Jäätiköiden sulaminen olisi katastrofaalista

Jäätiköiden sulaminen olisi katastrofaalista – Kartta: Euroopasta hukkuisi suuri osa
Ulkomaat Julkaistu 12.08.2017 06:21

Kartasta näkyy, mitkä osat Euroopasta jäisivät veden alle. MTV Uutiset

Jos kaikki Maan jäätiköt sulaisivat, sillä olisi katastrofaaliset seuraukset kaikkialla maailmassa. Eniten merien pinnan nousu koettelisi Pohjois-Amerikkaa ja Eurooppaa, joista hukkuisi veden alle suuria osia.

MTV Uutiset julkaisee artikkelin yhteistyössä Tieteen Kuvalehden kanssa.

Jos Maasta tulee täysin jäätön planeetta, merenpinta nousee noin 80 metriä nykyistä korkeammalle.

Jäätiköt voivat sulaa kokonaan vain, jos ilmasto lämpenee huomattavasti. Siinä tapauksessa vedessä tapahtuu myös lämpölaajenemista.

Se voi kohottaa merenpintaa vielä 30 metriä lisää. YK:n ilmastopaneelin mukaan jo 1–4 asteen keskilämpötilan nousu riittää sulattamaan Grönlannin jään tuhannessa vuodessa.

Seuraukset koko maailmalle
Mikäli keskivedenkorkeus asettuu 80 metriä korkeammalle, maailmankartta menee uusiksi, sillä rannikkoseudut jäävät laajalti veden alle.

Koska monet hukkuvat alueet ovat tätä nykyä hyvin tiheästi asuttuja, syntyy valtava, miljardien ihmisten, muuttopaine.

Grönlannin ja Etelämantereen jäämassojen osuus kaikesta maapallolla esiintyvästä jäästä on 99 prosenttia. Jos jäätikkö häviää Grönlannista, meri nousee "vain" seitsemisen metriä.

Mannerjäätiköissä on niin valtavasti vettä, että määrä voi nostaa merenpintaa 80 metriä. Näin nousu vaikuttaisi.

Seuraukset Euroopalle
Sen sijaan Etelämantereen jääpeitteen sulaminen johtaa noin 73 metrin nousuun.

Toisen pallonpuoliskon mannerjäätikön muuttuminen vedeksi ei kuitenkaan nostaisi merenpintaa tasaisesti.

Jäämassat vaikuttavat painovoimallaan Maan painovoimakenttään, ja se vesi, joka tulee Grönlannista, virtaa eteläiselle Tyynellemerelle, kun taas Etelämantereelta peräisin oleva vesi nostaa vedenpintaa muun muassa Pohjois-Atlantilla.

Merien pintaa eivät nosta vain Grönlannin ja Antarktiksen mannerjään sulaminen.

Pahimmat seuraukset ovat pienempien jäätiköiden sulamisella.

 

Jäätiköiden sulaminen olisi katastrofaalista – Kartta: Euroopasta hukkuisi suuri osa
Ulkomaat Julkaistu 12.08.2017 06:21

Kartasta näkyy, mitkä osat Euroopasta jäisivät veden alle. MTV Uutiset

Jos kaikki Maan jäätiköt sulaisivat, sillä olisi katastrofaaliset seuraukset kaikkialla maailmassa. Eniten merien pinnan nousu koettelisi Pohjois-Amerikkaa ja Eurooppaa, joista hukkuisi veden alle suuria osia.

MTV Uutiset julkaisee artikkelin yhteistyössä Tieteen Kuvalehden kanssa.

Jos Maasta tulee täysin jäätön planeetta, merenpinta nousee noin 80 metriä nykyistä korkeammalle.

Jäätiköt voivat sulaa kokonaan vain, jos ilmasto lämpenee huomattavasti. Siinä tapauksessa vedessä tapahtuu myös lämpölaajenemista.

Se voi kohottaa merenpintaa vielä 30 metriä lisää. YK:n ilmastopaneelin mukaan jo 1–4 asteen keskilämpötilan nousu riittää sulattamaan Grönlannin jään tuhannessa vuodessa.

Seuraukset koko maailmalle
Mikäli keskivedenkorkeus asettuu 80 metriä korkeammalle, maailmankartta menee uusiksi, sillä rannikkoseudut jäävät laajalti veden alle.

Koska monet hukkuvat alueet ovat tätä nykyä hyvin tiheästi asuttuja, syntyy valtava, miljardien ihmisten, muuttopaine.

Grönlannin ja Etelämantereen jäämassojen osuus kaikesta maapallolla esiintyvästä jäästä on 99 prosenttia. Jos jäätikkö häviää Grönlannista, meri nousee "vain" seitsemisen metriä.

