Juuso 19 ei halua töihin

Tarkotus on tehdä orjia ja nyt niitä on jo ollu. Laitetaan paljon työttömiä tekemään ilmaseks. Laitetaan opiskelijat harjottelemaan kauan. Laitetaan mamut tekemään halvemmalla. Yhä useempi alkaa tajuamaan tän ja kaiken huippu on se että monet köyhät meni äänestää persuja jotka ei muuta tee kun kyykyttää. Töitä ei oo ja ihan liikaa on vanhuksia. Kaikki muka hoitais vanhuksia ja olis lähäreitä. Vanhukset ei edes maksa mitään. Käy jollekin vanhukselle kaupassa yhen kerran mun tyttö sai 50 senttiä siitä ja sillä meni aikaa siihen 2 tuntia kun ne tuotteet oli iahn outoja ja kauppa sellanen missä se ei käy. Vanhukset ei maksa mistään mitään ja sen takia suomi ei tuu pyörimään. Siinähän hoitaa ite ittensä no niitä varten on sitten mamut jotka ei tajua että sillä rahlla ei pysty elämään mitä ne on valmiita maksamaan.

 

Ei lopu.

Ei me toistaiseksikaan ole halvimmalla tehty (kai) mitään.

Voi kuule kultaseni kun nimenomaan loppuu.
Ei ole kyse siitä kuka tekee halvimmalla/nopeiten/parhaiten vaan siitä, että Juusot pitää saada lapionvarteen.
Jolloin sinä et pääse edes jättämään urakkatarjousta vaikka tekisit saman homman kuukaudessa mihin Juusoilta menee vuosi.

Tolla periaatteella suomessa rakennettiin teitä ja lentokenttiä vielä 50- luvulla.

 

Voi kuule kultaseni kun nimenomaan loppuu.
Ei ole kyse siitä kuka tekee halvimmalla/nopeiten/parhaiten vaan siitä, että Juusot pitää saada lapionvarteen.
Jolloin sinä et pääse edes jättämään urakkatarjousta vaikka tekisit saman homman kuukaudessa mihin Juusoilta menee vuosi.

Tolla periaatteella suomessa rakennettiin teitä ja lentokenttiä vielä 50- luvulla.

Joidenkin firmojen konkkaan meno tai tiettyjen ammattialojen katoaminen on pieni ongelma verrattuna siihen, että pitkäaikaistyöttömyys ilmiönä saadaan katoamaan.

 

Mine Mohammed 26v ei mene koska työ.

 

Joidenkin firmojen konkkaan meno tai tiettyjen ammattialojen katoaminen on pieni ongelma verrattuna siihen, että pitkäaikaistyöttömyys ilmiönä saadaan katoamaan.

Pitkäaikaistyöttömyys lakkaa olemasta ihan terminvaihdoksella.
Aletaan vaan kutsumaan työttömiä kadunmittaajiksi.

Ei siitäkään maksettais palkkaa mutta eipähän olis työttömiä.

 

Mine Mohammed 26v ei mene koska työ.

Mine Ahmed Mohamed Ahne ei myoskka. Mine otta paljjo rahha ulos taikaseinast. Se ej loppua koskka.

Soomitanttat antta nii paljjo pimppi etta mina ee jaksa kaikk hoitta. Mutta kylla vuohhi olla paremppi reikka perapaass

 

Pitkäaikaistyöttömyys lakkaa olemasta ihan terminvaihdoksella.
Aletaan vaan kutsumaan työttömiä kadunmittaajiksi.

Ei siitäkään maksettais palkkaa mutta eipähän olis työttömiä.

Olet pahasti ajastasi jäljessä. Eivät nykytyöttömät mittaile katuja vaan istuvat kotona provoilemassa netissä. Sellaiset asiat kuin ulkoilu ja liikunta on varattu aktiiviselle kansanosalle eli työssäkäyville.

 

Voi kuule kultaseni kun nimenomaan loppuu.
Ei ole kyse siitä kuka tekee halvimmalla/nopeiten/parhaiten vaan siitä, että Juusot pitää saada lapionvarteen.
Jolloin sinä et pääse edes jättämään urakkatarjousta vaikka tekisit saman homman kuukaudessa mihin Juusoilta menee vuosi.

Tolla periaatteella suomessa rakennettiin teitä ja lentokenttiä vielä 50- luvulla.

