Uskallatko innostua soijasta?
Kohtuullisella soijan käytöllä on monenlaisia terveyshyötyjä. Mutta mitä haittavaikutuksia soijan käyttöön voi myös liittyä?
Selvitimme, millaisia terveyttä edistäviä vaikutuksia soijalla on ja millaisia mahdollisia haittavaikutuksia soija voi aiheuttaa.
Soijan kasviestrogeenit kiinnostavat tutkijoita
Soijassa on kasviestrogeeneiksi kutsuttuja isoflavonoideja, jotka pystyvät sitoutumaan elimistön estrogeenireseptoreihin, vaikkakin elimistön omaa estrogeenia heikommin. Erityisesti soijan isoflavonoidien terveysvaikutukset kiinnostavat tutkijoita.
Mitä vähemmän prosessoitu soijatuote on, sitä enemmän siinä on isoflavonoideja. Esimerkiksi soijapavussa niitä on enemmän kuin soijarouheessa.
Eläinkokeiden perusteella on arveltu, että hyvin runsaat määrät soijan isoflavonoideja voivat vaikuttaa elimistön estrogeenitasoihin. Soijatuotteita syömällä on kuitenkin mahdoton saada isoflavonoideja yhtä suuria määriä.
Lue myös: Katso, mitkä seikat vähentävät naiseushormonia
Isoflavonoidien aineenvaihdunta eroaa eri ihmisten sekä ihmisten ja eläinten välillä. Tämä on yksi syy, miksi soijan terveysvaikutuksia selvittävien eläinkokeiden tuloksia ei voi sellaisenaan soveltaa ihmisiin.
Soijalla on hyvä ravintosisältö
Pieneen soijapapuun on pakattu paljon proteiinia (36 g/100 g) ja monipuolisesti ihmisen tarvitsemia aminohappoja. Siinä on muihin papuihin verrattuna enemmän rasvaa (18 g/100 g), mutta vähemmän hiilihydraatteja (16 g/ 100 g).
Soijan rasvahappokoostumus on hyvä, sillä se sisältää kumpaakin välttämätöntä rasvahappoa: linoli- ja alfalinoleenihappoa.
Lue myös:Nauti proteiineja riittävästi
Helpotusta vaihdevuosioireisiin?
Soijan kasviestrogeeneista voi olla etua vaihdevuosioireiden lievittämisessä, mistä ei kuitenkaan vielä ole riittävästi tutkimusnäyttöä.
Koska soijan isoflavonoidien aineenvaihdunnassa on eroja eri ihmisillä, saattaa olla, että osa naisista saa vaihdevuosioireisiinsa soijasta helpotusta mutta osa ei.
Lue myös: 5 faktaa vaihdevuosista
Soijasta on hyötyä myös miehille
Yksi yleinen soijaan liittyvä harhaluulo on, että sen sisältämät kasviestrogeenit vaikuttavat haitallisesti miesten hormonituotantoon. Näin ei kuitenkaan todistettavasti ole, vaan miehet voivat käyttää soijaa samaan tapaan kuin naisetkin.
Soijan isoflavonoideilla on väitetty olevan eturauhassyövältä suojaava vaikutus.
Soija pienentää rintasyöpäriskiä
Runsaasti soijaa syövissä väestöissä rintasyöpää esiintyy keskimääräistä vähemmän. Tätä väitettä tukee myös soijan terveysvaikutuksiin liittyvä tutkimusnäyttö.
Parhaan suojan rintasyöpää vastaan soija antaa, kun sitä on käytetty pitkään, mieluiten lapsuusvuosista lähtien. Toisaalta myös myöhemmin aloitettu soijan käyttö tuo etua, sillä sen on havaittu parantavan jo diagnosoidun rintasyövän hoitoennustetta.
Lue myös: Voita rintasyövän pelko
Soija pienentää sydäntautiriskiä
Soijan säännöllisestä käytöstä on hyötyä sydän- ja verisuonitautiriskin pienentämisessä. Soija sisältää nimittäin runsaasti monityydyttymätöntä rasvaa, josta on sydänterveydelle hyötyä etenkin silloin, kun se korvaa ruokavaliossa tyydyttynyttä, kovaa rasvaa.