Mannerjäätiköissä on niin valtavasti vettä, että määrä voi nostaa merenpintaa 80 metriä. Näin nousu vaikuttaisi.

Seuraukset Euroopalle
Sen sijaan Etelämantereen jääpeitteen sulaminen johtaa noin 73 metrin nousuun.

Toisen pallonpuoliskon mannerjäätikön muuttuminen vedeksi ei kuitenkaan nostaisi merenpintaa tasaisesti.

Jäämassat vaikuttavat painovoimallaan Maan painovoimakenttään, ja se vesi, joka tulee Grönlannista, virtaa eteläiselle Tyynellemerelle, kun taas Etelämantereelta peräisin oleva vesi nostaa vedenpintaa muun muassa Pohjois-Atlantilla.

Merien pintaa eivät nosta vain Grönlannin ja Antarktiksen mannerjään sulaminen.

Pahimmat seuraukset ovat pienempien jäätiköiden sulamisella.

Merenpinta nousee 80 metriä ja lisäksi lämpölaajenemisen seurauksena 30 metriä lisää.

Apua! Mitä voin tehdä!

- ei juma, tuhannessa vuodessa....

 

Ei haittaa. Se tapahtuu niin hitaasti, että ehtii sopeutua. Lisäksi maanpinta Suomessa nousee, joten vaikutus täällä on vähäisempi.

 

Tuo juttu on kyllä kaukana tieteestä - ilmeisesti on kysymys vain klikkikalastelusta.

Todellistakin tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista on saatavilla. Alla olevassa kartassa odotettavissa oleva suhteellisen merenpinnan tason muutos vuoteen 2100 mennessä (tuo suhteellinen siksi, että juuri meillä Pohjolassa maanpinta koko ajan nousee). Täällä Suomessa ei todellakaan ole mitään hätää.

Etelä-Suomessa odotettavissa 10 sentin merenpinnan nousu vuosisadan loppuun mennessä, muualla Suomen rannikolla pinta laskee!

https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/indicators/sea-level-rise-4/assessment-2

 

Tuo juttu on kyllä kaukana tieteestä - ilmeisesti on kysymys vain klikkikalastelusta.

Todellistakin tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista on saatavilla. Alla olevassa kartassa odotettavissa oleva suhteellisen merenpinnan tason muutos vuoteen 2100 mennessä (tuo suhteellinen siksi, että juuri meillä Pohjolassa maanpinta koko ajan nousee). Täällä Suomessa ei todellakaan ole mitään hätää.

Etelä-Suomessa odotettavissa 10 sentin merenpinnan nousu vuosisadan loppuun mennessä, muualla Suomen rannikolla pinta laskee!

https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/indicators/sea-level-rise-4/assessment-2

Kuvateksti on hiukan hassu. Pitäis sanoa että maa nousee, eikä merenpinta laske. Koska jos ilmanpaine on stabiili, eikä tuule ollenkaan pariin päivään, niin merenpinta on tietysti samalla korkeudella ihan koko Suomen rannikolla, jos satelliitista käsin mitataan.

 

Kuvateksti on hiukan hassu. Pitäis sanoa että maa nousee, eikä merenpinta laske. Koska jos ilmanpaine on stabiili, eikä tuule ollenkaan pariin päivään, niin merenpinta on tietysti samalla korkeudella ihan koko Suomen rannikolla, jos satelliitista käsin mitataan.

No tarkennetaan, kyse on siis merenpinnan suhteellisesta korkeudesta (mikä alkuperäisessa englanninkielisessä kuvatekstissä mainitaankin). Jos tänään lyödään rantaviivaan mittatikku, jää se 2100 Suomenlahden rannikolla keskivedenkorkeudella 10 cm syvyyteen, Pohjanlahdella sen sijaan on noussut kuiville.

Merenpinta ei sateliitista mitattuna ole samalla tasolla ympäri maapalloa, vaikka missään ei tuulisi yhtään, koska painovoimassa on alueellisia eroja.

Ei-pyöreä maa - mittasuhteet havainnollistamisen takia liioiteltu.

 

Tuo juttu on kyllä kaukana tieteestä - ilmeisesti on kysymys vain klikkikalastelusta.

Todellistakin tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista on saatavilla. Alla olevassa kartassa odotettavissa oleva suhteellisen merenpinnan tason muutos vuoteen 2100 mennessä (tuo suhteellinen siksi, että juuri meillä Pohjolassa maanpinta koko ajan nousee). Täällä Suomessa ei todellakaan ole mitään hätää.