Varmasti pääsen kun on kyse yksityisen tahon rakennusprojektista. Niinko vaikka se mitä huomenna aloitamme.

Ne ketkä ovat rahansa sijoittaneet haluavat kohteen valmiiksi mahdollisimman pian jotta asukkaat pääsevät koteihinsa ja yritys voi alkaa periä vuokraa tai myydä asunnot.

Siinä ei mitään pakkotyöllistettyjä lapionvarteen nojailijoita katsella.

 

Siinä ei mitään pakkotyöllistettyjä lapionvarteen nojailijoita katsella.

No eiköhän se yksityiselläkin riippuisi ihan hinnasta. Jos talo syntyy työllistettyjen voimin selvästi halvemmalla, niin silloin voi sietää sen aikataulun venähtämisenkin.

Vaikka toisaalta ketään ei toivottavasti laitettaisi työllistettäväksi yksityisen palvelukseen valtion maksaessa viulut.

 

En mä kyllä tajua ihmisten logiikkaa.

Jos kerran kuka tahansa voi tehdä mitä tahansa jos tarpeeksi halvalla tekee niin mikseivät suuret yritykset palkkaa nykytyöttömiä johtopalleille ja maksa vaikka vain kolmea tonnia kuussa? Tulijoita riittäisi ja yhtiöt säästäisivät ihan helvetisti!

Vai säästäisivätkö? Tuskin!

Koska pitää myös osata.

 

Koska pitää myös osata.

Usein pitää osata, joo. Mutta paljon on myös niitä aloja, missä pitkälle koulutettu työvoima (ja kehittyneet koneet) voitaisiin periaatteessa korvata isolla joukolla vähemmän osaavia työntekijöitä ja silti saada kutakuinkin sama lopputulos.

Yhtenä esimerkkinä 24 lapsen päivähoito voidaan toteuttaa aika lailla samoin kustannuksin ja lopputuloksin joko päiväkotiryhmässä 3 koulutetun työntekijän voimin tai sitten 6 kouluttamattoman perhepäivähoitajan voimin.

 

Skeittailusta vois hypätä jäälle. Mistä tietää, kuinka hyvin Juuso siinä pärjäisi? Ei tietenkään voittaa tarvi, mutta vois olla hyvä edes kokeilla!

 

Nähtiin vasta telkkarista tämä esitys - kuten moni muukin, mutta siltä varalta, ettei joku onneton sattunut näkemään, laitan tähän:

 

Usein pitää osata, joo. Mutta paljon on myös niitä aloja, missä pitkälle koulutettu työvoima (ja kehittyneet koneet) voitaisiin periaatteessa korvata isolla joukolla vähemmän osaavia työntekijöitä ja silti saada kutakuinkin sama lopputulos.

Yhtenä esimerkkinä 24 lapsen päivähoito voidaan toteuttaa aika lailla samoin kustannuksin ja lopputuloksin joko päiväkotiryhmässä 3 koulutetun työntekijän voimin tai sitten 6 kouluttamattoman perhepäivähoitajan voimin.

Mutta eikö noin jo tehdäkin?


Ja halvin versiohan on se että äidit tai isät hoitavat koihoidontuen turvin.

En mä siltikään osaa pelätä sitä että tän hetken työntekijöiltä loppuisivat työt tai palkka pienenisi jos ihmiset velvoitettaisiin työttömyyskorvausta ja toimeentulotukea tekemään jotain.

 

Juusohan tosiaan saattaa lukea näitä itsekin joskus ... siis kauhea pula on miehistä pariluistelun ja jäätanssin parissa. Voisit kokeilla? Tässä se ihana sisaruspari, minkä näimme:

 

En mä siltikään osaa pelätä sitä että tän hetken työntekijöiltä loppuisivat työt tai palkka pienenisi jos ihmiset velvoitettaisiin työttömyyskorvausta ja toimeentulotukea tekemään jotain.

Ainakin kunnilla on melko monta työntekijäryhmää, jotka voisi suoraan joko kokonaan tai valtaosin korvata kouluttamattomilla työttömillä. Esim. puutarhatyöntekijät, siivoojat, vahtimestarit, koulunkäyntiavustajat, iltapäiväkerhonohjaajat, päiväkotiapulaiset, hoitoapulaiset vanhainkodeissa ja sekalaiset kassa- ja vastaanottotyöntekijät.

