Irakilaiset on ihmisiä siinä missä muutkin, ja keskustelemalla asiat selviää. Luota omiin tuntemuksiisi ja vaistoihisi siitä onko mies aito tunteissaan, samoin kuin teet kenen tahansa kanssa suhteeseen ryhtyessäsi.
Kulttuurierot pelkästään kyseisen maan sisällä on niin valtavat ettei kukaan ulkopuolinen voi siihen mitään sanoa. Maa on todella moninainen heimoalueista kaupunkilaisiin, eri ihmiset suhtautuu uskontoon eri tavoin jne. Toisille voi olla sopeutuminen tänne vaikeaa ja toiset ovat jo valmiiksi hyvin länsimaisia.
Oma miesystäväni on koulutettu, sivistynyt, paljon matkustanut, kulttuureista tietävä ja kiinnostunut henkilö, joka ei tunnusta mitään uskonlahkoa. Hän on luotettava, auttavainen, vahva ja samalla tunteellinen. Perhe on hänelle tosi tärkeä. Vaikka välillä tunteet kuohuu, puhumalla asiat aukeavat. Keskustelemalla läpi kaikki vastaan tulevat ristiriitatilanteet ja sopimalla asioista, esim. siitä miten suhtaudutaan naisten ja miesten töihin tai muiden miesten kanssa seurusteluun, selviätte pitkälle. Opiskele miehesi kulttuurista asioita niin osaat kysyä ja varautua ristiriitatilanteisiin. Monia asioita ei osaa edes ajatella ennakkoon. Jos huomaat häiritseviä piirteitä kontrolloimisessa tai mustasukkaisuudessa, tee raja selväksi. Kun säännöt on sovittu, homma ok. Jos yhteisiä sääntöjä ei saada sovittua, sitten se on loppu suhteelle. Puhumisen edellytyksenä tietenkin olisi löytää yhteinen kieli, meillä se on alunperinkin ollut koko suhteen perusta.
Ja tärkeää on puhua se lapsiasia läpi miesystäväsi kanssa, että hänkin varmasti ymmärtää missä mennään. Se voi olla iso ongelma, että hän ei voisi saada lasta kanssasi jos jatkatte pitkään suhteeseen.