Etelä-Suomessa odotettavissa 10 sentin merenpinnan nousu vuosisadan loppuun mennessä, muualla Suomen rannikolla pinta laskee!

https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/indicators/sea-level-rise-4/assessment-2

Tässä on kyse vain silkasta propagandasta.

 

Aloittajaan on uponnut suuri ilmastonmuutoskusetus kuin häkä. Isot rahat taskuihinsa tyhjästä vouhkauksesta käärivät nauravat partaansa.

 

Jos tuo merenpinnan nouseminen on noin suuri uhka, niin eikös silloin merenrantatontteja pitäisi saada melkein ilmaiseksi?

 

Aloittajaan on uponnut suuri ilmastonmuutoskusetus kuin häkä. Isot rahat taskuihinsa tyhjästä vouhkauksesta käärivät nauravat partaansa.

Siinä on kanssa 1pönttöpää joka ei usko edes vedenpitäviin todisteisiin

Jäätiköt on PIENENTYNEET kovasti

PISTE

 

Siinä on kanssa 1pönttöpää joka ei usko edes vedenpitäviin todisteisiin

Jäätiköt on PIENENTYNEET kovasti

PISTE

No pali merenpinta on noussut?

 

No pali merenpinta on noussut?

Nnoh pili-pali, onkos sun tapana valehdella itselles IRL myös

Merenpinnan nousu uhkaa maapalloa epätasaisesti
Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että merten pinta nousee oletettua nopeammin ilmaston lämpenemisen seurauksena. Merenpinta ei kuitenkaan nouse samaa tahtia kaikkialla. Suurimmassa varassa ovat erityisesti kehitysmaiden alavat alueet.

Luonto
7.12.2012 klo 06:11päivitetty 10.12.2012 klo 14:44

Yle Uutisgrafiikka

Jaana Kanninen

@YleKanninen
Jaa artikkeli Facebookissa353
Jaa artikkeli Twitterissä
Samaan aikaan kun virkamiehet, tutkijat ja poliitikot pähkäilevät ilmastonmuutoksen torjumista Qatarin pääkaupungissa Dohassa, tiedotusvälineet kertovat toinen toistaan hälyttävämpiä uutisia ilmastonmuutoksen etenemisestä. Tuoreimpien selvitysten mukaan maailman lämpötilan nousun varorajaksi hyväksytty kaksi astetta on käytännössä jo karannut käsistä. Nyt puhutaan neljän, viiden asteen noususta tämän vuosisadan aikana.

Samaa tahtia muuttuu käsitys merenpinnan nousuvauhdista. Kun vielä vuonna 2007 hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC arvioi, että merenpinta nousee 20 - 59 cm tämän vuosisadan aikana, tuoreimmat arviot puhuvat jo metristä, jopa kahdesta.

Viime viikolla julkistettu Maailmanpankin arvio on, että meren pinta nousee puolesta metristä metriin vuoteen 2060 mennessä, ja vuosisadan loppuun mennessä jopa useita metrejä.

Meren pintaa nostavat sekä arktisten alueiden jääpeitteen ennakoitua nopeampi sulaminen että meriveden lämpölaajeneminen.

IPCC:n arviosta jäätiköiden sulamisen vaikutus jätettiin pois suuren epävarmuuden takia.

Olemme ja emme ole samassa veneessä
Merenpinta ei nouse tasajalkaa eri osissa maapalloa. Siksi netistä ei myöskään löydy yhtä karttaa, joka kuvaisi vaikkapa yhden metrin merenpinnan nousun vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Merenpinnan nousuvauhtiin vaikuttavat muun muassa merivirtaukset, veden suolapitoisuus ja vaihteleva lämpötila sekä maankuoren muodot ja muodonmuutokset.

Tutkijat ovat löytäneet niin sanottuja hotspoteja, eli erityisen suuressa vaaravyöhykkeessä olevia paikkoja. Monet näistä sijaitsevat tiheästi asutuilla alueilla Aasiassa ja muualla kehitysmaissa.

Euroopan hotspot on Alankomaat, jonka asukkaista kaksi kolmasosaa asuu merenpinnan alapuolella. Alankomaat käyttääkin satoja miljoonia euroja vuodessa ikivanhojen tulvasuojiensa parantamiseen sekä uusien rakentamiseen. Maa on myös edelläkävijä kelluvien asuntojen rakentamisessa, jotka nousevat ja laskevat merenpinnan mukana.