Ja sitten jos ryhdytään miettimään työtehtävien organisointia jopa ihan kokonaan uusiksi niin tulee vaan lisää mahdollisuuksia korvata tämän hetken työntekijöitä kouluttamattomalla ilmaistyövoimalla. Vaikka laitetaan kouluttamattomia reilusti lisää vanhainkoteihin hoitamaan kaikki mahdolliset yksinkertaiset työtehtävät, jolloin lähihoitajia tarvittaisiin huomattavasti vähemmän.

 

Tuossa menee jotain pieleen jo aiemmin. Pitöisi olla paremmat menetelmät napata kiinni nuorista jo aiemmin etteivät tipahda tällaiseen tyhjiöön. Tsempataan ja tuupataan eteenpäin opintoihin, edes jonnekin. Mutta sinne kotiin ei saisi jäädä kukaan nuori.

Harrastukset tosiaan maksavat aika paljon... Skeittaamisessa kai on kuitenkin kyse taiteilusta, vauhdista ja pystyssä pysymisestä? Tämä on joulukuun esitys, mut ihan pakko laittaa vertailun vuoksi -- Juusolle

 

Yksi "Kadonneista työmiehistä" - 27-vuotias Jani jätti opinnot ja ajautui neljän seinän sisälle
Sunnuntai 2.4.2017 klo 20.12

Syrjäytymiskierre katkesi ammattiapuun.

• 
  
  
  • Jani lopetti ammattikoulun ensimmäisenä opiskeluvuonna.
  • Sen jälkeen hän oli toimettomana monta vuotta.
  • Suomessa on liki 80 000, jotka ovat syrjäytyneet työelämästä.

(KONSTA LEPPÄNEN)">
Jani meni yläkoulun jälkeen ammattikouluun, mutta se jäi kesken jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Kuvituskuva. (KONSTA LEPPÄNEN)
LUE MYÖS
Syrjäytyneistä miehistä kannetaan huolta - Yle: Juuso, 19, ei halua tehdä mitään

Suomen Pankin pääjohtaja kehotti Ykkösaamussa tekemään kaiken sen eteen, että nuoret miehet saavat töitä

Ammattikoulupudokas Toni, 27, on veloissa vanhoista rötöksistä - haluaisi opiskelemaan

27-vuotiaalla Janilla menee hyvin.

Hän opiskelee ammattikoulussa, hänellä on vähän töitä ja kavereita.

Aiemmin Janilla meni huonosti. Ammattikoulun keskeyttämisen jälkeen hän ei tehnyt vuosikausiin oikeastaan mitään.

Opintie katkesi

Jani meni yläkoulun jälkeen ammattikouluun, mutta se jäi kesken jo ensimmäisenä opiskeluvuonna.

- Sen jälkeen olin vain toimettomana. Vielä ei ollut vielä niin masentuneena maassa. Ajan myötä alkoi painaa enemmän, Jani kertoo.

Pian ammattikoulun keskeyttämisen jälkeen Jani sanoo olleensa masentunut ja viettäneensä aikaa yksin neljän seinän sisällä. Hän ei ottanut keneenkään yhteyttä ja mennyt puhumaan asiasta. Yksinoloa kesti hänen mukaansa muutaman vuoden. Yritykset tehdä musiikkiakaan eivät ottaneet tuulta alleen.

19-vuotiaana hän muutti Etelä-Suomesta pohjoiseen. Hän halusi vaihtaa maisemaa, ja toivoi uuden kotikaupungin muuttavan elämää. Toivottua muutosta ei kuitenkaan tapahtunut.

- Siellä toimettomuutta oli hyvin paljon.

Uusi alku

Jani kävi sosiaalityöntekijän luona ja he miettivät yhdessä, mitä Jani voisi tehdä. Mahdollisuudeksi tuli kuntouttava työtoiminta.

- Innostusta ei oikein ollut, mutta ajattelin, että voisi sitä kokeilla, että eihän se ole minun elämästäni pois. Aloin käydä siellä, ja kun oli tekemistä, aloin sosialisoitumaan enemmän.

Jani oli kuntouttavassa työtoiminnassa kolme vuotta, ja sen kautta hän pääsi 24-vuotiaana ammattikouluun Ouluun. Hän opiskelee edelleen.

Hänestä asiat ovat nyt oikein hyvin, hänellä on kunnianhimoa ja intoa.

- Nyt on sellainen fiilis, että on puhtia jaksaa ja yrittää. On hommia ja vähän suhteitakin on saatu luotua.

