Moniko vielä uskoo siihen että työelämä palkitsee ahkeran?

Tällä tarkoitan sitä tietyn ikäpolven puhetyyliä, jossa koko ajan korostetaan sitä, kuinka pääsi elämässään niin pitkälle koska oli niin hyvä työntekijä. Ja että jos joku ei päässyt elämässään näin pitkälle niin se jotui siitä että se ei ollut riittävän hyvä työntekijä. Työelämä reilusti palkitsee kaikki jotka ovat ahkeria ja tunnollisia ja tekevät työnsä hyvin.
Itse pätkätyöläisenä huvittaa nämä jutut. He eivät tajua, että se oli kuitenkin melko pitkälle se vakituisen työsuhteen tuoma järjettömän vahva lakisääteinen suoja joka mahdollisti pitkän ja hyvän työuran. Työterveyshuolto on ollut hyvä, lomat on saanut pitää ja kaikesta on voinut valittaa luottamusmiehelle saamatta potkuja. Äitiyslomilta on palattu takaisin työhön halusi työnantaja sitten pienten lasten äitiä kuormittamaan työyhteisöä lapsen sairaspäivillä tai ei. Ei näistä työn sankareista moni pärjäisi pätkätöissä joissa raha määrää jatkuuko työt. Ja usein ne ei jatku jos et ole enää kaikkein halvin työntekijä. Työnantajalle sillä työn laadullakaan ole niin merkitystä enää tänä päivänä, vaan sillä että sitä puoli-ilmaista työvoimaa riittää.

Mutta hyvä että nämä työn sankarit ovat saaneet viettää elämänsä pitkissä ja hyvissä työsuhteissa kunnilla ja valtioilla. Ei niitten psyyke varmaan kestäisikään tätä nykyistä työelämää. Enkä tiedä pitäisikökään kestää.

 

Joo en.
Useimmissa työpaikoissa ahkeruus palkitaan lisätyöllä.

 

kyllähän se joskus huvittaa, kun kuuntelee noita, joilla on vakkaripaikka. kun elämä on kurjaa ja mälsää, lomia ei saa just sille päivälle kun haluaa. se on hirvee, jos se eka saikkupäivä on rahaton. olisivat tyytyväisiä, että on vakio työ, jollakin työtömällä voi olla viikkoja, ettei saa rahaa mistään. pätkätyöläinen ei pysty suunnittelemaan edes lomia, kun ei tiedä milloin on töitä ja milloin ei. ja jos satut olemaan pois paikkakunnalta, kun joku pätkä olis tarjolla, niin sitten taas ootellaan, että mahtaako millon seuraavan kerran olla tarjolla

 

Joo en.
Useimmissa työpaikoissa ahkeruus palkitaan lisätyöllä.

Juurikin näin, työt tuppaa kertymään sinne missä ne tulee tehdyksi. Jos palkitsemisella tarkoitetaan ylennyksiä ja palkankorotuksia niin ne menee osaamisen, ei ahkeruuden mukaan.

 

kyllähän se joskus huvittaa, kun kuuntelee noita, joilla on vakkaripaikka. kun elämä on kurjaa ja mälsää, lomia ei saa just sille päivälle kun haluaa. se on hirvee, jos se eka saikkupäivä on rahaton. olisivat tyytyväisiä, että on vakio työ, jollakin työtömällä voi olla viikkoja, ettei saa rahaa mistään. pätkätyöläinen ei pysty suunnittelemaan edes lomia, kun ei tiedä milloin on töitä ja milloin ei. ja jos satut olemaan pois paikkakunnalta, kun joku pätkä olis tarjolla, niin sitten taas ootellaan, että mahtaako millon seuraavan kerran olla tarjolla

Minua pätkätyöläisenä rassaa eniten juuri suhtautuminen lomiin. Ihan joka ikinen ihminen tarvitsee riittävästi lomaa, kunnon kesäloman (vaikka ei pitäisikään sitä kesällä) ja syys- ja talviloman. Jos meillä sijainen ilmoittaa ettei ota töitä vastaan tiettynä aikana, alkaa hirveä painostus ja paheksunta. Vaikka sijaisen juuri on pidettävä huoli jaksamisestaan, koska jos hän sairastuu, hän ei voi jäädä päiväkausiksi kotiin köllimään koska rahaa ei silloin tule mistään. Jos sitten kysyt vakkarilta, että milloin viimeksi hän on jättänyt vapaaehtoisesti pitämättä lakisääteiset lomansa, niin se ei kuulemma ole sama asia. Vakkari, vaikka samaa työtä tekeekin, ansaitsee työstä taukoja, mitä sijainen ei ilmeisesti ansaitse.

