The ketju

Status
Viestiketju on suljettu.
Mä olen unohtanut enemmän kuin olen koskaan osannut.

Ehkä hyvä niin koska ei ainakaan tartte näytellä.
Toisaalta paska juttu koska hieman näyttelijäntaitoja homma vaatis.
Siinähän se ongelma onkin. Näytteleminen on helppoa kun edessä on joku jolla ei oo merkitystä. Ja sit kun se merkityksellinen on nokan edessä, tärisyttää, polvet ovat vetkuloina eikä aivoiissa kulje mikään -tai ei ainakaan mikään järkevä- ja sit pitäis osata sanoa jtain fiksua ja pah.
 
Siinähän se ongelma onkin. Näytteleminen on helppoa kun edessä on joku jolla ei oo merkitystä. Ja sit kun se merkityksellinen on nokan edessä, tärisyttää, polvet ovat vetkuloina eikä aivoiissa kulje mikään -tai ei ainakaan mikään järkevä- ja sit pitäis osata sanoa jtain fiksua ja pah.
Näytteleminen on helppoa.
Mä olen osannut soittaa hymyhuulin humppaa häissä vaikka oma sydän olis vuotanut verta.
Mut kun edessä on joku jolla on merkitys...
... näytteleminen ei auta
... kirjoitustaidoista ei ole apua
... pitää vaan olla oma itsensä

ja tykätä niin perkeleesti että sydän halkeaa ja yrittää olla järjissään. Elämä olis ihanan helppoa jos ei olis sydäntä tai järkeä. Kummankaan olemassaolosta mä tosin en voi olla varma.
 
Määkin oon ujo ja arka :(
Mä oon ujo sit jos toinenkin on mut jos toinen on sellanen höpöttäjä ja tunnen oloni rennoks seurassa niin ei mua sit ujostuta. Tyypin kans oli heti niin helppo turista ettei ollu mitään ongelmaa.Se väitti että sitä muka jännitti alkuun mut en kyl huomannu et olis. Mulla se siis riippuu aika paljon siitä toisesta et olenko ujo vai en ja jos olen niin miten paljon.
 
Mut sää siraffikirahvi niin nuori että sulla on varaa viel katella että jos nyt joku heivaa niin sää nyt saat heti uuden jos vaan tahot.Ja ku oot tollane rempsee joka menee kadullaki pyytää numeroo niin mikäs ongelma se sulle on.
En oo aikasemmin avautunu täällä asiasta, mutta sama kai son tulla kaapista ulos. Mulla on diagnosoitu PTSD/dissosiaatiohäiriö, ja niiden myötä epävakaa ja semihäiriintynyt tunne-elämä ja vaikeuksia luoda läheisiä ihmissuhteita. Oonhan mä pirtsakka ja reipas lähtemään ihmisten kans ulos ja tapaamaan tyyppejä jne, mutkumutku. Ihmissuhdetaipaleella on ollu urpoja ja kuspäitä, mut on siihen joukkoon mahtunu muutama oikeasti potentiaalinenkin tapaus, mutta oon sitten dissoissa vetäny itse hommat puihin "for no reason", koska en kykene aina toiminaan rationaalisesti ihmissuhteisiin liittyvissä tilanteissa. Tohtorin kirjottamassa diagnoosissa luki muistaakseni jotakuinkin näin, että "kadottaa yhteyden kokevaan ja tuntevaan minäänsä", mikä tarkottaa käytännössä sitä, et pahimpien dissojen aikana käyttäydyn kuin eri ihminen enkä osaa kontrolloida itseäni normaalisti.
Mä tulisin mielummin jätetyks vaikka kymmenen kertaa lisää, ku ryssisin hyvän ihmissuhteenalun omalla käytökselläni vastoin tahtoani.
Et näin helppoo on elämä, ku on nuori ja saa kenet vaan.

Kiitos ja anteeksi.

Nimim. mielenterveysongelmainen :)
 
Mä oon ujo sit jos toinenkin on mut jos toinen on sellanen höpöttäjä ja tunnen oloni rennoks seurassa niin ei mua sit ujostuta. Tyypin kans oli heti niin helppo turista ettei ollu mitään ongelmaa.Se väitti että sitä muka jännitti alkuun mut en kyl huomannu et olis. Mulla se siis riippuu aika paljon siitä toisesta et olenko ujo vai en ja jos olen niin miten paljon.
mun kohdalla on aivan se ja sama miten arka tai rohkee toinen on, mä rohkaistun hitaasti ja sen jälkeen höpäjänkin ihan rohkeesti jo vailla estoja :D
 
  • Tykkää
Reactions: ruuttis
Boobabe
En oo aikasemmin avautunu täällä asiasta, mutta sama kai son tulla kaapista ulos. Mulla on diagnosoitu PTSD/dissosiaatiohäiriö, ja niiden myötä epävakaa ja semihäiriintynyt tunne-elämä ja vaikeuksia luoda läheisiä ihmissuhteita. Oonhan mä pirtsakka ja reipas lähtemään ihmisten kans ulos ja tapaamaan tyyppejä jne, mutkumutku. Ihmissuhdetaipaleella on ollu urpoja ja kuspäitä, mut on siihen joukkoon mahtunu muutama oikeasti potentiaalinenkin tapaus, mutta oon sitten dissoissa vetäny itse hommat puihin "for no reason", koska en kykene aina toiminaan rationaalisesti ihmissuhteisiin liittyvissä tilanteissa. Tohtorin kirjottamassa diagnoosissa luki muistaakseni jotakuinkin näin, että "kadottaa yhteyden kokevaan ja tuntevaan minäänsä", mikä tarkottaa käytännössä sitä, et pahimpien dissojen aikana käyttäydyn kuin eri ihminen enkä osaa kontrolloida itseäni normaalisti.
Mä tulisin mielummin jätetyks vaikka kymmenen kertaa lisää, ku ryssisin hyvän ihmissuhteenalun omalla käytökselläni vastoin tahtoani.
Et näin helppoo on elämä, ku on nuori ja saa kenet vaan.

Kiitos ja anteeksi.

Nimim. mielenterveysongelmainen :)
Oho *hali*
 
Status
Viestiketju on suljettu.

Yhteistyössä