysin uusiksi. Tästä lähtien tulemme paikallisessa lehdessä tekemään mainontaa ruotsin kielellä ja radiomainontaa ruotsin kielellä, Törnroos-Kärkkäinen sanoo.

Miksi mainoskampanja peruttiin?

- Siksi, että pystymme toimimaan täysin ruotsinkielisinä ja operoimaan vaadituissa standardeissa. Siinä oli osittain suomalaista tekstiä.

Eli jääkö suomi nyt kokonaan pois?

- Se on meidän tavoite, parhaamme mukaan elää lain mukaisesti. Meillä on iso markkinointitiimi, joka työstää asiaa parhaillaan ja homma on hoidossa ihan maajohtajalla asti.

Tuliko kampanjan peruminen kalliiksi?

- Hyvin kalliiksi. Onhan se aina iso asia, kun on lehdet ja kaikki printattu, jakelut ostettu ja näin pois päin. En osaa sanoa nyt euroja, mutta kallista oli.

Iso investointi
Törnroos-Kärkkäisen mukaan Ahvenanmaan Jysk on käyttänyt nyt "hirveän määrän" aikaa siihen, että kaikki kyltit, jotka vain on ollut mahdollista muuttaa, on muutettu käsin ruotsinkieliseksi. Hänen mukaansa Jyskissä käytettävät järjestelmät aiheuttavat sen, että jos hinnat pitää merkitä Suomen euroilla, teksti tulee suomeksi.

- Meidän järjestelmät sallivat sen, että joko meillä on ruotsiksi tekstiä ja ruotsin kruunut. Tai sitten meillä on suomeksi teksti ja Suomen eurot, hän selittää.

Hänen mukaansa ongelma on ongelma muuallakin, muun muassa kolmen virallisen kielen Belgiassa.

- Sielläkin pystymme operoimaan vain yhdellä kielellä. Meidän järjestelmämme ei vain kerta kaikkiaan taivu, Törnroos-Kärkkäinen sanoo.

- Olemme investoimassa todella ison summan, olisiko 17 miljoonaa euroa, siihen, että saisimme järjestelmät niin, että se automaattisesti pystyisi vaihtamaan (tekstit) kaksikieliseksi.

Törnroos-Kärkkäisen mukaan Jysk on myöntänyt ongelmansa "avoimesti" ja se on ollut heidän tiedossaan jo ennen Ahvenanmaalle saapumista. Hän kertoo, että Jysk on keskustellut tilanteesta Ahvenanmaan viranomaisten kanssa "hyvässä hengessä".

Vaikka kieliasia onkin herättänyt närää paikallisissa, on Jysk muuten otettu Ahvenanmaalla vastaan hyvin.

- Näin hyvää myyntipäivää ei avajaispäivänä ole Suomessa ennen tehty, Törnroos-Kärkkäinen iloitsee.

MARI JULKUmari.julku@iltalehti.fi
 
Ehdotan uudemman kerran mallin ottamista Ahvenanmaasta: Kaikille Suomen maakunnille samanlainen kielipolitiikka kuin Ahvenanmaalla. Maakunta pääkielen mukaan yksikieliseksi, viiden prosentin vähemmistöille ei enemmistöä häiritseviä kielioikeuksia. Kotiseutuoikeuden muualta tullut saa, jos on asunut maakunnassa yli 5 vuotta ja osoittanut osaavansa sen kielen riittävän hyvin. Ei voi olla syrjivää, koska ei sitä saarimaakunnassakaan ole. Säästöt yksikielisyydestä julkishallinnossa olisivat merkittäviä, vähintään satoja miljoonia/vuosi. Motivoi maahanmuuttajia kieliopintoihin.

Iloinen Yvonne on saanut kotiseutuoikeuden asuttuaan Ahvenanmaalla yli 5 vuotta ja osoitettuaan riittävän ruotsin kielen taidon.
Yvonne.jpg

Åländsk hembygdsrätt är som ett lokalt medborgarskap på Åland. Alla som föds på Åland där den ena föräldern har hembygdsrätt får automatiskt den rättigheten. Inflyttade som bott i mer än fem år på Åland och som har tillfredsställande kunskaper i det svenska språket kan ansöka om hembygdsrätt. Det har Yvonne Lindau och hennes man gjort i år har nu blivit beviljade hembygdsrätt på Åland.

https://kultursmakarna.se/2014/06/08/yvonne-har-blivit-beviljad-alandsk-hembygdsratt/
 
Antasivat niille sen itsenäisyytensä kun ne kerran sitä tahtoo...sen jälkeen saisivat myös itseään puolustaa sotilaallisesti jos joku muu valtio haluais sen itselleen vallata.
 

Yhteistyössä