V
vierailija
Vieras
Sisäministeri tiukkana: Nykyinen sosiaaliturva ja vapaa maahanmuutto mahdoton yhtälö
Euroopassa pitäisi siirtää pakolaisuuden painopistettä turvapaikkajärjestelmästä kiintiöpakolaisuuteen, katsoo sisäministeri Kai Mykkänen (kok.).
Vaikka turvapaikanhakijavirta on vähentynyt selvästi syksystä 2015, arvioi Mykkänen Afrikan väestönkasvun tarkoittavan sitä, että Eurooppaan on halukkaita tulijoita ”satoja miljoonia” aina hänen sukupolvensa elämän loppuun saakka. YK arvioi vuonna 2013, että Afrikan väkiluku tulee tuplaantumaan 2,4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2100 Afrikassa arvioidaan asuvan 4,2 miljardia ihmistä.
– Valitettavasti sellaista ei ole näköpiirissä, että keskiluokan osuus kasvaisi niin nopeasti, että se merkittävästi vähentäisi maasta muuttamaan pyrkivien ihmisten määrää väestönkasvun jatkuessa, Mykkänen sanoo.
Samalla yhtälö asettaa haasteita maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmälle. Maahanmuuton kontrollointia Mykkänen pitää ehdottomana.
–Ei voi olla samaan aikaan asumisperusteista sosiaaliturvaa ja vapaata maahanmuuttoa, hän linjaa.
Mykkänen on aiemmin esittänyt, että Suomi voisi kasvattaa pakolaiskiintiötään jopa kymmeneen tuhanteen pakolaiseen. Esityksensä hän on kytkenyt pakolaisuuden painopisteen muuttamiseen kiintiöpakolaisjärjestelmään, jota Mykkänen pitää paremmin hallittuna kuin turvapaikkajärjestelmää.
Sisäministeri peräänkuuluttaa erityisesti keskustelua yhteiseurooppalaisesta järjestelmästä. Tällöin voitaisiin pohtia myös esimerkiksi afrikkalaisten turvapaikanhakijoiden hädän arviointia erillisissä käsittelykeskuksissa jo ennen kuin he saapuvat Eurooppaan. Mykkänen arvioi, että tällöin kansainväliseen suojeluun olisi mahdollisuus myös heillä, joilla ei nykyisin ole varaa ihmissalakuljetuksen avulla tapahtuvaan turvapaikanhakuun.
–Aivan varmasti turvapaikanhakijoiden joukossa on suojelun tarpeessa olevia ja aivan varmasti myös niitä, joihin ei kohdistu henkilökohtaista vainoa tai uhkaa.
Mykkäsen mukaan turvapaikkajärjestelmän heikko puoli on nyt Euroopassa nähty ilmiö: laittomasti maassa oleskelevat. Osa turvapaikanhakijoista häviää valvovan silmän alta kesken turvapaikkaprosessin ja osa kielteisen päätöksen saatuaan. Sisäministeriön arvion mukaan Suomessa on noin kaksi tuhatta laittomasti maassa oleskelevaa. Mykkänen pitää selvänä, että ilmiöllä on vaikutusta myös Suomen sisäiseen turvallisuusympäristöön.
–Kyllä se sitten näkyy siinä, että turvallisuusympäristöä on vaikeampi hallita, Mykkänen toteaa viitaten Saksan kokemuksiin.
Moni turvapaikanhakija myös katoaa Suomen rajojen ulkopuolelle.
Viime vuonna perusteella Suomeen tehtiin palautuspyyntöjä muista EU-maista Dublin-asetuksen yhteensä noin 2 350, kertoo sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Jorma Vuorio. Niistä noin 600 toteutui. Eniten palautuspyyntöjä tehtiin Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista.
Irakin palautussopimusta odotetaan vieläkin
Kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden palautuksia tulisi vauhdittaa yhteisillä eurooppalaisilla ratkaisuilla, katsoo sisäministeri Mykkänen.
Esimerkiksi palautukset Suomesta Irakiin ovat takkuilleet, eikä maiden välillä vieläkään ole kunnolla toimivaa palautussopimusta. Suomi on pyrkinyt edistämään sopimusta pitkään. Jo syksyllä 2015 ulkoministeri Timo Soini (sin.) arvioi Irakin katsovan Suomen vaatimusta ”myönteisessä valossa”.
Nyt sisäministeri Mykkänen kuitenkin myöntää, että neuvotteluissa ei ole juuri edistytty.
–Irakin Suomen-suurlähettiläs kertoi aiemmin Irakin odottavan, että Isil saadaan hallintaan maan alueella. Jos Isil on Irakissa käytännössä nyt lyöty, niin tällä reunaehdolla heidän pitäisi pystyä nyt ottamaan vastaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita.
–On kuitenkin totta, että Irakille sisäinen pakolaisuus on valtaisa ongelma tällä hetkellä, Mykkänen myöntää.
Mykkänen näkee, että palautussopimusta tulisi edistää EU-yhteistyön kautta. Eurooppa on merkittävä Irakin jälleenrakentaja ja Mykkäsen mukaan kehitysyhteistyöhankkeiden ohella neuvotteluissa pitäisi nostaa esiin palautussopimus EU:n tavoitteena.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/244005-sisaministeri-tiukkana-nykyinen-sosiaaliturva-ja-vapaa-maahanmuutto-mahdoton-yhtalo
Euroopassa pitäisi siirtää pakolaisuuden painopistettä turvapaikkajärjestelmästä kiintiöpakolaisuuteen, katsoo sisäministeri Kai Mykkänen (kok.).