Tummansinisellä merkityt alueet jäävät veden alle, jos merenpinta nousee metrin verran.Yle Uutisgrafiikka
Tutkijat julistivat myös Yhdysvaltojen itärannikon hotspotiksi vain kuukausia ennen kohtalokkaan Sandy-hirmumyrskyn iskemistä juuri tuolle alueelle. Viime kesäkuussa Floridassa sijaitseva St. Petersburgin geologinen tutkimuslaitos julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan merenpinta itärannikolla North Carolinasta Bostoniin kohoaa muuta maailmaa nopeammin.

Laitoksen tutkijan Asbury Sallengerin mukaan meriveden nousu yhdellä metrillä maailmanlaajuisesti merkitsisi New Yorkille sitä, että vakavat tulvat olisivat todennäköisiä kolmen vuoden välein sen sijaan, että niitä nykyisellään sattuu noin yksi vuosisadassa.

Myös Bangladeshissa ja monissa muissa alaville alueille rakennetuissa miljoonakaupungeissa Aasian köyhimmillä alueilla merenpinnan kohoaminen on elämän ja kuoleman kysymys.

Vielä kirjaimellisemmin näin on pienissä saarivaltioissa, jotka nousevat usein vain metrin parin verran merenpinnan yläpuolelle. Esimerkiksi Tyynellämerellä sijaitseva sadan tuhannen asukkaan Kiribati on jo ostanut maata Fiji-saarilta siirtääkseen väestöä hukkuvilta saarilta pois.

 

Siinä vaiheessa kun jäätiköiden sulaminen on ihan oikeasti ongelma niin ei kiinnosta minua - siinä vaiheessa on jo niin paljon multaa meikäläisen päällä, ettei mitään väliä.

 

http://maankohoumapuisto.fi/historia/jaan sulaminen/index.html

 

Mä haluan sen kristallipallon mikä noilla ennustajilla on. Joskaan en usko sellaista oleva. Joten kaikki tämä on pelkkää arviointia ja arvailua. Muuttuvia tekijöitä on niin paljon ettei mikään mallinnuspohja voi kaikkea huomioida.

Oma pesä on toki tärkeä pitää puhtaana ja pyrkimys vähentää vaikkapa sitten kasvihuonekaasupästöjä on hieno asia. Tosiasia kuitenkin on ettei tulevaisuutta vaan voi tarkaa ennustaa 100 ei edes 10 vuoden päähän.

 

Siinä vaiheessa kun jäätiköiden sulaminen on ihan oikeasti ongelma niin ei kiinnosta minua - siinä vaiheessa on jo niin paljon multaa meikäläisen päällä, ettei mitään väliä.

Jaahas. Olet siis lisääntymätön ja yksinäinen tumputtaja

 

Nnoh pili-pali, onkos sun tapana valehdella itselles IRL myös

Merenpinnan nousu uhkaa maapalloa epätasaisesti
Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että merten pinta nousee oletettua nopeammin ilmaston lämpenemisen seurauksena. Merenpinta ei kuitenkaan nouse samaa tahtia kaikkialla. Suurimmassa varassa ovat erityisesti kehitysmaiden alavat alueet.

Luonto
7.12.2012 klo 06:11päivitetty 10.12.2012 klo 14:44

Yle Uutisgrafiikka

Jaana Kanninen

@YleKanninen
Jaa artikkeli Facebookissa353
Jaa artikkeli Twitterissä
Samaan aikaan kun virkamiehet, tutkijat ja poliitikot pähkäilevät ilmastonmuutoksen torjumista Qatarin pääkaupungissa Dohassa, tiedotusvälineet kertovat toinen toistaan hälyttävämpiä uutisia ilmastonmuutoksen etenemisestä. Tuoreimpien selvitysten mukaan maailman lämpötilan nousun varorajaksi hyväksytty kaksi astetta on käytännössä jo karannut käsistä. Nyt puhutaan neljän, viiden asteen noususta tämän vuosisadan aikana.

Samaa tahtia muuttuu käsitys merenpinnan nousuvauhdista. Kun vielä vuonna 2007 hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC arvioi, että merenpinta nousee 20 - 59 cm tämän vuosisadan aikana, tuoreimmat arviot puhuvat jo metristä, jopa kahdesta.

Viime viikolla julkistettu Maailmanpankin arvio on, että meren pinta nousee puolesta metristä metriin vuoteen 2060 mennessä, ja vuosisadan loppuun mennessä jopa useita metrejä.

Meren pintaa nostavat sekä arktisten alueiden jääpeitteen ennakoitua nopeampi sulaminen että meriveden lämpölaajeneminen.

IPCC:n arviosta jäätiköiden sulamisen vaikutus jätettiin pois suuren epävarmuuden takia.

