Suomi ei ole kaksikielinen

[vierailija]

Suomen kieli on siitä erikoinen ettei ole sukulaiskieli millekkään.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalais-ugrilaiset_kansat

 

[vierailija]

Juuri eilen ruotsinruotsalainen kertoi minulle, miten hankalaa tanskasta on saada selvää.

Jaa, mun ruotsalainen kaveri tekee jatkuvasti kauppaa Tanskaan päi siten, että itse puhuu ruotsia ja liikekumppani tanskaa. Kuka mitäkin osaa ja missä on taitava

Täällä näitä kieliasioita vänkäävät ovat varmasti itseäni keskimäärin paljon nuorempia, joten voin sanoa pitkän kokemukseni perusteella, että kyllä se kielten osaaminen vaan avartaa maailmaa.

Jos ei halua "avartaa" ja tykkää jäädä vain kotinurkkiin, niin mikäpä siinä. Mutta ei rajoiteta kielivalintoja kouluissa, niiden opiskelu on kuin ilmainen lahja tulevaisuutta silmällä pitäen

 

[vierailija]

Englanti on tärkeä, parempi opettaa ruotsalaisille ja suomalaisille englatia kuin lopulle mailmaa Suomi tai ruotsi.
Soumalaisista 65v ja vanhemmista ehkä puolet puhuu englantia.

Oletko sä kännissä, vai miksi kirjoitit noin huonosti suomea?

 

[vierailija]

Pakkoruotsia vastustaa 2/3 suomalaisista, joten on ehkä aika vaikeata määrittää stereotyyppistä "ruotsi-inisijää".

Näytähän pätevää faktaa..

 

[vierailija]

Oletko sä kännissä, vai miksi kirjoitit noin huonosti suomea?

Sanoin, että olen mamu.

 

[vierailija]

Mut hei, mä meen

Nyt mä oikeesti epäilen ruotsi-inisijöiden älykkyyttä.
Tietysti ulkolaisia palvellaan enkuks. Mut kun on tullu kahviloita joissa suomalaisetkaan ei saa suomenkielistä palvelua kuin erikseen pyytämällä.

No en ole huomannut tuollaista.

 

[vierailija]

Onhan Unkarin kieli sukulais kieli?

Ei ole. Ennen niin väitettii

 

[vierailija]

Et ole koskaan kuullut viron kielestä?

Etkä ole koskaan kuullut germaanisista kielistä ("ehkä") ??

Ei Viron kieli ole meidän sukulaiskieli

 

[Echo]

No en ole huomannut tuollaista.

Lue varsinkin viimeinen lause.


Tutkija koetti ostaa kahvia suomeksi Suomessa – ei onnistunut: ”Koska Helsingistä tuli sellainen?”

Janne Saarikivi kirjoittaa Imagessa huolestaan, jonka mukaan Suomi on ”muuttumassa vähittäin englanninkieliseksi”
Kielitieteilijä Janne Saarikivi ”käy taistoon englannin ylivaltaa vastaan” tiistaina Imagen verkkosivuilla julkaistussa esseessään.

Saarikivi kertoo kirjoituksensa aluksi kohtaamisestaan ostoskeskuksen baarin kassan kanssa. Hän kertoi yrittäneensä tehdä ostoksensa suomeksi. Tarjoilija tiedusteli kuitenkin toistuvasti, voitaisiinko ostotapahtuma hoitaa englanniksi.

– Ehdotus tuntuu hieman samalta kuin uskon naisista tuntuvan, kun tuntemattomat nipistelevät heidän takamustaan kadulla, Saarikivi kärjistää.

Saarikivi viittaa ”kielisosiologisiin selvityksiin” ilmiötä hahmottaessaan. Hänen mukaansa englantia Suomen kahviloissa yrittävät enimmäkseen puhua länsimaista muuttaneet palvelusektorin työläiset. Saarikiven mukaan syy tähän on puhekulttuuri ja siihen liittyvä käsitys, ettei englantia hyvin puhuva tarvitse Suomessa suomea lainkaan. Hän huomauttaa, että 1,7 miljoonaa suomalaista ei kuitenkaan osaa englantia.

– Koska Helsingistä tuli sellainen, että englantia on sopivaa puhua asiakkaille kysymättä, osaavatko he sitä, tai haluavatko he puhua sitä? Saarikivi ihmettelee.

