3-kymppiset ensimmäistä odottavat

Onnea ja tervetuloa, Mustikk4! Olet jo ihanan pitkällä! Me tehtiin myös tätä esikoista melkein kaksi vuotta. Tutkimuksiin ei vielä lähdetty vaikka yrittäminen kesti ja molemmilla on jo ikää, mutta henkisesti kyllä varauduttiin siihen, että lapsia ei meille varmaan tule - ainakaan ihan kotikonstein. Loppujen lopuksi oltiin kuitenkin klassinen tapausesimerkki siitä, että kun annettiin asian olla ja mulla stressi laukesi eli sain opinnot loppuun, niin tämä kaveri sai välittömästi alkunsa. Siis todella välittömästi. Seuraavana päivänä :LOL:

Taas kerran heräsin kuuden aikaan siihen, että nälkä kurnii, ja nyt mahassakin pidetään rivakkaa aamujumppaa. Luulisi, että näillä viikoilla kävisi tila jo vähän ahtaaksi, mutta ei todellakaan! No, jospa tässä saisi vetäistyä vielä hyvät aamupäiväunet :)

Minervan 33+2
 
Jihujee! Ainakin valkosuklaalla päällystetyt banaanilastut pysyy sisällä ja menee helposti alas! :LOL: Mie yritän tsempata itteni nyt siihen kilon tai parin lisäykseen. Toivon sen helpottavan oloa ja sit vois keskittyä ravinnon sisältöönkin enemmän.

Mie tunsin yhtenä yönä vauvan liikkeet, m...

Ja just kun mie olin kirjoittamassa et sen jälkeen ei ole kuulunut mitään, ni vauva potkaisi ensimmäistä kertaa niin ettei jäänyt mitään epäselvää. Tuntui potku just tuossa, mihin lääkäri paikansi kohdun pohjan muutama päivä sitten. Sellainen ihana miljardia. Taisi tyyppi tykätä banaanilastuista. Voi kun tuon tuntisi pian uudestaan! :love::love::love:

Piinamiina ja Pulla 17+4
 
  • Tykkää
Reactions: IirisL.
Ih, vähän sellainen pikkuinen kateus iski tai oikeastaan haikeus teitä kohtaan, jotka kuulostelette just ensimmäisiä liikkeitä!:love:Se oli niin jännää aikaa. Nyt ne alkaa olla jo joissain tilanteissa vähän häiritseviä ja välistä melkein kipeitä -vaikka sitten samaan aikaan kyllä ihania. Ja se kun voi tuntea ihon läpi pikkaisen jalan..:love: Mullekin käy muuten usein sellain, että juuri kun ajattelen - alati huolestuneena - että vauva ei ole potkinut vähään aikaan, tulee vatsasta nopeasti vastaus:geek:

Mutta oli mulla oikeetakin asiaa - oletteko piinamiina ja Mustikk4 - ja muut pahoinvoivat - kokeilleet pahoinvointiranneikkeita? Ei ne varmaan kaikille tehoa, mutta minulle niistä oli hyötyä, taittoi pahimman terän yökötykseltä.. Eikä olleet suuri satsaus ja tavallisesta apteekista pitäisi saada..

Joo, ajasta: alkuun se tuntui matelevan, varsinkin siihen asti, että sai ekassa ultrassa varmistuksen, että mahassa on oikeasti jotain elämää, mutta nyt kun katsoo taaksepäin niin onhan tää aika nopeesti mennyt.. Sen sijaan nämä viimeiset viikot.. ajatukset jo vahvasti synnytyksessä ja sen jälkeisessä ajassa - aina välistä välähtää kauhu, että miten niistä selviää - synnytykseen on ihan pakko mennä ja sitten sitä vauvaa pitäisi ihan pakosti osata hoitaa ja huolehtia - kääk!:eek: Ihana ajatuslapsus tuo Minervan, että synnytyksen jälkeen alkaa sitten taas normaali elämä:DNormaaliahan siitä kai sitten äkkiä tulee kuitenkin.

