vierailija
Joo totta hallitus sählää ja töppäilee mutta YRITTÄÄ edes kun edellinen hallitus sdp:n kera haaskas 4 vuotta aikaa tekemättä MITÄÄN Huom ei MITÄÄN!
Gallup: Onko sipilä tyhmä vai hölmö
- Viestiketjun aloittaja .....
- Ensimmäinen viesti
Pitääkö siis hyvästä yrityksestä antaa pisteitä?
Ei kai nä mitkään v#%¤n hippokisat ole?
Sipilä ei ole hölmö eikä tyhmä.
Omia ja kavereidensa asioita hän osaa hoitaa hyvinkin ja pääministerin jakkaralta se onnistuu.
Omia ja kavereidensa asioita hän osaa hoitaa hyvinkin ja pääministerin jakkaralta se onnistuu.
vierailija
Sipilä perusti firman, kasvatti sen nollasta aikamoisiin mittoihin ja kun se oli kasvanut suureksi niin myi hyvällä hinnalla eteenpäin. Ihan itse se on rahansa tienannut.Eikö sen miljoonat ole peräisin lähinnä sijoituksista ja veronkierrosta. Muistaakseni sijoitti jonkun firmaan, ja firma myytiin usaan hyvällä voitolla.... eli ns. onnekas-hölmö
Tällä hallituksella alkaa olla jo maailmanennätys valmiiksi päättömien esitysten tekemisessä ja niiden perumisessa..
Ikävämpi juttu on se, että koska kyseessä on hallitus niin hemmetin moni virkamies joutuu oikeesti paiskimaan hommia esitysten eteen joita ei ole koskaan tarkoituskaan mahdottomina toteuttaa.
Tehdyn turhan työn määrää ei edes Kafka osannut kuvitella.
vierailija
No totta helvetissä yrittämisestä pitää antaa pisteitä. Ei kukaan tyhjäntoimittajista tykkää. Tuskin sinäkään lastasi kehut että hyvä kun sanni-jaakko et edes yrittänyt... Ainakaan toivottavasti.Pitääkö siis hyvästä yrityksestä antaa pisteitä?
Ei kai nä mitkään v#%¤n hippokisat ole?
Nii, kaukomailla asti diilejä tekemässä, ja lastens omistusten kautta saa fyffee kasaan itelleenki entist enämp....
Hyvin petas hommansa juu
Mikään maailmassa ei ole vaarallisempaa kuin ahkera tyhmä jolla on kädessään vasara ja kaikki näyttää naulalta.
Uutuuskirja: Näin Juha Sipilä rikastui – monimiljonääriksi 35-vuotiaana
Tältä Juha Sipilä näytti 38-vuotiaana. (KUVA: Harri Nurminen)
Julkaistu: 31.3.2015 13:00
Risto Uimosen uutuuskirjassa (Juha Sipilä - keskustajohtajan henkilökuva, Minerva Kustannus Oy) käydään tarkkaan läpi, miten Sipilästä tuli 1996 monimiljonääri vain 35-vuotiaana.
Nuori diplomi-insinööri Sipilä oli saanut tuotepäällikön paikan yrittäjävelho Lauri Kuokkasen 1988 perustamasta Solitrasta. Kuokkanen tarjosi samalla vähemmistöosakkuutta. Sipilä sijoitti yhtiöön 30 000 markkaa.
Helppo päätös se ei 27-vuotiaalle perheelliselle ollut.
”Kävimme Minna-Maarian kanssa vakavan keskustelun matkan (automatkalla Oulusta Puolangalle) aika. Tiesimme, mitä Kuokkasen tarjous voi tarkoittaa, sillä Minna-Maarialla oli kotonaan konkurssitausta. Päätimme määritellä etukäteen tarkasti riskinoton rajan. Sovimme, että emme kiinnitä omakotitaloamme. Ensimmäinen sijoituksemme Solitraan oli 30 000 markkaa. Sain rahat siitä, kun alitimme omakotitalomme rakentamiseen laatimamme budjetin,” Sipilä kertoo kirjassa.
Yritys kasvoi voimakkaasti eikä Kuokkanen viihtynyt isossa yrityksessä. 1992 pääomistajaksi tuli Rautaruukki. Sipilästä tuli toimitusjohtaja, vain 32-vuotiaana.