Jani kertoo, että ammattikoulussa oli 16-vuotiaana vaikeaa.

- Kaikki tuntui siinä hetkessä raskaalta. Tuli poissaoloja koulusta, eivätkä opettajat ymmärtäneet. Meillä oli keskinäistä kinaa ja päätin, että laitan tälle stopin, ei tämä onnistu.

Huono asenne

Janin mielestä ymmärrystä ei heru, jos nuori ei jaksa eikä pysty.

Kun hänet pakotettiin tekemään asioita, hänelle tuli vain sellainen olo, että tilanteesta on pakko päästä pois.

Hän toivoisi, että opettajien kanssa voitaisiin yhdessä istua alas ja miettiä ratkaisuja.

- Koko ajan vaan käytiin läpi, kuinka paljon olin jäljessä ja mitä kaikkea minun pitää tehdä. Mielestäni opiskelijan jaksaminen ja hyvinvointi pitäisi huomioida.

Hän uskoo päässeensä pois syrjäytymisestä, koska häntä kannustettiin ja hän rupesi ajattelemaan, että kannattaa mennä mukaan uusiin asioihin.

Myös isä oli suurena tukena.

Ei poikkeus

Virallinen Suomi on ollut vuosikaudet huolissaan nuorista miehistä, jotka eivät ole oikein missään.

He eivät opiskele, käy työssä tai edes välttämättä pyri kumpaankaan.

Osaltaan peräkammarin poikien kohtalot ovat sidoksissa teollisuuden rakennemuutokseen ja suorittavien töiden katoamiseen.

Tähän johtopäätökseen tulee Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n analyysi Kadonneet työmiehet.

Janin apatiavuodet kävisivät hyvin esimerkistä.

Jos koulutukseen ei ole - syystä tai toisesta - edellytyksiä tai haluja, syrjään jäämisen riski kasvaa.

Joutilaiksi jäävät työikäiset miehet eivät ole mikään pieni joukko, heillä asuttaisi keskikokoisen kaupungin. Työelämän ulkopuolella on pysyvästi 79 000 miestä. Kadonneista työmiehistä vaikeasti työllistyviä työttömiä on 28 000.

Jopa 7,4 prosenttia parhaassa työiässä olevista on kadonnut yhteiskunnasta.

Osa tästä joukosta on ajautunut sosiaalisesti sivuraiteelle jo varhain.

Syrjintä sysää pahan kierteen alulle

Yleisradion viikonloppuna haastattelema psykologi Minna Eskelinen kertoo havainneensa, että syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa sosiaalisesta syrjäyttämisestä. Kiusaaminen, harrastusten ulkopuolelle jääminen sekä perheiden, usein rikkonaisten, ongelmat johtavat "hälläväliä" -asenteesen ja apatiaan.

Alan ammattilaiset tapaavatkin usein nuoria, joilla ei ole mitään otetta elämäänsä.

Tilannetta ei välttämättä helpota toimeentulotuen siirtäminen Kelaan.

Mekaaninen hakemusprosessi kun saattaa jättää nuoren henkilön pitkäänkin jatkuneen toimettomuuden huomaamatta.

EVA:n analyysi "Kadonneet työmiehet".

ELLI HARJU
elli.harju@iltalehti.fi
PAULI POUTANEN
pauli.poutanen@ilmedia.fi

 

Joo, ehkä ei. Mutta ei kuitenkaan voida ajatella, että 16- tai 19-vuotiaan nuoren lähtökohdan pitäisi aina olla hakea johonkin "takuuvarmaan mutta epäkiinnostavaan", tyyliin etsiä viime vuoden koulutusoppaista ne vähiten halutut ja hakea sitten täysin kunnianhimottomasti jonnekin vain sillä perusteella, että takuulla pääsee. Kyllä se normaalimpi tapa on se, että haetaan paikkoihin, jotka kiinnostavat ja tavoitellaan sellaista alaa, mikä tuntuu itselle sopivalta. Voihan sitä jotain varavaihtoehtojakin olla fiksua miettiä, mutta joskus voi käydä niin, ettei pääse niihinkään. Ihan jokaiseen ei kuitenkaan voi hakea.