Isyyspakkausta kanssa vähän mietin - vaikka mies ei ollut oikein innostunuto_O. Itse ajattelin sellaista survival-kit-tyyppistä - jonka voisi tehdä itselleenkin: jossa olisi kaikkea kivaa pahimpia hetkiä helpottamaan. Eli siis lähinnä suklaata:LOL:.

Mutta vaikka kauhistuttaa, silti oikeesti odotan innolla ja malttamattomuudella - ja kovin vauvakuumeisena, että syntyisi jo pikkuinen, niin pääsisi hiplailemaan ja haistelemaan ja halailemaan ja lörpöttelemään vauvalle kaikkea hölmöä.. Puhuttekos te muuten vauvalle jo mahaan? Itse en oikein ole osannut sitä tehdä..

Ihanaa syyspäivää odottajat!

T.Stellaria ja poikanen 35+3
 
Ih, vähän sellainen pikkuinen kateus iski tai oikeastaan haikeus teitä kohtaan, jotka kuulostelette just ensimmäisiä liikkeitä!:love:Se oli niin jännää aikaa. Nyt ne alkaa olla jo joissain tilanteissa vähän häiritseviä ja välistä melkein kipeitä -vaikka sitten samaan aikaan kyllä ihania. Ja se kun voi tuntea ihon läpi pikkaisen jalan..:love: Mullekin käy muuten usein sellain, että juuri kun ajattelen - alati huolestuneena - että vauva ei ole potkinut vähään aikaan, tulee vatsasta nopeasti vastaus:geek:

Mutta oli mulla oikeetakin asiaa - oletteko piinamiina ja Mustikk4 - ja muut pahoinvoivat - kokeilleet pahoinvointiranneikkeita? Ei ne varmaan kaikille tehoa, mutta minulle niistä oli hyötyä, taittoi pahimman terän yökötykseltä.. Eikä olleet suuri satsaus ja tavallisesta apteekista pitäisi saada..

Joo, ajasta: alkuun se tuntui matelevan, varsinkin siihen asti, että sai ekassa ultrassa varmistuksen, että mahassa on oikeasti jotain elämää, mutta nyt kun katsoo taaksepäin niin onhan tää aika nopeesti mennyt.. Sen sijaan nämä viimeiset viikot.. ajatukset jo vahvasti synnytyksessä ja sen jälkeisessä ajassa - aina välistä välähtää kauhu, että miten niistä selviää - synnytykseen on ihan pakko mennä ja sitten sitä vauvaa pitäisi ihan pakosti osata hoitaa ja huolehtia - kääk!:eek: Ihana ajatuslapsus tuo Minervan, että synnytyksen jälkeen alkaa sitten taas normaali elämä:DNormaaliahan siitä kai sitten äkkiä tulee kuitenkin.

Isyyspakkausta kanssa vähän mietin - vaikka mies ei ollut oikein innostunuto_O. Itse ajattelin sellaista survival-kit-tyyppistä - jonka voisi tehdä itselleenkin: jossa olisi kaikkea kivaa pahimpia hetkiä helpottamaan. Eli siis lähinnä suklaata:LOL:.

Mutta vaikka kauhistuttaa, silti oikeesti odotan innolla ja malttamattomuudella - ja kovin vauvakuumeisena, että syntyisi jo pikkuinen, niin pääsisi hiplailemaan ja haistelemaan ja halailemaan ja lörpöttelemään vauvalle kaikkea hölmöä.. Puhuttekos te muuten vauvalle jo mahaan? Itse en oikein ole osannut sitä tehdä..

Ihanaa syyspäivää odottajat!

T.Stellaria ja poikanen 35+3
Miulla on ollut pahoinvointirannekkeet käytössä jo viime syksystä. Jotenkin ne nyt vain tuntuu puristavan niin kauheasti. Nyt olen lähtenyt rapean ruoan linjalle ja toistaiseksi on mennyt tosi hyvin.