Rautaruukki luopui Solitrasta jo 1994 ja Sipilä joutui etsimään uusia omistajia ja rahoittajia. Sipilä houkutteli Seppo Säynäjäkankaan Polarelectron mukaan omistajaksi 25 prosentin osuudella. Sipilän osuus Solitrasta nousi järjestelyissä 56 prosenttiin. Kirjan mukaan Solitran arvo määriteltiin silloin 50 miljoonaksi markaksi.
Solitra valmisti komponentteja mm. matkapuhelinvalmistaja Benefonille. Elettiin kännykkäbuumin alkua. Solitran liikevaihto kaksinkertaisui 7 vuotena peräkkäin
”Sipilä ja Solitran muut omistajat tajusivat, ettei heillä ollut edellytyksiä panostaa yhtiön kasvuun rahaa niin paljon kuin olisi tarvittu. He ratkaisivat ongelman myymällä Solitran amerikkalaiselle ADC Telecommunicationsille 1996,” Uimonen kirjoittaa.
Kirjan mukaan Sipilä sai yrityskaupasta ”noin” sata miljoonaa markkaa heti (lähes 17 miljoonaa euroa). Kaupan toisessa osassa Sipilä sai vielä kymmenen miljoonaa markkaa lisää.
Sipilän kokonaispotiksi Solitrasta tuli siten noin 110 miljoonaa markkaa ennen veroja. Nykyrahassa summa on noin 25,3 miljoonaa euroa.
(KUVA: Valtteri Varpela)
”Sipilästä tuli Oulun ihmeen ensimmäinen it-miljonääri. Sipilä oli vasta 35-vuotias, mutta hän oli jo toteuttanut sen unelman, josta monet uuden teknologiateollisuuden palveluksessa puurtaneet insinöörit, yrittäjät ja johtajat haaveilivat, ” Uimonen summaa kirjassaan.
Rahasti JOT-osakkeet ennen romahdusta
Sipilästä tuli sijoittaja. ”Sipilä muutti vaimonsa aiemmin perustaman yhtiön nimen vuonna 1995 Fortel Invest Oy:ksi ja ryhtyi sen toimitusjohtajaksi seuraavana vuonna. Uutta sijoitusyhtiötä kiinnostivat erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset sekä uudet start up -yritykset, joiden kehitystä Sipilä halusi tukea,” Uimonen kirjoittaa.
Sipilä perusti yrityskaupassa saamillaan rahoilla myös hyväntekeväisyyttä harjoittavan säätiön, Minna-Maaria ja Juha Sipilä Säätiön. ”Mutta kun Sipilät halusivat toimia kaikessa hiljaisuudessa, asia ei noussut otsikoihin,” Uimonen kirjoittaa.
Kirjasssa kerrotaan, miten Sipilä sijoitti 1997 rahojaan myös oulunsalolaiseen JOT Automationiin. Hänestä tuli myös pörssinoteeratun JOT:in hallituksen jäsen 1998 neljäksi vuodeksi.
”JOT oli Solitraakin huikeampi menestystarina, suoranainen legenda oululaisten silmissä. JOT teki perustajastaan Veikko Lesosesta ja vuosina 1996–2000 sen toimitusjohtajana toimineesta Jorma Terentjeffistä äveriäitä. Miehet alkoivat myydä omistusosuuksiaan vuoden 1999 puolella, jolloin yhtiö kulki vielä myötätuulessa,” Uimonen kirjoittaa.
Puoli vuotta myöhemmin 28.10.1999 miehet jatkoivat myyntejään.
”Sitten tapahtui iso paukku: Lesonen tyhjensi kovalla kädellä JOT-salkkuaan 2.2.2000. Hänen omistusosuutensa putosi 0,53 prosenttiin, ja hänen paikkansa yhtiön suurimpana osakkeenomistajana siirtyi Terentjeffille. Lesonen teki kauppansa vain pari kuukautta ennen tulosvaroitusta, jonka JOT antoi huhtikuussa 2000. Yhtiö oli ollut silloin pörssissä vasta kaksi vuotta.
Listautumisen yhteydessä toteutetussa suunnatussa osakeannissa vuonna 1998 JOT:in osakkeen merkintähinta oli noussut 15,14 euroon. Osake maksoi vielä helmikuussa 2000 yli 13,00 euroa. Syyskuuhun 2001 tultaessa sen arvo oli romahtanut 0,31 euroon.