 

Juurikin näin, työt tuppaa kertymään sinne missä ne tulee tehdyksi. Jos palkitsemisella tarkoitetaan ylennyksiä ja palkankorotuksia niin ne menee osaamisen, ei ahkeruuden mukaan.

Usein kyllä ihan muillakin perusteilla...

 

Minä uskon: on asunto, on mökki, on satojen tuhansien eurojen sijoitusomaisuus ja velkaa taasen ei ole.

 

Juurikin näin, työt tuppaa kertymään sinne missä ne tulee tehdyksi. Jos palkitsemisella tarkoitetaan ylennyksiä ja palkankorotuksia niin ne menee osaamisen, ei ahkeruuden mukaan.

Minun kokemukseni mukaan ne menevät suhteiden ja poliittisen jäsenkirjan mukaan.

 

Minun kokemukseni mukaan ne menevät suhteiden ja poliittisen jäsenkirjan mukaan.

Suhteet on varmasti tärkeitä mutta jäsenkirja ei ainaskaan yksityisellä puolen meinaa mitään.

 

http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ruokapolitiikan-neuvottelukunta-asetettu

Harva pyrkii alempipalkkaiseen hommaan.
Elintarvikepuolella se on politiikkaa - ollut jo kauan!

 

Ei päde minun työpaikallani. Meillä tuntuu olevan vallalla käsitys "viisas pääsee vähemmällä"

 

Usein kyllä ihan muillakin perusteilla...

http://www.iltasanomat.fi/elokuvat/art-2000001105037.html

????

 

Suhteet on varmasti tärkeitä mutta jäsenkirja ei ainaskaan yksityisellä puolen meinaa mitään.

Hyvä-veli-verkosto sitäkin enemmän.

 

Hyvä-veli-verkosto sitäkin enemmän.

Ministerit onvat olleet rehuteollisuuden myyntitykkejä jo kauan:
http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministeri-jari-koskinen-vierailee-laajan-yritysdelegaation-kanssa-kiinassa

 

Hyvä-veli-verkosto sitäkin enemmän.

Juuh. Aika tyhmää nykypäivänä on olla luomatta kunnon verkostoja.

 

kyllähän se joskus huvittaa, kun kuuntelee noita, joilla on vakkaripaikka. kun elämä on kurjaa ja mälsää, lomia ei saa just sille päivälle kun haluaa. se on hirvee, jos se eka saikkupäivä on rahaton. olisivat tyytyväisiä, että on vakio työ, jollakin työtömällä voi olla viikkoja, ettei saa rahaa mistään. pätkätyöläinen ei pysty suunnittelemaan edes lomia, kun ei tiedä milloin on töitä ja milloin ei. ja jos satut olemaan pois paikkakunnalta, kun joku pätkä olis tarjolla, niin sitten taas ootellaan, että mahtaako millon seuraavan kerran olla tarjolla

tää on tää logiikka ettei mikä saa vituttaa, koska Afrikan lapset.

 

Minun kokemukseni mukaan ne menevät suhteiden ja poliittisen jäsenkirjan mukaan.

esimerkiksi?
http://yle.fi/uutiset/tohtorinvaitos_poliittisuus_ja_teologia_kietoutuvat_vanhoillislestadiolaisuudessa/6361178

 

kyllähän se joskus huvittaa, kun kuuntelee noita, joilla on vakkaripaikka. kun elämä on kurjaa ja mälsää, lomia ei saa just sille päivälle kun haluaa. se on hirvee, jos se eka saikkupäivä on rahaton. olisivat tyytyväisiä, että on vakio työ, jollakin työtömällä voi olla viikkoja, ettei saa rahaa mistään. pätkätyöläinen ei pysty suunnittelemaan edes lomia, kun ei tiedä milloin on töitä ja milloin ei. ja jos satut olemaan pois paikkakunnalta, kun joku pätkä olis tarjolla, niin sitten taas ootellaan, että mahtaako millon seuraavan kerran olla tarjolla

Toisaaltaan tällä ajatusmaailmalla voidaan elää elämää, että pitää olla ihan tyytyväinen:
- Jos mies ei sentään ole väkivaltainen kännissä
- Jos mies ei hakkaa ihan jokapäivä
- Jos mies ei hakannut sairaalaan asti
... jne.