Kyllä mie oon välillä vauvalleni puhunut. Varsinkin silloin kun vuotojen takia ajoin itkien kotiin. Silloin en voinut muuta kuin hokea vauvan nimeä. Välillä olen myös laulellut sille. Vauvalla kumminkin on jo korvat kohdillaan, niin ajattelin kokeilla josko yhden laulun toistuva laulaminen nyt aiheuttaisi positiivisen reaktion myös syntymän jälkeen. Ehkä vähän höpöhöpöä, mutta mitä sitä ei ajankulukseen ja huvikseen kokeilisi.

Piinamiina ja Pulla 17+4
 
  • Tykkää
Reactions: Sohfia
Pitkästä aikaa kirjoittelen. Käytiin viikko sitten ultrassa katsomassa pikkutyyppiä ekan kerran ja siellähän se jumppasi reippaana menemään :love: Jotenkin nyt osaa ihan erilailla nauttia tästä raskaudesta (en kyllä tästä närästyksestä ja turvotuksesta siltikään...) kun kaikki näyttäisi tässä vaiheessa olevan oikein hyvin. Vastasi viikkoja hienosti, itseasiassa LA aikaistui muutaman päivän. Nyt aletaan jännittää sitten rakenneultraa lokakuun lopulla, hirmu jännää kun silloin ehkä selviää jo sukupuoli! o_O Me hankittiin eilen jo vaunut kun käytetyt sopivan oloiset löydettiin, kai sitä olisi myöhemminkin ehtinyt mutta onpahan alta pois sekin homma ;) Muuten on kyllä tosi vähäistä ollut vauvalle ostelut, täytynee alkaa reipastua sen suhteen.

Pieni haave ja pikkutyyppi 13+5
 
Heips kaikille! Ihanaa te, jotka olette jo tunteneet liikkeitä :) Toivon itsekin, että ne tuntisi aikaisessa vaiheessa, mutta sitä ei kai voi vielä tietää.

Olen itse viettänyt täältä vähän hiljaiseloa, vaikka olenkin käynyt välillä lueskelemassa. Raskauspahoinvoinniksi luulemani oksentelu olikin sitten joku pahempi vatsapöpö, ja jouduin päiväksi tiputukseenkin, kun mikään ei pysynyt sisällä. (n) Pikkuhiljaa alkaa elämä voittaa, vaikka aika hutera olo onkin, mikä ei ehkä ole mikään ihme kun painokin putosi 4 kiloa lyhyessä ajassa. Hirvitti myös tietty kauheasti, ettei tästä vaan ole mitään haittaa pienelle. :cry: Mutta ainakin oireita on vielä: mahaa turvottaa, tissit on järkyttävän isot (melkein tekis mieli nukkuakin rintsikoissa, kun ei nää pysy muuten hallinnassa :ROFLMAO:) ja hajuherkkyys.

Eli yritän nyt vain luottaa siihen, että tyyppi on matkassa ja kunnossa, tiistaina on neuvola ja keskiviikkona varhaisultra. Hiukan kyllä pelottaa sinne meneminen, mutta saapahan ainakin varmuuden. Onko teillä, jotka olette varhaisultrassa käyneet, muuten tehty se alakautta vai vatsan päältä? Ajattelin vain, että voin tarvittaessa valmistella miestä, ettei sitten järkyty. :LOL:

Mä en vielä oikeastaan ole puhunut vauvalle, mutta mies välillä höpöttää masulle ja pussailee sitä. :love: Ehkä sitten alan itsekin enemmän ultran jälkeen, kun alkaa raskaus konkretisoitua.

Tsempit ihan jokaiselle raskauden vaiheesta riippumatta! :)

fabula 7+1
 
Heips kaikille! Ihanaa te, jotka olette jo tunteneet liikkeitä :) Toivon itsekin, että ne tuntisi aikaisessa vaiheessa, mutta sitä ei kai voi vielä tietää.