”Piensijoittajat, jotka eivät tunteneet yhtiön tilaa eivätkä ymmärtäneet myydä ajoissa, kärsivät tuntuvia tappioita. Heidän katkeruuttaan lisäsi myöhemmin se, että Rahoitustarkastus löysi puutteita JOT:n tiedottamisesta ja antoi sille 31.8.2000 kirjallisen huomautuksen sekä kehotti sitä parantamaan toimintojaan. Syynä oli se, että JOT oli tammikuussa eli kolme kuukautta ennen tulosvaroitustaan antamallaan tiedotteella saanut osakekurssinsa nousuun,” Uimonen kirjoittaa.
Sipilän sijoitusyhtiön Fortel investin hallitus päätti kokouksessaan Lapissa tammikuussa 2000 keventää JOT-salkkuaan.
”Sipilän piti olla JOT:in hallituksen jäsenenä erityisen tarkka ostojensa ja myyntiensä ajoituksessa, ettei joutuisi epäillyksi sisäpiiritiedon väärinkäytöstä. Hänen JOT:in juristeilta saamansa selvityksen mukaan esteitä osakkeiden myynnille ei tuolloin ollut. Myyntitoimeksianto johti kauppoihin tammikuun lopussa 2000. Sipilä sai osakkeistaan 6,6 miljoonaa markkaa,” Uimonen kirjoittaa.
Uimonen päättelee kirjassa, että Fortel Investin myynti tapahtui sellaisena ajankohtana, että Sipiläkin olisi voinut saada pienomistajien silmissä tahran maineeseensa.
”Pettyneiden sijoittajien kritiikki kohdistui kuitenkin Lesoseen ja Terentjeffiin, joka oli johtanut JOT:n listautumista pörssiin. Kaksikko sai kuulla kunniansa yleisönosastokirjoituksissa, työpaikoilla ja kapakkapuheissa. Tyytymättömimmät tulkitsivat JOT:in pörssiin viemisen olleen pelkkää kasinopeliä.” Uimonen kirjoittaa.
27.8.2015 - 12.55
PUHEENAIHE
Tutkiva journalisti paljasti: Näin Juha Sipilä piilottelee miljooniaan
Juha Sipilä oli "juorukalenterin" kärkinimi 1996.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on saanut nauttia Suomen valtion rikkaille tarjoamista veroeduista. Täysin laillisesti. Miljooniaan hän on hoitanut yhden Suomen parhaan veroasiantuntijan, professori Heikki Niskakankaan kanssa.
Järjestelyt paljastaa Seura-lehdessä tutkiva journalisti Jarno Liski.
Sipilä oli vuoden 1996 äyrikuningas 73 358 892 markan tuloilla. Nykyrahassa se on noin 15 miljoonaa euroa. Rahat hän sai teknologiayritys Solitran osakkeista, jotka myytiin amerikkalaiselle ADC Telecommunicationsille.
Veronalaista myyntivoittoa summasta oli tuolloin noin 12 miljoonaa euroa. Sipilä perusti miljooniaan hoitamaan muiden muassa pääomasijoitusyhtiö Fortel Investin.
Vuonna 1998 Sipilän yhtiökumppaniksi Fortel Investiin tuli professori Niskakangas, joka myös hoiti yhtiön sijoituksia.
Niskakangas on Seuran mukaan Sipilän serkku.
Näin tarina eteni Liskin selvityksen mukaan:
Vuoteen 2001 mennessä yhtiölle kertyi yli 11 miljoonaa euroa voittovaroja.
Seuraava vuosikymmen meni heikommin, mutta yhtiö maksoi liki yhdeksän miljoonaa euroa osinkoja omistajilleen: Sipilän perheelle, Niskakankaalle ja toiselle vähemmistöomistajalle.
2013 Sipilän pääosin omistama Fortel Invest myi omistamansa Elektrobitin osakkeet reilulla kuudella miljoonalla eurolla.
Rahoja käytettiin velkojen maksuun sekä lunastamaan ulos vanhat vähemmistöomistajat ja Sipilä vaimoineen.
Liski laskee tilinpäätöstiedoista, että Sipilä sai noin 2,2 miljoonaa euroa ja hänen vaimonsa reilut 600 000 euroa. Yhtiö jäi Sipilän lapsille.
