Yksi "Kadonneista työmiehistä" - 27-vuotias Jani jätti opinnot ja ajautui neljän seinän sisälle
Sunnuntai 2.4.2017 klo 20.12
Syrjäytymiskierre katkesi ammattiapuun.
- Jani lopetti ammattikoulun ensimmäisenä opiskeluvuonna.
- Sen jälkeen hän oli toimettomana monta vuotta.
- Suomessa on liki 80 000, jotka ovat syrjäytyneet työelämästä.
(KONSTA LEPPÄNEN)">
Jani meni yläkoulun jälkeen ammattikouluun, mutta se jäi kesken jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Kuvituskuva. (KONSTA LEPPÄNEN)
LUE MYÖS
Syrjäytyneistä miehistä kannetaan huolta - Yle: Juuso, 19, ei halua tehdä mitään
Suomen Pankin pääjohtaja kehotti Ykkösaamussa tekemään kaiken sen eteen, että nuoret miehet saavat töitä
Ammattikoulupudokas Toni, 27, on veloissa vanhoista rötöksistä - haluaisi opiskelemaan
27-vuotiaalla
Janilla menee hyvin.
Hän opiskelee ammattikoulussa, hänellä on vähän töitä ja kavereita.
Aiemmin Janilla meni huonosti. Ammattikoulun keskeyttämisen jälkeen hän ei tehnyt vuosikausiin oikeastaan mitään.
Opintie katkesi
Jani meni yläkoulun jälkeen ammattikouluun, mutta se jäi kesken jo ensimmäisenä opiskeluvuonna.
- Sen jälkeen olin vain toimettomana. Vielä ei ollut vielä niin masentuneena maassa. Ajan myötä alkoi painaa enemmän, Jani kertoo.
Pian ammattikoulun keskeyttämisen jälkeen Jani sanoo olleensa masentunut ja viettäneensä aikaa yksin neljän seinän sisällä. Hän ei ottanut keneenkään yhteyttä ja mennyt puhumaan asiasta. Yksinoloa kesti hänen mukaansa muutaman vuoden. Yritykset tehdä musiikkiakaan eivät ottaneet tuulta alleen.
19-vuotiaana hän muutti Etelä-Suomesta pohjoiseen. Hän halusi vaihtaa maisemaa, ja toivoi uuden kotikaupungin muuttavan elämää. Toivottua muutosta ei kuitenkaan tapahtunut.
- Siellä toimettomuutta oli hyvin paljon.
Uusi alku
Jani kävi sosiaalityöntekijän luona ja he miettivät yhdessä, mitä Jani voisi tehdä. Mahdollisuudeksi tuli kuntouttava työtoiminta.
- Innostusta ei oikein ollut, mutta ajattelin, että voisi sitä kokeilla, että eihän se ole minun elämästäni pois. Aloin käydä siellä, ja kun oli tekemistä, aloin sosialisoitumaan enemmän.
Jani oli kuntouttavassa työtoiminnassa kolme vuotta, ja sen kautta hän pääsi 24-vuotiaana ammattikouluun Ouluun. Hän opiskelee edelleen.
Hänestä asiat ovat nyt oikein hyvin, hänellä on kunnianhimoa ja intoa.
- Nyt on sellainen fiilis, että on puhtia jaksaa ja yrittää. On hommia ja vähän suhteitakin on saatu luotua.
Jani kertoo, että ammattikoulussa oli 16-vuotiaana vaikeaa.
- Kaikki tuntui siinä hetkessä raskaalta. Tuli poissaoloja koulusta, eivätkä opettajat ymmärtäneet. Meillä oli keskinäistä kinaa ja päätin, että laitan tälle stopin, ei tämä onnistu.
Huono asenne
Janin mielestä ymmärrystä ei heru, jos nuori ei jaksa eikä pysty.
Kun hänet pakotettiin tekemään asioita, hänelle tuli vain sellainen olo, että tilanteesta on pakko päästä pois.
Hän toivoisi, että opettajien kanssa voitaisiin yhdessä istua alas ja miettiä ratkaisuja.
- Koko ajan vaan käytiin läpi, kuinka paljon olin jäljessä ja mitä kaikkea minun pitää tehdä. Mielestäni opiskelijan jaksaminen ja hyvinvointi pitäisi huomioida.
Hän uskoo päässeensä pois syrjäytymisestä, koska häntä kannustettiin ja hän rupesi ajattelemaan, että kannattaa mennä mukaan uusiin asioihin.
Myös isä oli suurena tukena.
Ei poikkeus
Virallinen Suomi on ollut vuosikaudet huolissaan nuorista miehistä, jotka eivät ole oikein missään.
He eivät opiskele, käy työssä tai edes välttämättä pyri kumpaankaan.
Osaltaan peräkammarin poikien kohtalot ovat sidoksissa teollisuuden rakennemuutokseen ja suorittavien töiden katoamiseen.
Tähän johtopäätökseen tulee Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n analyysi
Kadonneet työmiehet.
Janin apatiavuodet kävisivät hyvin esimerkistä.
Jos koulutukseen ei ole - syystä tai toisesta - edellytyksiä tai haluja, syrjään jäämisen riski kasvaa.
Joutilaiksi jäävät työikäiset miehet eivät ole mikään pieni joukko, heillä asuttaisi keskikokoisen kaupungin. Työelämän ulkopuolella on pysyvästi 79 000 miestä. Kadonneista työmiehistä vaikeasti työllistyviä työttömiä on 28 000.
Jopa 7,4 prosenttia parhaassa työiässä olevista on kadonnut yhteiskunnasta.
Osa tästä joukosta on ajautunut sosiaalisesti sivuraiteelle jo varhain.
Syrjintä sysää pahan kierteen alulle
Yleisradion viikonloppuna haastattelema psykologi
Minna Eskelinen kertoo havainneensa, että syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa sosiaalisesta syrjäyttämisestä. Kiusaaminen, harrastusten ulkopuolelle jääminen sekä perheiden, usein rikkonaisten, ongelmat johtavat "hälläväliä" -asenteesen ja apatiaan.
Alan ammattilaiset tapaavatkin usein nuoria, joilla ei ole mitään otetta elämäänsä.
Tilannetta ei välttämättä helpota toimeentulotuen siirtäminen Kelaan.
Mekaaninen hakemusprosessi kun saattaa jättää nuoren henkilön pitkäänkin jatkuneen toimettomuuden huomaamatta.
EVA:n analyysi "Kadonneet työmiehet".
ELLI HARJU
elli.harju@iltalehti.fi
PAULI POUTANEN
pauli.poutanen@ilmedia.fi