Olen itse viettänyt täältä vähän hiljaiseloa, vaikka olenkin käynyt välillä lueskelemassa. Raskauspahoinvoinniksi luulemani oksentelu olikin sitten joku pahempi vatsapöpö, ja jouduin päiväksi tiputukseenkin, kun mikään ei pysynyt sisällä. (n) Pikkuhiljaa alkaa elämä voittaa, vaikka aika hutera olo onkin, mikä ei ehkä ole mikään ihme kun painokin putosi 4 kiloa lyhyessä ajassa. Hirvitti myös tietty kauheasti, ettei tästä vaan ole mitään haittaa pienelle. :cry: Mutta ainakin oireita on vielä: mahaa turvottaa, tissit on järkyttävän isot (melkein tekis mieli nukkuakin rintsikoissa, kun ei nää pysy muuten hallinnassa :ROFLMAO:) ja hajuherkkyys.

Eli yritän nyt vain luottaa siihen, että tyyppi on matkassa ja kunnossa, tiistaina on neuvola ja keskiviikkona varhaisultra. Hiukan kyllä pelottaa sinne meneminen, mutta saapahan ainakin varmuuden. Onko teillä, jotka olette varhaisultrassa käyneet, muuten tehty se alakautta vai vatsan päältä? Ajattelin vain, että voin tarvittaessa valmistella miestä, ettei sitten järkyty. :LOL:

Mä en vielä oikeastaan ole puhunut vauvalle, mutta mies välillä höpöttää masulle ja pussailee sitä. :love: Ehkä sitten alan itsekin enemmän ultran jälkeen, kun alkaa raskaus konkretisoitua.

Tsempit ihan jokaiselle raskauden vaiheesta riippumatta! :)

fabula 7+1
Varhaisultra tehtiin alakautta, nt-ultra ekaksi vatsan päältä ja kun vauva oli huonossa asennossa, niin yritettiin alakautta ja vauvan pyörähdettyä taas vatsan päältä.
 
  • Tykkää
Reactions: fabula
Tervetuloo mustikk4! :) fabula kaikki on varmasti hyvin masussa. (y)
Liikkeiden odottaminen oli jännää, epäilin varmasti ekoja kuplintoja joksikin ihan muuksi. Nyt käy kauhea möyryäminen ja kun tilaakin vielä on niin siitä tuntuu pikkuinen ottavan kaiken irti.
Mullakin vei ehkä pahoinvointirannekkeet sen pahimman ällöyrjö-olon pois, niin ainakin uskon.
Minä saatan mahalle jutella kun olen yksikseni ja mies täälläkin huhuilee ja pussailee mahaa:X3:
Nyt ansaittu viikonloppulepo.

Nipsunen 25+3
 
  • Tykkää
Reactions: fabula
Hyviä vointeja Fabulalle! Onneksi nämä pienet on sitkeää tekoa! Pieni haave, ihania kuulumisia ultrasta! Ja Piinamiina, niitä liikkeitä on kyllä myös ihana kuulostella! Mulle ainakin ne on olleet tosi tärkeitä siksi, että niistä aina tietää, että pienellä kaverilla on asiat hyvin. Siinä kohdassa vasta alkoi stressi helpottaa. Tosin sitten piti itseä muistutella siitä, että välillä on rauhallisempia päiviä, eikä siellä koko ajan remuta menemään. Paitsi nykyään: täällä nytkin rummutetaan :LOL: Täytyy muuten sanoa, että ultrissa ja neuvolankin mukaan tämä rumpali on viihtynyt jo pitkään pää alaspäin, mutta välillä tuntuu kyllä liikkeitä niin kummallisissa paikoissa, että tiedäpä häntä...

Mä olen kyllä pitkään jutellut beibille, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Aamuisin laulan yleensä muutaman laulun ja illalla taas iltalaulut. Minäkin mielenkiinnolla odotan, että reagoiko niihin sitten jotenkin eri tavalla syntymän jälkeen.