Verotettavaa pääomatuloa Juha Sipilällä oli tuona vuonna alle 20 000 euroa ja hänen vaimollaan noin 350 000 euroa.
Missä Sipilän rahat sitten ovat? Ne eivät selvinneet lain vaatimuksesta Sipilän ministerinä tekemästä sidonnaisuusilmoituksesta.
Ilmoituksen mukaan pääministerillä on merkittävä rahoitusomaisuus talletettuna erilaisiin sijoitusvakuutuksiin sekä säästötilille. Sipilä ilmoitti sijoittaneensa säästötilin lisäksi rahojaan Nordean Eläkesijoitukseen, kahteen Nordean säästöhenkivakuutukseen sekä Nordea Capital -nimiseen kapitalisaatiosopimukseen.
Sipilän ilmoitukseensa listaamia sopimuksia kutsutaan Liskin mukaan ”vakuutuskuoriksi”. Niiden sisällä sijoitustoimintaa voidaan harjoittaa, mutta salaisuusverhon suojissa ja verojen maksua lykäten. Esimerkiksi kaikki osingot sekä myyntivoitot ovat verovapaita. Veroja maksetaan vasta, kun rahaa otetaan kuoresta ulos.
Ilmoituksesta löytyvä kapitalisaatiosopimus on "paremman väen puhallus",jotka puhuttivat viime keväänä.
Sipilän Nordeasta ottaman kapitalisaatiosopimuksen sisään on Liskin mukaan mahdollista saada esimerkiksi aivan tavallinen arvo-osuustili, jolla voi käydä osakekauppaa, kuten kuka tahansa. Ainoa ero on, että omistukset ovat salaisia ja tulot verottomia.
– Kun sijoittaja ostaa kapitalisaatiosopimuksen suojin salkkuunsa osakkeita, ilmestyy yhtiön omistajaluetteloon Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, eikä suinkaan todellinen edunsaaja.
Hän huomauttaa, että tämä on vielä paksumpi salaisuuden verho kuin osakkeiden hallintarekisteröinti, jota työnantajien ja sijoittajien etujärjestöt ovat vaatineet ja valtiovarainministeriö toistuvasti esittänyt.
– Kapitalisaatiosopimukset ovatkin kasvattaneet suosiotaan. Sipilän järjestelyn kaltaisiin kapitalisaatiosopimuksiin oli kesäkuussa sijoitettuna jo lähes seitsemän miljardia euroa yksityishenkilöiden varallisuutta. Finanssialan keskusliiton tilastojen mukaan summa on kymmenkertaistunut vuoden 2008 keväästä. Vaikka sopimus tuo sijoittajalle myös ylimääräisiä kuluja, on osinkojen ja myyntivoittojen verottomuus hyvä houkutin, Liski päättelee.
PUHEENAIHE
Tutkiva journalisti paljasti: Näin Juha Sipilä piilottelee miljooniaan
Juha Sipilä oli "juorukalenterin" kärkinimi 1996.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on saanut nauttia Suomen valtion rikkaille tarjoamista veroeduista. Täysin laillisesti. Miljooniaan hän on hoitanut yhden Suomen parhaan veroasiantuntijan, professori Heikki Niskakankaan kanssa.
Järjestelyt paljastaa Seura-lehdessä tutkiva journalisti Jarno Liski.
Sipilä oli vuoden 1996 äyrikuningas 73 358 892 markan tuloilla. Nykyrahassa se on noin 15 miljoonaa euroa. Rahat hän sai teknologiayritys Solitran osakkeista, jotka myytiin amerikkalaiselle ADC Telecommunicationsille.
Veronalaista myyntivoittoa summasta oli tuolloin noin 12 miljoonaa euroa. Sipilä perusti miljooniaan hoitamaan muiden muassa pääomasijoitusyhtiö Fortel Investin.
Vuonna 1998 Sipilän yhtiökumppaniksi Fortel Investiin tuli professori Niskakangas, joka myös hoiti yhtiön sijoituksia.
Niskakangas on Seuran mukaan Sipilän serkku.
Näin tarina eteni Liskin selvityksen mukaan:
Vuoteen 2001 mennessä yhtiölle kertyi yli 11 miljoonaa euroa voittovaroja.