Toki realiteetit kannattaa pitää mielessä niin, että jos toivotulle alalle vaaditaan lukio, se on käytävä ensin, tai jos jollain alalla on oltava hyvä juuri tietyissä aineissa, kannattaa toki katsoa, sopivatko omat vahvuudet alalle. Mutta jos nuori haaveilee media-alasta (kuten joku toinen otti esimerkiksi) ei ole mielekästä ohjata häntä siivoojakoulutukseen, vaan kannustaa panostamaan media-alan pääsykokeisiin ja miettimään myös jotain kiinnostavan kuuloista varalle.

Miksi sitä lorvailijaa pitäisi kannustaa alalle, jossa hän erittäin suurella todennäköisyydellä jää vailla töitä?

Yhteiskunnassa on paljon töitä, jotka eivät ole erityisen kiinnostavia, mutta jotka jonkun pitää kuitenkin tehdä. Kuka nämä työt ihanneyhteiskunnassasi tekee, Mörköäiti, ja miksi? Onko haaveissasi luokkayhteiskunta, jossa kantasuomalaiset puuhailevat jotakin kiinnostavaa yhteiskunnan tukirahoilla ja maahanmuuttajat hoitavat ne ei-halutut työt?

Ei elämän eikä varsinkaan työn tarvitse olla jatkuvasti kiinnostavaa. Riittää, että se on siedettävää ja että pystyy olemaan sen verran hyödyllinen yhteiskunnan jäsen, että elättää itsensä ja jättää verorahat oikeasti apua tarvitseville.

 

Miksi sitä lorvailijaa pitäisi kannustaa alalle, jossa hän erittäin suurella todennäköisyydellä jää vailla töitä?

Yhteiskunnassa on paljon töitä, jotka eivät ole erityisen kiinnostavia, mutta jotka jonkun pitää kuitenkin tehdä. Kuka nämä työt ihanneyhteiskunnassasi tekee, Mörköäiti, ja miksi? Onko haaveissasi luokkayhteiskunta, jossa kantasuomalaiset puuhailevat jotakin kiinnostavaa yhteiskunnan tukirahoilla ja maahanmuuttajat hoitavat ne ei-halutut työt?

Ei elämän eikä varsinkaan työn tarvitse olla jatkuvasti kiinnostavaa. Riittää, että se on siedettävää ja että pystyy olemaan sen verran hyödyllinen yhteiskunnan jäsen, että elättää itsensä ja jättää verorahat oikeasti apua tarvitseville.

Ei tarvitse kannustaa nimenomaan alalle, olla on huonot työllisyysnäkymät, mutta mitä järkeä on torpata nuoren ihmisen innostus ja unelmat heti alkuunsa tarjoamalla hänelle ensisijaiseksi vaihtoehdoksi töitä, jotka eivät ole erityisen kiinnostavia? Aika moni opiskelija tekee opintojensa ohessa sen kaltaisia töitä rahoittaakseen opintonsa eli joillekin ne työt voivat olla vain välivaihe elämässä. Sitten on myös sellaisia ihmisiä, joita ei kiinnosta lähteä rakentamaan uraa, vaan jotka haluavat vähemmän haastavan työn, jonka pääasiallinen funktio on tarjota elanto. Ja tietysti jotkut voivat ihan aidosti tykätä tehdä niitäkin töitä, jotka ovat monen muun mielestä epäkiinnostavia. Ja kyllähän moni niihin töihin ajautuu, vaikkei niin kiinnostaisikaan - mutta vähän huono lähtökohta on kuitenkin tyrkätä niihin nuori, jolla olisi innostusta ja kunnianhimoja muuhunkin.

Mikäli alkaa näyttää, että joihinkin vähän vähemmän kiinnostaviin töihin on vaikea saada työvoimaa, ihmisiä voi myös houkutella niihin töihin. Esim. palkkaus on yksi keino. Jos sitä kautta ei onnistu, voi myös tarjota ikävämmän työn mukana työntekijän kannalta joustavat ja miellyttävät muut työehdot ja panostaa työyhteisön viihtyvyyteen.

 

Voisin väittää että tukien pienentäminen ei työhalukuutta tai siihen pyrkimistä vähennä yhtään. Ja toisi aika paljon negatiivisia ongelmia (lisääntyny päihteidenkäyttö, lisääntyvä rikollisuus jne.).