Varhaisultrassa en käynyt, mutta nt-ultra tehtiin mullakin loppujen lopuksi alakautta, kun beibin asento oli jotenkin hankala toisessa kuvakulmasta. Siihen tosiaan olisi voinut miestä vähän valmistella :LOL:

Stellaria, ihan totta, arkeahan siitä sitten tulee :) Mä olen kyllä viime kuukausina moneen kertaan hiljaa mielessäni kiitellyt omien sisarusteni lapsikatraista - siinä on saanut harjoitella vauvanhoitoa, vaikka paljon uutta on vielä opittavana. Sitä kyllä mielenkiinnolla odotan, että alkaako tuo synnytys jossain vaiheessa enemmän mietityttää. Kaikissa raskausviikkokuvauksissa todetaan jotain sellaista, että heräät varmasti usein öisin miettimään synnytystä. Kyllä en herää öisin muuten kuin käymään vessassa, syömään tai kääntämään kylkeä :D Totta kai jotkut asiat mietityttävät, mutta mottona on edelleen se, että kaikki ne ulos tulevat tulevat tavalla tai toisella...

Minervan 33+2
 
  • Tykkää
Reactions: piinamiina
Kiitos, Minervan ja Nipsunen! :) Ja ihana mielikuva tuo pikkurumpali masussa :LOL::love:

Olisko teillä muuten jotain vinkkejä helposti syötävistä ruoista? Olen erityisen hukassa välipalojen suhteen, kun olen tottunut syömään leipää, mutta nyt ajatuskin etoo.. :confused: Monesta muustakin ruoka-aineesta on vähän sama juttu, mutta tuo on ehkä vaikein. En tiedä, onko tämä vielä taudin jälkimaininkeja vai raskaudesta johtuvaa, mutta hiukan ahdistaa, kun pitkät tauot syömisessä aiheuttaa etomista, mutta sitten ei kuitenkaan tee mitään mieli tai pysty syömään mitään, kun pelkää mahan vastareaktiota. :sick:
 
Mulla oli siis tolkuton pahoinvointi jonnekin viikolle 22, ja sinä aikana tuli kyllä kokeiltua monenlaista... Hedelmät meni yleensä aika hyvin, marjat samaten. Luonnonjogurttia ja sinne sekaan marjoja ja pähkinöitä meni samoin, kunnes sitten oksensin sitä lajia ylös pari kertaa liikaa :cautious: Leipääkin kannattaa miettiä monenlaista - mulla ainakin välillä meni ruisleipä, välillä pelkkä kotona leivottu hiivaleipä. Piltit tms soseet kannattaa myös testata! Yksilöllisiähän nämä toki on, ja ainakin mulla ehti tosiaan vaihtua alas menevät ruoat moneen kertaan. Muista myös juoda tarpeeksi!
 
  • Tykkää
Reactions: fabula
Mulla oli siis tolkuton pahoinvointi jonnekin viikolle 22, ja sinä aikana tuli kyllä kokeiltua monenlaista... Hedelmät meni yleensä aika hyvin, marjat samaten. Luonnonjogurttia ja sinne sekaan marjoja ja pähkinöitä meni samoin, kunnes sitten oksensin sitä lajia ylös pari kertaa liikaa :cautious: Leipääkin kannattaa miettiä monenlaista - mulla ainakin välillä meni ruisleipä, välillä pelkkä kotona leivottu hiivaleipä. Piltit tms soseet kannattaa myös testata! Yksilöllisiähän nämä toki on, ja ainakin mulla ehti tosiaan vaihtua alas menevät ruoat moneen kertaan. Muista myös juoda tarpeeksi!
Komppaan Minervaa. Se mikä menee alas nyt, ei välttämättä mene alas huomenna. Miulla on tällä hetkellä menossa rapeat syömiset. En kuitenkaan itse pysty valmistamaan oikeastaan mitään, koska ruokahalu karkaa siinä valmistusvaiheessa. Karu totuus on, että meillä on eletty viime kuukaudet pitkälti noutoruoalla.

Mie kun oon nyt 1,5 vrk saanut ruokaa kestämään mahassa paljon enemmän kuin yleensä, niin tuntuu että vauvan liikkeetkin tuntuu paremmin. Eilen oli iltalaulujen aikaan oikein kunnon kuperkeikat. Mieskin oli innolla mukana, kun kerroin ja kuvailin miltä tuntuu.