Seuraava vuosikymmen meni heikommin, mutta yhtiö maksoi liki yhdeksän miljoonaa euroa osinkoja omistajilleen: Sipilän perheelle, Niskakankaalle ja toiselle vähemmistöomistajalle.
2013 Sipilän pääosin omistama Fortel Invest myi omistamansa Elektrobitin osakkeet reilulla kuudella miljoonalla eurolla.
Rahoja käytettiin velkojen maksuun sekä lunastamaan ulos vanhat vähemmistöomistajat ja Sipilä vaimoineen.
Liski laskee tilinpäätöstiedoista, että Sipilä sai noin 2,2 miljoonaa euroa ja hänen vaimonsa reilut 600 000 euroa. Yhtiö jäi Sipilän lapsille.
Verotettavaa pääomatuloa Juha Sipilällä oli tuona vuonna alle 20 000 euroa ja hänen vaimollaan noin 350 000 euroa.
Missä Sipilän rahat sitten ovat? Ne eivät selvinneet lain vaatimuksesta Sipilän ministerinä tekemästä sidonnaisuusilmoituksesta.
Ilmoituksen mukaan pääministerillä on merkittävä rahoitusomaisuus talletettuna erilaisiin sijoitusvakuutuksiin sekä säästötilille. Sipilä ilmoitti sijoittaneensa säästötilin lisäksi rahojaan Nordean Eläkesijoitukseen, kahteen Nordean säästöhenkivakuutukseen sekä Nordea Capital -nimiseen kapitalisaatiosopimukseen.
Sipilän ilmoitukseensa listaamia sopimuksia kutsutaan Liskin mukaan ”vakuutuskuoriksi”. Niiden sisällä sijoitustoimintaa voidaan harjoittaa, mutta salaisuusverhon suojissa ja verojen maksua lykäten. Esimerkiksi kaikki osingot sekä myyntivoitot ovat verovapaita. Veroja maksetaan vasta, kun rahaa otetaan kuoresta ulos.
Ilmoituksesta löytyvä kapitalisaatiosopimus on "paremman väen puhallus",jotka puhuttivat viime keväänä.
Sipilän Nordeasta ottaman kapitalisaatiosopimuksen sisään on Liskin mukaan mahdollista saada esimerkiksi aivan tavallinen arvo-osuustili, jolla voi käydä osakekauppaa, kuten kuka tahansa. Ainoa ero on, että omistukset ovat salaisia ja tulot verottomia.
– Kun sijoittaja ostaa kapitalisaatiosopimuksen suojin salkkuunsa osakkeita, ilmestyy yhtiön omistajaluetteloon Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, eikä suinkaan todellinen edunsaaja.
Hän huomauttaa, että tämä on vielä paksumpi salaisuuden verho kuin osakkeiden hallintarekisteröinti, jota työnantajien ja sijoittajien etujärjestöt ovat vaatineet ja valtiovarainministeriö toistuvasti esittänyt.
– Kapitalisaatiosopimukset ovatkin kasvattaneet suosiotaan. Sipilän järjestelyn kaltaisiin kapitalisaatiosopimuksiin oli kesäkuussa sijoitettuna jo lähes seitsemän miljardia euroa yksityishenkilöiden varallisuutta. Finanssialan keskusliiton tilastojen mukaan summa on kymmenkertaistunut vuoden 2008 keväästä. Vaikka sopimus tuo sijoittajalle myös ylimääräisiä kuluja, on osinkojen ja myyntivoittojen verottomuus hyvä houkutin, Liski päättelee.
Ei pidä.
Jos lapseni jatkuvasti, asiantuntijoiden (eli vanhempiensa) ohjeista huolimatta tunkee haarukkaa väärinpäin ruokaan, laittaa kengät käsiinsä ja rukkaset varpaisiinsa tai pesee hampaansa vessaharjalla, niin ei sitä lasta kehuakkaan kannata, ihan vain yrittämisestä.
vierailija
Yrityksen ja erehdyksen kautta sitä on ennenkin opittu. Sääli jos teidän lapset ei saa kannustusta. Mutta asiaan, ennemmin toimelias pääministeri kuin saamaton (kuten edellinen hallitus) kuten yrityksissäkin 10 huonoa ideaan kohti tulee aina se yksi helmi ideakin. Pisteet täältä yrityksestä pääministerille.