Mun mielestä peruskouluun pitäisi panostaa enemmän, jossa oikeasti olisi kursseja jotka keskittyisivät työntekemiseen ja toimivan yhteiskunnan opettelemiseen. Esim.- yrittäjyyskurssi, jossa voitaisiin pohtia yrittäjyyttä siltä pohjalta mitkä on nuoren omat mielenkiinnon kohteet. Varsinkin tuossa iässä voi se työnmielekkyys vielä saada pysymään. Varsinkin väärälle alalle joutuminen jatko-opinnoissa varmasti passivoittaa vielä enemmän.

Tässä Juusonkin tapauksessa väärälle alalle opiskelu on todennäköisesti passivoittanut henkilöä vaan enemmän. Nämä henkilöt kyllä varmasti tekisivät töitä, jos se olisi mielekästä. esim. Juusollekin johonkin skeittaukseen liittyvövä todennäköisesti motivoisi tekemään.

 

Ei tarvitse kannustaa nimenomaan alalle, olla on huonot työllisyysnäkymät, mutta mitä järkeä on torpata nuoren ihmisen innostus ja unelmat heti alkuunsa tarjoamalla hänelle ensisijaiseksi vaihtoehdoksi töitä, jotka eivät ole erityisen kiinnostavia? Aika moni opiskelija tekee opintojensa ohessa sen kaltaisia töitä rahoittaakseen opintonsa eli joillekin ne työt voivat olla vain välivaihe elämässä. Sitten on myös sellaisia ihmisiä, joita ei kiinnosta lähteä rakentamaan uraa, vaan jotka haluavat vähemmän haastavan työn, jonka pääasiallinen funktio on tarjota elanto. Ja tietysti jotkut voivat ihan aidosti tykätä tehdä niitäkin töitä, jotka ovat monen muun mielestä epäkiinnostavia. Ja kyllähän moni niihin töihin ajautuu, vaikkei niin kiinnostaisikaan - mutta vähän huono lähtökohta on kuitenkin tyrkätä niihin nuori, jolla olisi innostusta ja kunnianhimoja muuhunkin.

Mikäli alkaa näyttää, että joihinkin vähän vähemmän kiinnostaviin töihin on vaikea saada työvoimaa, ihmisiä voi myös houkutella niihin töihin. Esim. palkkaus on yksi keino. Jos sitä kautta ei onnistu, voi myös tarjota ikävämmän työn mukana työntekijän kannalta joustavat ja miellyttävät muut työehdot ja panostaa työyhteisön viihtyvyyteen.

Aloituksen Juusoa ei kiinnostanut mikään - hän vain halusi olla rauhassa (muiden rahoilla): "– Lähes päivittäin saan kuulla, että minun pitäisi hakea opiskelemaan tai mennä töihin tai johonkin. En kuitenkaan halua tehdä mitään, haluan olla rauhassa. Haluan tehdä mitä haluan. En halua hakea mihinkään. Keskittyisivät muutkin omaan elämäänsä, eivätkä minun. Se mitä Juuso haluaa, on musiikin kuunteleminen ja skeittailu."

Ainoa, millä Juusot saa työhön, on keppi (eli tukien katkaisu).

Tuo parempi palkka ikävistä töistä on kiinnostava ehdotus sinulta. Aika monessa ns. miesten ammatissa maksetaan lisiä työn vaarallisuudesta, ikävistä työolosuhteista ja -ajasta. Sen seurauksena ansiot ovat paremmat kuin vastaavan tasoisen koulutuksen omaavilla siistiä sisätyötä tekevillä naisilla. Ehdotatko siis sukupuolten palkkaerojen kasvattamista ?

 

Aloituksen Juusoa ei kiinnostanut mikään - hän vain halusi olla rauhassa (muiden rahoilla): "– Lähes päivittäin saan kuulla, että minun pitäisi hakea opiskelemaan tai mennä töihin tai johonkin. En kuitenkaan halua tehdä mitään, haluan olla rauhassa. Haluan tehdä mitä haluan. En halua hakea mihinkään. Keskittyisivät muutkin omaan elämäänsä, eivätkä minun. Se mitä Juuso haluaa, on musiikin kuunteleminen ja skeittailu."

Ainoa, millä Juusot saa työhön, on keppi (eli tukien katkaisu).

Tuo parempi palkka ikävistä töistä on kiinnostava ehdotus sinulta. Aika monessa ns. miesten ammatissa maksetaan lisiä työn vaarallisuudesta, ikävistä työolosuhteista ja -ajasta. Sen seurauksena ansiot ovat paremmat kuin vastaavan tasoisen koulutuksen omaavilla siistiä sisätyötä tekevillä naisilla. Ehdotatko siis sukupuolten palkkaerojen kasvattamista ?