Soija laskee elimistössä LDL-kolesterolitasoja, mikä on sydänterveyden kannalta edullista. Joidenkin arvioiden mukaan soijaproteiinia pitää syödä 25 grammaa päivässä, jotta LDL-kolesterolia alentava vaikutus ilmenee. Epidemiologisissa tutkimuksissa hyödyllinen vaikutus on havaittu myös pienemmillä soijamäärillä.
Lue myös: Nouseeko kolesteroli ruoasta?
Luustovaikutuksista tarvitaan lisää tutkimuksia
On arveltu, että soijan kasviestrogeeneista voisi olla apua osteoporoosin ehkäisyssä, mutta toistaiseksi tutkimusnäyttö tästä ei ole riittävää.
Kasviestrogeenin lisäksi luustolle on hyötyä sekä soijaproteiinin hyvästä aminohappokoostumuksesta että kalsiumista, joka imeytyy soijapavuista paremmin kuin muista pavuista. Soijan kalsiumista saadaan elimistön käyttöön noin 30–40 prosenttia, kun sitä muista palkokasveista imeytyy keskimäärin vain 20 prosenttia.
Lue myös: Ovatko luusi murtumispisteessä
Soija vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan
Eläinkokeiden perusteella on arveltu, että soijan isoflavonoidit häiritsevät kilpirauhasen aineenvaihduntaa. Kliiniset kokeet ihmisillä kuitenkin osoittavat, ettei näin ole.
Soija kuitenkin heikentää jonkin verran synteettisen kilpirauhashormonin imeytymistä. Asia on hyvä ottaa huomioon silloin, jos kärsii kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja käyttää siihen lääkitystä.
Soija saattaa haitata kilpirauhasen normaalia toimintaa silloin, jos kilpirauhashormoneihin tarvittavan jodin saanti on riittämätöntä. Sekaruokavaliossa hyviä jodin lähteitä ovat maito ja maitovalmisteet, kala ja kananmuna sekä jodioitu suola. Vegaaniruokavaliossa jodin saanti neuvotaan varmistamaan jodia sisältävän ravintolisän avulla.
Lue myös: Saatko tarpeeksi jodia?
2–4 annosta päivässä on sopiva määrä
Soijan terveysvaikutusten kannalta sopiva soijatuotteiden käyttömäärä on 2–4 annosta päivässä. Yksi annos voi tarkoittaa, esimerkiksi 100 grammaa tofua tai 2,5 desilitraa soijamaitoa.
Gmo-soija näkyy pakkausmerkinnöissä
Vuodesta 1996 alkaen EU:ssa on hyväksytty useita muuntogeenisiä (gmo) elintarvikkeita ja rehuja, soija mukaan lukien. Muuntogeenisiä elintarvikkeita ei saa tuoda EU:ssa markkinoille, ellei niille ole myönnetty EU:ssa lupaa.
Ennen hyväksymistä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen Efsa antaa lausunnon muuntogeenisen tuotteen turvallisuudesta. Hyväksytyt muuntogeeniset ainekset eivät aiheuta haittaa ihmisen terveydelle.
Lue myös: Tunne tuoteselosteet!
Muuntogeenisyydestä (gmo) on aina tehtävä merkintä tuotteen pakkausmerkintöihin. Jos haluaa varmistua, ettei tuotteessa ole muuntogeenistä soijaa, kannattaa tutustua pakkausmerkintöihin. Käytännössä muuntogeenisiä elintarvikkeita löytyy kaupan hyllyltä Suomessa tällä hetkellä vain vähän.
Jutun asiantuntijana on toiminut laillistettu ravitsemusterapeutti Lotta Pelkonen Vegaaniliitosta. Muut lähteet: Evira & Kaipiainen, Johanna (2010) Soijan terveysvaikutukset. Vegaia: Vegaaniliitto.