Olemme ja emme ole samassa veneessä
Merenpinta ei nouse tasajalkaa eri osissa maapalloa. Siksi netistä ei myöskään löydy yhtä karttaa, joka kuvaisi vaikkapa yhden metrin merenpinnan nousun vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Merenpinnan nousuvauhtiin vaikuttavat muun muassa merivirtaukset, veden suolapitoisuus ja vaihteleva lämpötila sekä maankuoren muodot ja muodonmuutokset.

Tutkijat ovat löytäneet niin sanottuja hotspoteja, eli erityisen suuressa vaaravyöhykkeessä olevia paikkoja. Monet näistä sijaitsevat tiheästi asutuilla alueilla Aasiassa ja muualla kehitysmaissa.

Euroopan hotspot on Alankomaat, jonka asukkaista kaksi kolmasosaa asuu merenpinnan alapuolella. Alankomaat käyttääkin satoja miljoonia euroja vuodessa ikivanhojen tulvasuojiensa parantamiseen sekä uusien rakentamiseen. Maa on myös edelläkävijä kelluvien asuntojen rakentamisessa, jotka nousevat ja laskevat merenpinnan mukana.

Tummansinisellä merkityt alueet jäävät veden alle, jos merenpinta nousee metrin verran.Yle Uutisgrafiikka
Tutkijat julistivat myös Yhdysvaltojen itärannikon hotspotiksi vain kuukausia ennen kohtalokkaan Sandy-hirmumyrskyn iskemistä juuri tuolle alueelle. Viime kesäkuussa Floridassa sijaitseva St. Petersburgin geologinen tutkimuslaitos julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan merenpinta itärannikolla North Carolinasta Bostoniin kohoaa muuta maailmaa nopeammin.

Laitoksen tutkijan Asbury Sallengerin mukaan meriveden nousu yhdellä metrillä maailmanlaajuisesti merkitsisi New Yorkille sitä, että vakavat tulvat olisivat todennäköisiä kolmen vuoden välein sen sijaan, että niitä nykyisellään sattuu noin yksi vuosisadassa.

Myös Bangladeshissa ja monissa muissa alaville alueille rakennetuissa miljoonakaupungeissa Aasian köyhimmillä alueilla merenpinnan kohoaminen on elämän ja kuoleman kysymys.

Vielä kirjaimellisemmin näin on pienissä saarivaltioissa, jotka nousevat usein vain metrin parin verran merenpinnan yläpuolelle. Esimerkiksi Tyynellämerellä sijaitseva sadan tuhannen asukkaan Kiribati on jo ostanut maata Fiji-saarilta siirtääkseen väestöä hukkuvilta saarilta pois.

Eipä tuosta.selvinnyt paljonko se merenpinta on tähän mennessä noussut, pelottelevat vain tulevalla nousulla.

 

Tosiasia kuitenkin on ettei tulevaisuutta vaan voi tarkaa ennustaa 100 ei edes 10 vuoden päähän.

Eihän nämä maailmanlopunennustajat osaa ennustaa edes huomista säätä...

 

Ei haittaa. Se tapahtuu niin hitaasti, että ehtii sopeutua. Lisäksi maanpinta Suomessa nousee, joten vaikutus täällä on vähäisempi.

Vasta oli uutisissa, kuinka lentäminen vaikeutuu, kun on liian kuumaa. Kai silläkin jonkinlainen vaikutus olisi?

 

Eipä tuosta.selvinnyt paljonko se merenpinta on tähän mennessä noussut, pelottelevat vain tulevalla nousulla.

Vaikeeta on sulla...

Tämähän on niin uusi asia, ettei ihmisen touhu oikeastaan vielä ole vaikuttanut, siksi puhutaan tietenkin vielä vaan ennusteista

 

http://ilmatieteenlaitos.fi/merenpinnan-nousu-suomen-rannikolla

 

 

Vasta oli uutisissa, kuinka lentäminen vaikeutuu, kun on liian kuumaa. Kai silläkin jonkinlainen vaikutus olisi?

Sehän on vain hyvä kun saastuttava lentäminen vähenee.

 

Vaikeeta on sulla...

Tämähän on niin uusi asia, ettei ihmisen touhu oikeastaan vielä ole vaikuttanut, siksi puhutaan tietenkin vielä vaan ennusteista

Ja jokainen tietänee että ennustaminen on arvailua eikä eksaktia tietoa.

 

Ton ennusteen mahdollisen toteutumisen mä saatan vielä ehtiä nähdä.
Pieni jääkausi luvassa jo 2040!
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013043016964688_ul.shtml