Kyllä niitä ikäviä töitä on sellaisiakin, mitä myös naiset tekevät.

Mutta mitä Juusoon tulee, niin kyseessä on vielä juuri ja juuri teini-ikäinen ihminen. Joka kuitenkin on opiskellut. Ei tuon ikäinen aina ajattele kaikista asioista fiksusti, mutta kuten aiemmin kirjoitin, tuo ei välttämättä ennusta ollenkaan sitä, millainen hän on jatkossa. Nuorella ihmisellä turhautuminen väärän alan valintaan voi johtaa juuri tuollaiseen hanskat tiskiin -reaktioon - mutta pitää muistaa, että nuori ihminen myös innostuu helposti jostain uudesta. Joskus siihen voi mennä puoli vuotta, vuosi, jopa kaksi.

En tiedä, eroaako Juuson pitämä välivuosi olennaisesti niistä, jotka peruskoulun tai lukion jälkeen pitivät välivuoden, kun eivät keksineet, mitä halusivat tehdä. Suurimmalle osalle välivuoden aikana asia alkoi hahmottua sen verran, että harvalla niitä välivuosia kertyi ihan mielttömästi. Juuson tilanne on sikäli hyvä, että vaikka opiskeltu ala olikin itselle väärä, se on kuitenkin pohjalla ja varalla siinä tapauksessa, että se oma ala ei löydy ihan heti tai ei heti ekalla yrittämällä pääse uusiin opintoihin.

 

Kyllä niitä ikäviä töitä on sellaisiakin, mitä myös naiset tekevät.

Mutta mitä Juusoon tulee, niin kyseessä on vielä juuri ja juuri teini-ikäinen ihminen. Joka kuitenkin on opiskellut. Ei tuon ikäinen aina ajattele kaikista asioista fiksusti, mutta kuten aiemmin kirjoitin, tuo ei välttämättä ennusta ollenkaan sitä, millainen hän on jatkossa. Nuorella ihmisellä turhautuminen väärän alan valintaan voi johtaa juuri tuollaiseen hanskat tiskiin -reaktioon - mutta pitää muistaa, että nuori ihminen myös innostuu helposti jostain uudesta. Joskus siihen voi mennä puoli vuotta, vuosi, jopa kaksi.

En tiedä, eroaako Juuson pitämä välivuosi olennaisesti niistä, jotka peruskoulun tai lukion jälkeen pitivät välivuoden, kun eivät keksineet, mitä halusivat tehdä. Suurimmalle osalle välivuoden aikana asia alkoi hahmottua sen verran, että harvalla niitä välivuosia kertyi ihan mielttömästi. Juuson tilanne on sikäli hyvä, että vaikka opiskeltu ala olikin itselle väärä, se on kuitenkin pohjalla ja varalla siinä tapauksessa, että se oma ala ei löydy ihan heti tai ei heti ekalla yrittämällä pääse uusiin opintoihin.

kyllä Juuso minua häiritsemättä voi pitää skeittailuvuoden - kun vain tekee sen omalla kustannuksellaan. Veronmaksajat ovat jo tarjonneet hänelle ilmaisen koulutuksen, miksi heidän pitäisi maksaa skeittailuvuosi tai kaksi?

 

kyllä Juuso minua häiritsemättä voi pitää skeittailuvuoden - kun vain tekee sen omalla kustannuksellaan. Veronmaksajat ovat jo tarjonneet hänelle ilmaisen koulutuksen, miksi heidän pitäisi maksaa skeittailuvuosi tai kaksi?

Toisaalta - kun tälläkin hetkellä työttömiä on paljon enemmän kuin avoimia työpaikkoja, tarkoittaa se sitä, että jonkun on joka tapauksessa oltava työtön. Kaikki eivät voi työllistyä. Eli ainakin tietylle osalle ihmisistä niitä vuosia on joka tapauksessa kustannettava. Yhteiskunnan kannalta ei liene ihan hirveän suurta merkitystä, kuuluuko parin vuoden ajan Juuso kiintiötyöttömiin sen sijaan, että joku muu on siellä hänen paikallaan. Ongelma siitä tulee silloin, jos työttömyys ja skeittailukausi alkaa pidetä liikaa.