En mä tiedä pitääkö kaikkeen tyytyä vain siksi, että voisi olla vielä huonomminkin tai koska jollakin muulla on vähän huonommin?

 

Hyvä-veli-verkosto sitäkin enemmän.

Tämä vaikuttaa varmaan paljonkin. Usein myös otetaan mielummin työntekijä, jonka joku tuttu jo tietää päteväksi ja hyväksi työntekijäksi... mikä on kuitenkin ihan ymmärrettävää ottaen huomioon, miten vaikea suomessa on päästä eroon totaalisen surkeastakin työntekijästä.

 

Tämä vaikuttaa varmaan paljonkin. Usein myös otetaan mielummin työntekijä, jonka joku tuttu jo tietää päteväksi ja hyväksi työntekijäksi... mikä on kuitenkin ihan ymmärrettävää ottaen huomioon, miten vaikea suomessa on päästä eroon totaalisen surkeastakin työntekijästä.

Toisaalta pitää sitä sentään johonkin tyytyä, ei sitä nyt ihan kaikkea voi saada. Tää on tämmästä tasapainoilua.

 

Toisaalta pitää sitä sentään johonkin tyytyä, ei sitä nyt ihan kaikkea voi saada. Tää on tämmästä tasapainoilua.

Näinhän se on...
Mutta mitä tulee palkkaukseen tai etujen vähenemiseen ym. niin en mä halua palkatonta sairaspäivää siksi, että jollakulla muulla ei ole työpaikkaa vaikka se haluaisi sellaisen.
Ei mulla ole mitään kiinnostusta luopua saavutetuista eduista, koska niistä luopumalla se yksi tyyppi ei siltikään saa duunia. Minä saan vaan vähemmän palkkaa. Palkka on kuitenkin ainut syy, miksi minä täällä olen.

 

Juuh. Aika tyhmää nykypäivänä on olla luomatta kunnon verkostoja.

Näinhän se on, ja tietysti turvallisempaa palkata tuttu tyyppi, mutta kyllä edelleen mielummin ottaisin työkavereikseni saati esimiehikseni tyyppejä pötevyyden perusteella, en siksi, että sattuu olemaan pomon kalakaveri.

 

Tämä vaikuttaa varmaan paljonkin. Usein myös otetaan mielummin työntekijä, jonka joku tuttu jo tietää päteväksi ja hyväksi työntekijäksi... mikä on kuitenkin ihan ymmärrettävää ottaen huomioon, miten vaikea suomessa on päästä eroon totaalisen surkeastakin työntekijästä.

Totta. Etenkin julkisella puolella pitää kyllä olla poikkeuksellisen hullu/osaamaton/juoppo ja suurin piirtein aiheuttaa jonkun kuolema, ennen kun saa potkut antaa.

 

Näinhän se on, ja tietysti turvallisempaa palkata tuttu tyyppi, mutta kyllä edelleen mielummin ottaisin työkavereikseni saati esimiehikseni tyyppejä pötevyyden perusteella, en siksi, että sattuu olemaan pomon kalakaveri.

Kirjasa lukeneet pomomiehet käy kalassa vain pötevien tyyppien kanssa. Problem solved.

 

Totta. Etenkin julkisella puolella pitää kyllä olla poikkeuksellisen hullu/osaamaton/juoppo ja suurin piirtein aiheuttaa jonkun kuolema, ennen kun saa potkut antaa.

Ei saa potkuja vaikka olisi hullu/osaamaton/juoppo tai niitä kaikkia yhtäaikaa... ja vähän enemmänkin.