Taustalta moi kaikille!
Vilkuilemassa olen käynyt teidän kuulumisianne, vähän on hiljaista täälläkin. Liekö joulun aika vaikuttamassa.
Mikäs
Aamuskan tilanne, testaatko vai odotteletko? Ymmärrän kumpaakin koulukantaa, itse noilla halpistikuilla tykkään testailla jotta mahdolliset kiinnittymisyrityksetkin huomaisin.. ja jotain jännitystä tähän arkielämään. Toivotaan että se plussa sieltä tikkuun tulisi, dpo 10 on melko varhaista kuitenkin..
Vuorikristalli tervetuloa! Ihanan iso pesue teillä. Tsemppiä tjottailuun, kiva kun tänne tulee lisää porukkaa
Kettuperhe mahtista että noin nopeaan pääsette eteenpäin.
Tatti suosittelen myös sinulle asioiden miettimistä, ne tutkimukset kannattaa mielummin liian aikaisin kuin myöhään. Jos jotain voidaan lääketieteellisesti tehdä, siis pientä tukea esim. ovulaatioon, mielummin sitä tietää ehkä jos jotain apuja tarvitsee. Ja jos kaikki on kunnossa, voi stressaamatta odotella raskautumista. Itsehän ekan tuulimunan jälkeen odotin liki 8kk ennen kuin kävin mittauttamassa amh:n, ihan turhaan tahkottiin ja menetettiin aikaa.. Tsemppiä kummallekin
Iid@ aikas hyvin todettu että ei niitä testaamalla tehdä. Totta. Ja hyvä jos aktiivisuutta on ollut, saat piinailla tässäkin kuussa. Onnea matkaan sinullekin
Mitäs meidän plussanneet,
Jimima ja Zammakko? Käyttekö vielä kurkkimassa täällä? Miten on sujunut?
Ja huomasin vanhan kunnon
Luppiksen käyneen kurkkimassa ja kirjoittamassa. Ihana sinä, usein olet ollut mielessäni ja kiva kuulla sinusta. Elämä hakee muotoaan hurjien kokemusten jälkeen. Ihanaa joulun aikaa teidän porukalle ja kaikkea hyvää
Mitäs muuta piti kirjoittamani. No omaa napaa. Ei mennyt ihan putkeen tämä homma. Pari viikkoa sitten menin lääkkeelliseen tyhjennykseen, päivän homma piti olla. Kerran siis tehty tuulimunasta, meni ihan oppikirjamaisesti silloin. Sikiö vastasi tällä kertaa 6+1, eli kkm kyseessä. Lopulta vietin sairaalassa kaksi yötä eli kolme päivää, tuloksena runsas verenvuoto, pyörtyminen kaksi kertaa vessan lattialle, siitä seurannut aivotärähdys ja puudutuksessa tehty imuoperaatio vuodon tyrehdyttämiseksi. Saikkua tuli puolitoista viikkoa, otsa kolahti pahasti pyörtyessä ja sain kaksi mustaa silmää. Melko jäätävä kokemus kaikkinensa. Mutta tästä taas noustu, elämä jatkuu ja testikin näyttää jo negaa. Jatkosta en tiedä. Toisaalta niin tekisi mieli yksi kerta kokeilla vielä lahjasoluilla, toisaalta luopuminen vauvahaaveestakin alkanut tuntumaan ihan ok:lta. Ikää tulee kohta taas vuosi lisää ja luomuraskaus nyt vaan ei taida onnistua enää. Puolensa ja puolensa, jotenkin rankka kokemus nyt tämä km enkä ehkä haluaisi kokea tällaista uudelleen. No aika näyttää. Nyt keskityn töihin ja perheeseen, ihanaa kun tulee joulu.
Nautinnollista joulun aikaa teille kaikille, olette huippuja