Kielitieteilijä Janne Saarikivi. (KUVA: Pekka Elomaa)

KAHVILAEPISODI on kuitenkin vain pieni anekdootti Saarikiven kirjoituksessa.

Tutkija on huolissaan syvästä yhteiskunnallisesta muutoksesta, jossa Suomi on ”muuttumassa vähittäin englanninkieliseksi”. Esimerkeiksi Saarikivi nostaa kahvitarjoilun lisäksi vaikkapa kulttuuritarjonnan ja koulutuksen.

Saarikivi näkee, ettei englannin kielen käyttäminen välttämättä tarkoita kansainvälisyyttä vaan myös ajattelun kaventumista.

– Meidän tulee luopua ajatuksesta, että maailmassa on jokin tietty yksi kieli, jota kaikkien kannattaa osata. Se ei ole totta, eikä ole koskaan ollutkaan. Maailmassa ei ole keskipistettä.

Kotimaisten kielten keskus Kotus on ilmaissut huolensa englannin kielen ylivallasta jo vuonna 2009 julkaistussa kielipoliittisessa toimintaohjelmassa. Kotus tunnustaa englannin aseman hyödyllisenä yleiskielenä, lingua francana, jota käytetään paljon keskinäisessä viestinnässä muita kieliä kuin suomea äidinkielenään puhuvien henkilöiden välillä. Samalla englannin käytön ”hallitsematon laajentuminen” nähdään selvänä uhkana suomen kielelle.

 

[vierailija]

Näytähän pätevää faktaa..

SDP ja Vasemmistoliitto pitävät kansaa pilkkanaan ja yrittävät muuttaa kansan mielipidettä. SDPn ja Vasemmistoliiton kansanedustajia ei voida pitää kansanedustajina vaan valtionedustajina kansaan päin.

Pakkoruotsin tapauksessa vain Persuja voi pitää kansanedustajana, koska he ovat kunnioittaneet kansan antamaa mandaattia, kun muut yrittävät ajaa pakkoruotsia kansalle ja siksi ansaitsevat nimityksen valtionedustaja. Tälläiset kansanedustajat jotka eivät ole ymmärtäneet kansanedustuslaitoksen tarkoitusta, eivätkä aja äänestäjiensä etua, joutavat pois eduskunnasta. Kansan antama mandaatti on vakava asia jota pitää kansanedustajan kunnioittaa, eikä ajaa omaa agendaansa äänestäjillensä.

Åbo Akademi tutkimus
Tutkimuksessa 74% suomalaisista haluaa eroon pakkoruotsista.

Puolet suomenkielisistä pitää ruotsinkielisiä etuoikeutettuina.

Valtaosa suomalaisista haluaa eroon pakkoruotsista.
Enemmistö eli kolme neljäsosaa kansalaisista haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista, käy ilmi laajasta ja tuoreesta kyselytutkimuksesta, joka tehtiin syys–lokakuussa.

Yli 60 prosenttia on myös sitä mieltä, että koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia.

http://www.hs.fi/m/kotimaa/a1419215630306?jako=feffc34c5346a455880b386135396f61

 

[vierailija]

Suomalaiset osaa enkkua ihan

No jaa..

 

[vierailija]

Lue varsinkin viimeinen lause.


Tutkija koetti ostaa kahvia suomeksi Suomessa – ei onnistunut: ”Koska Helsingistä tuli sellainen?”

Janne Saarikivi kirjoittaa Imagessa huolestaan, jonka mukaan Suomi on ”muuttumassa vähittäin englanninkieliseksi”
Kielitieteilijä Janne Saarikivi ”käy taistoon englannin ylivaltaa vastaan” tiistaina Imagen verkkosivuilla julkaistussa esseessään.

Saarikivi kertoo kirjoituksensa aluksi kohtaamisestaan ostoskeskuksen baarin kassan kanssa. Hän kertoi yrittäneensä tehdä ostoksensa suomeksi. Tarjoilija tiedusteli kuitenkin toistuvasti, voitaisiinko ostotapahtuma hoitaa englanniksi.

– Ehdotus tuntuu hieman samalta kuin uskon naisista tuntuvan, kun tuntemattomat nipistelevät heidän takamustaan kadulla, Saarikivi kärjistää.