Että mielestäsi on parempi, että jotain vain höösää, kunhan on toimelias
Onhan se toki kivaa, että sipilällä ei käy aika pitkäksi, mutta ymmärrätkö, että hän tuhlaa näihin tyhjänpäiväisiin toimeliaisuuksiinsa miljardeja kansalaisten tienaamia verorahoja ja kalliilla hinnalla otettuja lainaeuroja?
Hyvä idea.(Sipiläkö se siellä kirjoittelee?)
kansalainen .
Kannattaisi ihmisten pikku hiljaa avata ne silmät ja ottaa se kieli pois perujen perseestä.Ihan hyvä kirjoitus oli muuten aiheeseen liittyen:
Pystyvätkö tähän vain perussuomalaiset? Puolue iloitsee sekä moottoripyöräveron tulosta että sen torjumisesta
Vain runsaat puoli vuotta sitten Timo Soini ilkkui, miten hänen puolueensa onnistui laittamaan herrojen pelit ja vempeleet verolle – nyt sama puolue kehuu peruneensa moottoripyöräveron.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini astelemassa tiedotustilaisuuteen hallituksen budjettiehdotuksesta 1. syyskuuta. (KUVA: Sari Gustafsson)
Piia Elonen HS
Julkaistu: 15.2. 12:32 , Päivitetty: 15.2. 13:04
Perussuomalaiset ovat halunneet brändätä itseään politiikassa rehellisiksi. Takki ei kuulemma käänny ja lupaukset pidetään. Näistä puheenjohtaja Timo Soini jaksaa muistutella säännöllisin väliajoin.
Ja ei hätää, en ole tässä kommentissa syyttämässä heitä valehtelusta tai takinkäännöstä.
Mutta voidaanko poliittiseen rehellisyyteen laskea kuuluvaksi myös tietynlainen johdonmukaisuus? Jokin sellainen linja tai vakaus, että äänestäjä voi luottaa puolueensa kannattavan tiettyjä asioista edes saman vuoden aikana?
Perussuomalaiset laittoivat tänään keskiviikkona tiedotteen, jonka otsikossa puolue peräti ”riemuitsee”, että juuri heidän aloitteestaan hallitus torjui itse päättämänsä moottoripyöräveron. Samalla hallitus luopui myös veneverosta. Eli kumpikaan vero ei etene eduskuntaan eikä siten myöskään käytäntöön.
Tiedote on lähetetty perussuomalaisten eduskuntaryhmän eli puolueen kaikkien kansanedustajien nimissä. Sen on allekirjoittanut ryhmänjohtaja Sampo Terho.
Ei tarvitse mennä kuin kuusi ja puoli kuukautta taaksepäin, kun perussuomalaisten ilonaiheet olivat täysin toiset. Tai itse asiassa täysin samat, mutta totaalisen vastakkaisesta näkökulmasta!
Palataan ajassa syyskuun ensimmäiseen päivään ja hallituksen tiedotustilaisuuteen. Kun puheenjohtaja Timo Soini sai tiedotusvälineiden edessä puheenvuoron, hän totta kai käytti sen omien voitonmerkkiensä esittelyyn. Näin hallituksen budjettiriihissä on tapana.
Hän muun muassa puhui pitkään ja lämpimästi puoleen ajamasta ”Lex Lindströmistä”.
Samoin hän puhui moottoripyörä- ja veneverosta. Mutta ei suinkaan kriittiseen tai harmistuneeseen sävyyn kuten puhutaan ikävistä asioista, joita joudutaan yhteisen edun nimissä nielemään.
Ei. Soini piti suoranaisen karnevaalin, jossa hän juhli sitä, miten perussuomalaiset ovat onnistuneet laittamaan verolle herrojen ”huvikuunarit ja juppiskootterit”. Hän mainosti tätä saavutuksena, joka todistaa, ettei ”soinilaisuus täysin pääse pöhöttymään”. Ja kyllä, nämä ovat sanatarkkoja sitaatteja tiedotustilaisuudesta, suoraan Soinin suusta.
”Tähänkään ei vasemmiston aikana ole pystytty”, Soini otti kunniaa omalle puolueelleen sekä hallitukselle, jossa istuu.
Voit katsoa Soinin sanomiset oheiselta videolta.