Piinamiina ja Pulla 17+5
 
  • Tykkää
Reactions: fabula
Iso kiitos vinkeistä, Minervan ja Piinamiina! Hedelmät tosiaan toimii täälläkin, smoothie on myös hyväksi havaittu. Erityisesti kun seassa on jäisiä marjoja. :) Ja mehujää, täytyykin muistaa ostaa niitä pakastimeen varoiksi. Kai sitä pitää vaan pikkuhiljaa kokeilla, josko löytyisi enemmän toimivia ruokia ja yhdistelmiä.
 
Tsemppiä fabula ja piinamiina ja muut pahoinvoivat! Mä itsehän oksentelin vielä viikolla 19+, mutta sitten se ainakin toistaiseksi loppui.
Mulle sanoi terkkarikin sillon alkuraskaudessa, että nyt syöt sitä mikä yhtään maistuu, ja mietitään terveellisyyttä sitten myöhemmin. Varmaan viikon elin appelsiineilla, sipseillä ja ranskalaisilla, kaikki muu tuli ulos.
Mä välipaloina söin sillon valmiiks pilkottuja hedelmälohkoja jääkaappikylminä, cashew-pähkinöitä, marjoja ja bulgarian jugurttia.

Tällä hetkellä enää banaani kuvottaa. Olo on suorastaan ihanan normaali. Itseä huvittaa, että eniten tekee mieli sitä kaikkein tavallisinta kotiruokaa, jauhelihaa eri ruuissa, nakkeja tai makkaraa tms. jotka ei ennen raskautta juuri ruokavalioon kuulunut.. En taida kasvatella mitään tulevaa kulinaristia.

Liikkeetkin alko tuntua kunnolla muutama päivä sitten, ja samana iltana jo mieskin sai potkun käteensä <3

Musicro 23+0
 
  • Tykkää
Reactions: fabula
Tsemppiä pahoinvoiville! Mulle ei maistunut alkuraskaudessa mikään, yhtään mikään. Onneksi se olo väistyi ja samaa toivon teille.

Isyyspakkausta en ajatellut hommata/ tehdä.

Tervetuloa Mustikk4! Kiva kuulla, että raskaus onnistui.

Tänne ei ihmeempiä, ei kuulu oikeastaan mitään uutta. Nähdään taas poitsu viikon päästä, kun mulla on kontrolli istukan vuoksi; oli kohdunsuulla tiellä rakenneultrassa. Nyt nähdään onko siirtynyt, vaikuttaa synnytystapaan. Synnytys jaksaakin mua panikoittaa.

Pojan liikkeet on ihanan vahvoja ja vatsa kasvaa. Kuinkahan isoksi se vielä paisuu ;)

Poppie ja poika 27+3.
 
Mä söin paahtoleipää ja just hedelmiä ja maustamatonta jugurttia viikkoja. Välillä on vieläkin päiviä että ne on ihan parasta. Ja mannapuuro. Mulla lihat tökkii aikalailla. Kanat ja kalat menee. Toivottavasti teillä pahoinvointia potevilla pian helpottaa ja ruoka maistuu (y) poppie, toivottavasti ultrasta hyviä uutisia, jos sitten panikoiminenki helpottais.
Vaikka päätin että ei mitään tyttöhepeneitä, vaan neutraaleja vaatteita niin jännästi taas kirpparilta mekko ja neitimäinen neuletakki. No sitten vaan kiertoon, jos meidän neiti pamauttaa joulukuussa ulos kulkuset eellä :p

Nipsunen 25+4
 
Mua panikoittaa alatiesynnytys ja vähän sektiokin. Mutta siis kuulen siellä kontrollissa sen, että onko istukka siirtynyt eli alatiesynnytys ok. Arvio on, että joo. Ei hirveesti auta mun paniikkipelkoon :) Pelkään siis kipua hulluna...
 
Poppie, minä luulin et sektio olis se mitä et tahdo, et se panikoittaa :barefoot: mut siis kipu. Ite kun en vielä oo ehkä tajunnu että synnytän ni en oo pelänny enkä perehtyny mihinkään. Onko sulla tulossa pelkopoli tms. käyntiä? Kaikki mahdolliset kivunlievitykset käyttöön?
 