Saarikivi viittaa ”kielisosiologisiin selvityksiin” ilmiötä hahmottaessaan. Hänen mukaansa englantia Suomen kahviloissa yrittävät enimmäkseen puhua länsimaista muuttaneet palvelusektorin työläiset. Saarikiven mukaan syy tähän on puhekulttuuri ja siihen liittyvä käsitys, ettei englantia hyvin puhuva tarvitse Suomessa suomea lainkaan. Hän huomauttaa, että 1,7 miljoonaa suomalaista ei kuitenkaan osaa englantia.

– Koska Helsingistä tuli sellainen, että englantia on sopivaa puhua asiakkaille kysymättä, osaavatko he sitä, tai haluavatko he puhua sitä? Saarikivi ihmettelee.

Kielitieteilijä Janne Saarikivi. (KUVA: Pekka Elomaa)

KAHVILAEPISODI on kuitenkin vain pieni anekdootti Saarikiven kirjoituksessa.

Tutkija on huolissaan syvästä yhteiskunnallisesta muutoksesta, jossa Suomi on ”muuttumassa vähittäin englanninkieliseksi”. Esimerkeiksi Saarikivi nostaa kahvitarjoilun lisäksi vaikkapa kulttuuritarjonnan ja koulutuksen.

Saarikivi näkee, ettei englannin kielen käyttäminen välttämättä tarkoita kansainvälisyyttä vaan myös ajattelun kaventumista.

– Meidän tulee luopua ajatuksesta, että maailmassa on jokin tietty yksi kieli, jota kaikkien kannattaa osata. Se ei ole totta, eikä ole koskaan ollutkaan. Maailmassa ei ole keskipistettä.

Kotimaisten kielten keskus Kotus on ilmaissut huolensa englannin kielen ylivallasta jo vuonna 2009 julkaistussa kielipoliittisessa toimintaohjelmassa. Kotus tunnustaa englannin aseman hyödyllisenä yleiskielenä, lingua francana, jota käytetään paljon keskinäisessä viestinnässä muita kieliä kuin suomea äidinkielenään puhuvien henkilöiden välillä. Samalla englannin käytön ”hallitsematon laajentuminen” nähdään selvänä uhkana suomen kielelle.

Tämä on ihan oma aiheensa eikä kuulu keskusteluun jossa puhutaan pakkoruotsista ja kemiallisesta kaksikielisyydestä.

 

[vierailija]

Tämä on ihan oma aiheensa eikä kuulu keskusteluun jossa puhutaan pakkoruotsista ja kemiallisesta kaksikielisyydestä.

Automaatti muutti sanan.
Keinotekoisesta kaksikielisyydestä

 

[vierailija]

Ruotsalaiset tulivat siirtolaisina rannikoillemme joskus 1300-luvulla. Miksi heille on niin ylivoimaisen vaiketa ollut oppia suomea, että vieläkin koko suomenkielinen enemmistö pitää pakkoruotsittaa heidän palvelijoikseen? Ja minkä esimerkin tämä antaa uudemmille siirtolaisillemme?

Mikä on ollut nykyisen Suomen alueella ensimmäisenä puhuttu / puhutut kielet?

Milloin syntyi suomen kieli? Vinkki: melko myöhään versus ne kielet, joita täällä aikaisemmin puhuttiin.

 

[vierailija]

Muilla pohjoismaalaisilla ei olekaan ala-asteelta yliopistoon jatkuvaa tarpeetonta pakkovähemmistökieltä, joten totta kai heidän kielitaitonsa on monipuolisempi kuin suomalaisilla.

Sun argumenttisi ovat, noh, aika löyhällä pohjalla.

 

[Echo]

Mikä on ollut nykyisen Suomen alueella ensimmäisenä puhuttu / puhutut kielet?

Milloin syntyi suomen kieli? Vinkki: melko myöhään versus ne kielet, joita täällä aikaisemmin puhuttiin.

Sä olet huolissasi suomen kielen historiasta.

Mä olen huolissani suomen kielen tulevaisuudesta.

 

[vierailija]

VMP.
Eihän pohjoismaisten ihmisten (Norja, Tanska) tartte ruotsia opetellakaan koska se heidän kieliperheensä on samanlainen. Mutta suomen kieli on erilainen, siksi opiskellaan edes yhtä noista skandinaavisista kielistä ja hyvä niin.