Vaikka turvapaikanhakijavirta on vähentynyt selvästi syksystä 2015, arvioi Mykkänen Afrikan väestönkasvun tarkoittavan sitä, että Eurooppaan on halukkaita tulijoita ”satoja miljoonia” aina hänen sukupolvensa elämän loppuun saakka. YK arvioi vuonna 2013, että Afrikan väkiluku tulee tuplaantumaan 2,4 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2100 Afrikassa arvioidaan asuvan 4,2 miljardia ihmistä.
– Valitettavasti sellaista ei ole näköpiirissä, että keskiluokan osuus kasvaisi niin nopeasti, että se merkittävästi vähentäisi maasta muuttamaan pyrkivien ihmisten määrää väestönkasvun jatkuessa, Mykkänen sanoo.
Samalla yhtälö asettaa haasteita maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmälle. Maahanmuuton kontrollointia Mykkänen pitää ehdottomana.
–Ei voi olla samaan aikaan asumisperusteista sosiaaliturvaa ja vapaata maahanmuuttoa, hän linjaa.
Mykkänen on aiemmin esittänyt, että Suomi voisi kasvattaa pakolaiskiintiötään jopa kymmeneen tuhanteen pakolaiseen. Esityksensä hän on kytkenyt pakolaisuuden painopisteen muuttamiseen kiintiöpakolaisjärjestelmään, jota Mykkänen pitää paremmin hallittuna kuin turvapaikkajärjestelmää.
Sisäministeri peräänkuuluttaa erityisesti keskustelua yhteiseurooppalaisesta järjestelmästä. Tällöin voitaisiin pohtia myös esimerkiksi afrikkalaisten turvapaikanhakijoiden hädän arviointia erillisissä käsittelykeskuksissa jo ennen kuin he saapuvat Eurooppaan. Mykkänen arvioi, että tällöin kansainväliseen suojeluun olisi mahdollisuus myös heillä, joilla ei nykyisin ole varaa ihmissalakuljetuksen avulla tapahtuvaan turvapaikanhakuun.
–Aivan varmasti turvapaikanhakijoiden joukossa on suojelun tarpeessa olevia ja aivan varmasti myös niitä, joihin ei kohdistu henkilökohtaista vainoa tai uhkaa.
Mykkäsen mukaan turvapaikkajärjestelmän heikko puoli on nyt Euroopassa nähty ilmiö: laittomasti maassa oleskelevat. Osa turvapaikanhakijoista häviää valvovan silmän alta kesken turvapaikkaprosessin ja osa kielteisen päätöksen saatuaan. Sisäministeriön arvion mukaan Suomessa on noin kaksi tuhatta laittomasti maassa oleskelevaa. Mykkänen pitää selvänä, että ilmiöllä on vaikutusta myös Suomen sisäiseen turvallisuusympäristöön.
–Kyllä se sitten näkyy siinä, että turvallisuusympäristöä on vaikeampi hallita, Mykkänen toteaa viitaten Saksan kokemuksiin.
Moni turvapaikanhakija myös katoaa Suomen rajojen ulkopuolelle.
Viime vuonna perusteella Suomeen tehtiin palautuspyyntöjä muista EU-maista Dublin-asetuksen yhteensä noin 2 350, kertoo sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Jorma Vuorio. Niistä noin 600 toteutui. Eniten palautuspyyntöjä tehtiin Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista.
Irakin palautussopimusta odotetaan vieläkin
Kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden palautuksia tulisi vauhdittaa yhteisillä eurooppalaisilla ratkaisuilla, katsoo sisäministeri Mykkänen.
Esimerkiksi palautukset Suomesta Irakiin ovat takkuilleet, eikä maiden välillä vieläkään ole kunnolla toimivaa palautussopimusta. Suomi on pyrkinyt edistämään sopimusta pitkään. Jo syksyllä 2015 ulkoministeri Timo Soini (sin.) arvioi Irakin katsovan Suomen vaatimusta ”myönteisessä valossa”.
Nyt sisäministeri Mykkänen kuitenkin myöntää, että neuvotteluissa ei ole juuri edistytty.
–Irakin Suomen-suurlähettiläs kertoi aiemmin Irakin odottavan, että Isil saadaan hallintaan maan alueella. Jos Isil on Irakissa käytännössä nyt lyöty, niin tällä reunaehdolla heidän pitäisi pystyä nyt ottamaan vastaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita.
–On kuitenkin totta, että Irakille sisäinen pakolaisuus on valtaisa ongelma tällä hetkellä, Mykkänen myöntää.
Mykkänen näkee, että palautussopimusta tulisi edistää EU-yhteistyön kautta. Eurooppa on merkittävä Irakin jälleenrakentaja ja Mykkäsen mukaan kehitysyhteistyöhankkeiden ohella neuvotteluissa pitäisi nostaa esiin palautussopimus EU:n tavoitteena.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/244005-sisaministeri-tiukkana-nykyinen-sosiaaliturva-ja-vapaa-maahanmuutto-mahdoton-yhtalo