Kiitos tsempeistä ja vinkeistä! :) Musicron viestin luettuani sipsit alkoi kovasti houkuttaa... :LOL:
Ja voimia synnytyspelon käsittelyyn Poppielle, kannattaa tosiaan hyödyntää kaikki saatavilla oleva apu!

Piti jo aiemmin kommentoida tuosta isyyspakkauksesta, että hauska idea. :) Mietin itsekin, että voisin isyyspäiväksi kehitellä miehelle jotain kivaa vauvajuttua. :love: Se on tässä niin täysillä mukana, hoitanut nytkin lähemmäs viikon kaiken kotona ja pitänyt musta huolta, olen niin onnellinen että vierellä on noin mahtava tuki ja turva.

Käytiin tänään vähän ostoksilla ja meinasi tarttua mukaan ylisöpö siilikuvioinen body Lindexiltä. :love: Nyt sitten aloin tietty miettiä, että miten usein niillä vaihtuu mallistot, eli kuinka kauan uskaltaa odotella, jos sellaisen haluaa. En kuitenkaan liian aikaisin haluaisi kauheasti hankintoja tehdä, mutta jospa tuollaisen pienen uskaltaisi vaikka varhaisultran jälkeen käydä hakemassa... ;)

fabula 7+2
 
Fabula, mullakin on vähän noin et tahtoisin muistaa toista jaksamisesta ja huolehtimisesta. Sit tiedän et häntä jännittää vauvan tulo paljon, ni jos keksisin jotain siihen miten voisin jännitystä lievittää :p Toi oli muuten hankala hillitä itteään jonkun söpön vaatteen kanssa. Selvisin lopulta rakenneultraan asti ostamatta mitään. Tosin huomasin et pienellä on vaan 1 uutena ostettu vaate, muut kirppikseltä ja saatuja sukulais äideiltä.
 
Poppie, toivottavasti tosiaan pääset pelkopolille puhumaan noista asioista! On varmasti kurjaa, jos raskausaika menee synnytystä panikoidessa. Vaikka itseä ei se niin kovin ahdista, niin kyllä se kipu välillä mietityttää. Tästä on kaikilla varmasti erilaisia mielipiteitä, mutta itse en usko, että fyysinen kipu jotenkin voimaannuttaa tai jalostaa, enkä sellaista kokemusta todellakaan halua. Tässä raskaudessa on ollut ihan tarpeeksi kipua ja epämukavuutta, kiitos vaan, ja en kyllä ole erityisesti kasvanut ihmisenä sen takia... :cautious:

Nipsunen, sain kyllä hyvät naurut tuosta kulkuset edellä -kommentista :LOL: Täälläkin on sen verran mekkoja ja sen sellaista osteltu, että pojan syntymä olisi kyllä melkoinen yllätys... Mutta eihän se mahdotonta ole ;) Hankintoja mekin alettiin tehdä vasta rakenneultran jälkeen. (Myös se sama Lindexin siilibody löytyy meiltä :) ) Silloin oli sellainen olo, että ollaan turvallisilla vesillä - ja ei tarvinnut ihan sukupuolineutraalikaan enää olla.

Täällä on viime viikot pohdittu kummeja. Alunperin ajateltiin, ettei pyydetä sisaruksia ollenkaan ihan sen takia, että ne on toivottavasti lapselle muutenkin läheisiä ihmisiä, mutta nyt päädyttiin kumminkin molempien yksiin sisaruksiin ja lisäksi molempien yksiin kavereihin. Aika hankalaa oli kyllä valita omista kavereista! Vieläkään en ole ihan varma...

Se muuten täytyy vielä sanoa, että itsekin olen monta kertaa miettinyt, että miten isoksi tämä maha oikein kasvaa. No, isoksi. Ei se näin vaakatasossa siltä tunnu, mutta pystyasennossa alkaa ihan oikeasti tuntua siltä, että ei se vauva enää mahdu mihinkään... Ja tässä vielä on nämä viimeiset painonkeruuviikot beibillä menossa!