Oikein huvitti sun melodramaattinen "takaiskusta."
Annapas kun kerron.
Silloin kun täällä on -70-90-luvuilla ollut pakkoruotsi, on kuitenkin suomen kieli ollut varmaan rikkaimmillaan, on murrekirjoja väsätty jne.

Kun pakkoruotsista ollaan luopumassa, niin samaan aikaan nuorison suomen kieli murenee, tulee jotain lainasanoja selfie-bff-koutsi-deadline-insta-somekulttuuri jne.

Ei se ole pakkoruotsi joka köyhdyttää suomea, vaan globalisaatio-kiima, englannin tunkeminen joka paikkaan ja some.

Olen täysin samaa mieltä

T. kielten ammattilainen

 

[vierailija]

Åbo Akademi tutkimus
Tutkimuksessa 74% suomalaisista haluaa eroon pakkoruotsista.

Miten IHMEESSÄ sä voit pitää ruÅtsalaisten tutkimusta pätevänä?

 

[vierailija]

Mikä on ollut nykyisen Suomen alueella ensimmäisenä puhuttu / puhutut kielet?

Milloin syntyi suomen kieli? Vinkki: melko myöhään versus ne kielet, joita täällä aikaisemmin puhuttiin.

Miksi kysyt ja jaat vinkkejä? Siksi kun et itse tiedä.

Suomen kielen kantakieli on tullut tälle alueelle jo 2500 - 3700 vuotta sitten. Siitä on kehittynyt suomen, viron ja saamen kielet, mikä osoittaa että näillä kielillä on täällä kehityshistoria.

Tästä syystä voidaan sanoa että suomen kieli ei ole tullut tänne mistään vaan se on ollut täällä aina sen syntymästä alkaen.

Ruotsin kieli ei ole täällä kehittynyt ja se on kokonaisuudessaan siirtynyt tänne jo siinä muodossaan kuin se on ollut Ruotsissa. Ruotsinkieli on niin uusi kieli pohjolassa että se mainitaan ensimmäistä kertaa vastaa 1300-luvulla.
Ruotsin kielellä ei ole mitään kehityshistoriaa Suomessa. Vielä tänäkin päivänä ruotsin kieli ei kehity täällä vaan se aina saa kehitysaskeleensa Ruotsista. Suomenruotsi ei vaikuta ruotsin kieleen mitenkään. Siksi se on maahanmuuttajakieli Suomessa.

 

[vierailija]

Jaa, mun ruotsalainen kaveri tekee jatkuvasti kauppaa Tanskaan päi siten, että itse puhuu ruotsia ja liikekumppani tanskaa. Kuka mitäkin osaa ja missä on taitava

Täällä näitä kieliasioita vänkäävät ovat varmasti itseäni keskimäärin paljon nuorempia, joten voin sanoa pitkän kokemukseni perusteella, että kyllä se kielten osaaminen vaan avartaa maailmaa.

Jos ei halua "avartaa" ja tykkää jäädä vain kotinurkkiin, niin mikäpä siinä. Mutta ei rajoiteta kielivalintoja kouluissa, niiden opiskelu on kuin ilmainen lahja tulevaisuutta silmällä pitäen

Pakkoruotsittajien pettämättömällä logiikalla siis jos haluaisi opiskella ruotsin tilalla saksaa, venäjää, ranskaa, kiinaa jne. niin silloin "ei halua avartaa maailmaa ja tykkää jäädä vain kotinurkkiin". Jep jep.

Kaikkein pahinta impivaaraisuutta edustavat juuri pakkoruotsittajat. Heidän mielestään pitäisi opiskella vain ruotsia ja viettää elämämme palvellen suomenruotsalaisia ja ehkä lisäksi käyden vähän kauppaa ruotsalaisten kanssa. Sen kauemmaksi on turha kurkottaa.

 

[Asiankannattaja]

Pakkoruotsittajien pettämättömällä logiikalla siis jos haluaisi opiskella ruotsin tilalla saksaa, venäjää, ranskaa, kiinaa jne. niin silloin "ei halua avartaa maailmaa ja tykkää jäädä vain kotinurkkiin". Jep jep.

Kaikkein pahinta impivaaraisuutta edustavat juuri pakkoruotsittajat. Heidän mielestään pitäisi opiskella vain ruotsia ja viettää elämämme palvellen suomenruotsalaisia ja ehkä lisäksi käyden vähän kauppaa ruotsalaisten kanssa. Sen kauemmaksi on turha kurkottaa.