Soinin puheenparsi tiedotustilaisuudessa oli sen verran itsetyytyväistä, että se kiinnitti huomiota jo tuoreeltaan.
Perussuomalaiset ovat toistuvasti esittäneet julkisuudessa kysymyksen, miksi tiedotusvälineet eivät kerro heidän onnistumisistaan ja saavutuksistaan.
Tällä logiikalla onnistumisia toki riittää: perussuomalaiset onnistuvat riemuitsemaan sekä siitä, että maahan saadaan herroille moottoripyörävero, että siitä, että sama vero onnistutaan torppaamaan.
Takki ei ehkä ole vuoria myöten kääntynyt, mutta älyllisesti epärehellisenä ja epäloogisena puolueen linjaa ja etenkin viestintää voi pitää.
Mutta entä otsikon kysymys? Pystyvätkö tähän vain perussuomalaiset?
Valitettavasti älyllinen epärehellisyys ja asioiden vääntely täysin päinvastaisiksi ei ole mikään yhden puolueen paha tapa.
Tuoreessa muistissa esimerkiksi on, miten julkisen talouden kurista pitävä kokoomus oli muun hallituksen mukana korottamassa päivähoidon maksuja. Tämä(kin) päätös peruttiin, ja nyt nimenomaan kokoomus hakee profiilia pitämällä esillä peräti maksutonta tai osin maksutonta päivähoitoa. Niin se suunta kääntyy ja mieli muuttuu.
Äänestäjän ei ole tällaisessa kyydissä helppo pysyä perässä. Eikä moinen taatusti paranna politiikan jo muutenkin tahraista kuvaa ihmisten silmissä.
Normaalithan ovat huomanneet jo alusta alkaen tuon vilunkipelin, pelkkiä tyhjän jauhajia, soutaa huopaa, mutta aina ovat "kansan" (voi kysyä minkä kansan) sankareita timon puheissaan.
Eikö sipilä ole lesta? Siitä voitte päätellä henkisen tason.
Kasvakaa aikuisiksi ennen ensi vaaleja "kansa".
vierailija
kyllä äänestän mielelläni toimeliasta henkilöä ja äänestä sinäkin vaan taas sdp:tä niin ei tarvitse murehtia että ne tekis jotakin tai edes yrittäisi toki rahat saavat kyllä hussattua.Että mielestäsi on parempi, että jotain vain höösää, kunhan on toimelias
Onhan se toki kivaa, että sipilällä ei käy aika pitkäksi, mutta ymmärrätkö, että hän tuhlaa näihin tyhjänpäiväisiin toimeliaisuuksiinsa miljardeja kansalaisten tienaamia verorahoja ja kalliilla hinnalla otettuja lainaeuroja?
vierailija
eiköhän tuolla veneverolla ollut tarkoitus ärsyttää takiaispuoluetta eli rkp:tä (mikä on hyvä asia) muut löi tuon moottoripyöräveron siihen kylkeen. Joo kyllä persuja varmaan pitää äänestää on nuo vihervassarit todistanut olevansa sen verran kahjoa sakkia ja sitä pahuutta vastaan pitää taistella kaikin lain sallimin keinoin.
vierailija
oha se karmea ajatus että otetaan kansa ja luontoki huomioon päätöksen teossa, miten kukaan sellasta voi edes ajatella, siis kyllä tää oikeisto tekee niin järkevää ja pitkäjänteistä politiikkaa että siitä kiittää vielä lapsenlapsetkin jos sieltä kaasunaamarien takaa näkevät äänestää..
vierailija
Joo kyllähän se luonto pelastuukin sarkkisen (vas) tamppooniveron kevennyksillä yms. Samanlaisilla avauksilla.
Olemme sitten erilaisia. Mielestäni on parempi sitten vaikka istua hiljaa mitään tekemättä, jos se tekeminen tarkoittaa sitä, että höösää ja säätää jotain täysin idioottimaista, josta aiheutuu miljoonien lasku.
Ylipäänsä pesti hallituksessa ei ole sellainen paikka, jonne mennään harjoittelemaan työntekoa. Kyllä sinne pyrkivällä/valittavalla pitäisi jo olla vähän jotain osaamista pohjalla, että ei aivan kaikkiin idioottimaisuuksiin sorru ja vähän jotain osaisi tehdäkin.