Minervan 33+4
 
Tervetuloa Mustikk4. Muistan sinut toisesta ketjusta, jossa olin jonkin aikaa. Kirjoittelu siellä kuitenkin multa jäi melko lyhyeksi, kun palsta oli aika hiljainen.

Pahoinvoinnista en ole kovin paljon kärsinyt, mutta jonkin verran kuitenkin. Itse välttelin erityisesti suklaata, appelsiinimehua ym. Ne lisäsivät aina etovaa oloa. Suklaata en vieläkään oikein saata syödä. Viileät asiat tuntui parhaalta aamuisin, esim. jääkaapissa säilytetyt hedelmät. Mehujäätä tuli kesällä syötyä. Aamupuuro sen sijaan tuli ylös monena aamuna. Mulla auttoi se, että en heti herättyäni syönyt ja söin kesällä usein ulkona (= kotona tai mökillä terassilla), jos mahdollista. On varmaan aika yksilöllistä, mikä tuntuu hyvältä. Kokeilemalla selviää.
Lisäyksenä vielä, että happamat maut tuntui hyviltä ja toki niistä muutenkin tykkään: kunnon ruisleipä, smetana, bulgarian jugurtti, viili jne...

Täällä nivusissa ja vatsan sivuilla alavatsassa juilinut koko viikonlopun. Puolimakaavassa asennossa tuntuu hyvältä. Kävellessä vihloo välillä todella pistävästi. Lienee joko liitoskipuja tai sitten kohdun kasvusta aiheutuvia tuntemuksia. Toivottavasti hellittää, ettei tarvitse liikkumista alkaa rajoittamaan.

21 + 2
 
  • Tykkää
Reactions: Mustikk4
Meiltä löyty kanssa Lindexin siilibody, tai itseasiassa kaksikin kappaletta. Oli niin ihana, etten voinut vastustaa, kun näin! Muuten selvisin rakenneultraan asti ilman sen kummempia hankintoja. Nyt ainakaan en tosta meidän lähi-Lindexiltä oo enää niitä nähnytkään.

Mä en oikein osaa jännittää koko synnytystä, en kipua tai muuta. Se mikä mua eniten ehkä mietityttää on oman lantion kapeus. Mutta ei sitäkään osaa sanoa vielä, mitkä on lantion sisämitat. Sektiota en haluaisi, mutta toki mennään vauvan paras edellä. Ja joka tapauksessa tässä on vielä pitkä aika, ehkä se jännityskin sieltä tulee.

Ja näin off-topicina - meillä on tänään kuudes hääpäivä <3
 
Onnea Musicro hääpäivän johdosta :love: Olitteko te ennen naimisiin menoa jo kauan yhdessä? Meillä tulee vasta joulun aikaan 4 vuotta tapaamisesta. Oltiin molemmat sitä ennen suht onnettomissa suhteissa. Itse ehdin olla ehkä 3 viikkoa sinkku kun rakkaani kohtasin ja kolahti kovaa :LOL: Naimisiin mennään joskus kun ehditään.
Jenifer, mulla myös ollut mennä viikkoina just toi nivusten seutu kipeä,mutta mennyt levolla ohi ja liikkua on voinut sen jälkeen taas hyvin.
Minervan, me ollaan myös mietitty jo kummi asia ja olkn just sitä mieltä et noi sisarukset on setinä ja enona mukana elämässä kuitenkin, niin jos oliskin jotkut muut kummit. Mutta ei oo vielä tultu mihinkään tulokseen.

Nipsunen 25+5
 
Ei ole vielä lähetettä pelkopolille ja todellakin otan kivunlievitykset. En vaan usko niiden tehoon, riittävään sellaiseen. Hirveät kokemukset adenomyoosi tms. kivuista menkkojen aikana, niin vielä isompi kipu kauhistuttaa. Jo noi lamas ja pilas päivät.
Eipä muakaan aiemmin pelottanut aktiivisesti, vaikka aina se kipu on mietityttänyt mutta nyt lähiaikoina tullut mieleen...
 

Yhteistyössä