Edelleen odotan vastausta siihen miten sä meinaat toteuttaa noi monipuoliset kieliopinnot?
Kas kun peruskoulu on paikka jossa opettaja tulee luokkaan jakoko luokka opettelee samaa.
Jos meinaat, että nicopetteri saa valita venäjän, jaanamirjami portugalin ja nellimarika kiinan niin 99% kouluista ei pysty noita kaikkia yhtaikaa tarjoamaan.
Joten jos nicopetterin luokka opiskelee venäjää niin se on pakkovenäjä kaikille muille paitti nicopetterille.

 

[vierailija]

Sun argumenttisi ovat, noh, aika löyhällä pohjalla.

Jaa milläköhän perusteella ovat, noh, aika löyhällä pohjalla? Kun ruotsalaiset opiskelevat englantia + jotain toista vierasta kieltä oppilaan valinnan mukaan ja suomalaiset opiskelevat englanti + pakkoruotsia, niin kumman maan kansalaisilla mahtaisi tällöin olla kokonaisuutena monipuolisempi kielitaito ???

 

[vierailija]

Edelleen odotan vastausta siihen miten sä meinaat toteuttaa noi monipuoliset kieliopinnot?
Kas kun peruskoulu on paikka jossa opettaja tulee luokkaan jakoko luokka opettelee samaa.
Jos meinaat, että nicopetteri saa valita venäjän, jaanamirjami portugalin ja nellimarika kiinan niin 99% kouluista ei pysty noita kaikkia yhtaikaa tarjoamaan.
Joten jos nicopetterin luokka opiskelee venäjää niin se on pakkovenäjä kaikille muille paitti nicopetterille.

Miten luulet, että koko muu läntinen maailma on pystynyt järjestämään kieliopintonsa ilman ala-asteelta yliopistoon jatkuvaa pakkovähemmistökieltä, mutta Suomessa tämä olisi täysin mahdotonta järjestää?

 

[vierailija]

Edelleen odotan vastausta siihen miten sä meinaat toteuttaa noi monipuoliset kieliopinnot?
Kas kun peruskoulu on paikka jossa opettaja tulee luokkaan jakoko luokka opettelee samaa.
Jos meinaat, että nicopetteri saa valita venäjän, jaanamirjami portugalin ja nellimarika kiinan niin 99% kouluista ei pysty noita kaikkia yhtaikaa tarjoamaan.
Joten jos nicopetterin luokka opiskelee venäjää niin se on pakkovenäjä kaikille muille paitti nicopetterille.

Kun siirretään B-kieli takaisin yläasteelle, pystytään jo nykyisillä opettajaresurseilla järjestämään vaihtoehdoiksi saksa, ranska ja ruotsi.

RKP:n tavoite pakkoruotsin aikaistuksessa oli nimenomaan hankaloittaa pakkoruotsin poistamista myöhemmin, koska voidaan vedota tuohon, että eihän ala-asteilla pysty järjestemään montaa eri kieltä.

 

[vierailija]

Miksi kysyt ja jaat vinkkejä? Siksi kun et itse tiedä.

Suomen kielen kantakieli on tullut tälle alueelle jo 2500 - 3700 vuotta sitten. Siitä on kehittynyt suomen, viron ja saamen kielet, mikä osoittaa että näillä kielillä on täällä kehityshistoria.

Tästä syystä voidaan sanoa että suomen kieli ei ole tullut tänne mistään vaan se on ollut täällä aina sen syntymästä alkaen.

Ruotsin kieli ei ole täällä kehittynyt ja se on kokonaisuudessaan siirtynyt tänne jo siinä muodossaan kuin se on ollut Ruotsissa. Ruotsinkieli on niin uusi kieli pohjolassa että se mainitaan ensimmäistä kertaa vastaa 1300-luvulla.
Ruotsin kielellä ei ole mitään kehityshistoriaa Suomessa. Vielä tänäkin päivänä ruotsin kieli ei kehity täällä vaan se aina saa kehitysaskeleensa Ruotsista. Suomenruotsi ei vaikuta ruotsin kieleen mitenkään. Siksi se on maahanmuuttajakieli Suomessa.

Älä tule minulle luennoimaan asiasta. Tiedän taatusti enemmän kuin sinä