mä en tarvii vispilää, mullon sentään vatkain kaapissa ja jos tarvii niin taikinakonekkin löytyy.
The ketju
- Viestiketjun aloittaja kepsis
- Ensimmäinen viesti
- Status
Mullakin on noi sähkövempeleet mutta vispilä on helpompi tiskata.mä en tarvii vispilää, mullon sentään vatkain kaapissa ja jos tarvii niin taikinakonekkin löytyy.
Pöljä sanonta se silti on.
Yinksu
Kyllä mä ihan valkonen ole
Mut miten se vispilä siihen liittyy?
mä en näe ihan kaikkia vastauksia.
ei mitenkään, niille ei vaan tullu siinä tilanteessa mitään terävämpää mieleen
vierailija
Vispilänkauppa
Vispilänkauppa on alun perin tarkoittanut yleensä nuorten suorittamaa vispilänvarpujen keräämistä viitametsästä helluntaina Smålandin Rävlingessä. Varvut kuorittiin ja niistä tehtiin vispilöitä. Yhdessä olo metsässä ja se, että toinen kuori varvut ja toinen sitoi niistä vispilän, saattoi johtaa seurusteluun. Niinpä vispilänkauppa Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan alkoi tarkoittaa nimenomaan seurustelun aloittamista.
Pientä vispilänkauppaa
Erotiikan sävyjä ja ulottuvuuksia kuvataan lukemattomin tavoin. Tarkkasilmäinen sivullinen voi esimerkiksi huomata, että joillakuilla on pientä vispilänkauppaa.
Sanonta saattaa tuntua kummalliselta, varsinkin jos kummastelija tuntee vain teräslangasta tai muovista tehdyn vatkausvälineen tai sen hienostuneemman version samppanjavispilän. Orastavaa riiustelua tarkoittavan ilmauksen vispilää ei kuitenkaan saa taloustavaraosastolta eikä kultasepänliikkeestä, vaan se pitää tehdä itse.
Varpuvispilä tehdään kuorituista koivunoksista, kuten monet vielä muistavat. Parhaiten kuori irtoaa kevään vaihtuessa kesäksi, jolloin pitää hankkiutua vispilämetsään. Poika kuorii varvut ja tyttö sitoo vispilät, tai päinvastoin, ja hyvä yhteistyö saattaa johtaa muuhunkin yhteydenpitoon. Vispilän välityksellä syntyy kahdenvälinen sitoumus eli kauppa. Myös Ruotsissa nuoriso on kokoontunut helluntaina kuorimaan vispilänvarpuja ja ilakoimaan, mutta ”vispilänkauppa”-sanontaa ei ruotsin kielessä ole.
Vispilänkauppa ei ole vielä varsinaista seurustelua, vaan se on seurusteluun tähtäävää hakkailua, kuten Kielitoimiston sanakirja määrittelee. Tuntomerkkejä ovat muun muassa katseiden vaihtaminen ja toisen osapuolen läheisyyteen hakeutuminen.
Keväiseen metsään johtaa toinenkin hakkailua tarkoittava ilmaus, nimittäin teerenpeli. Varsinaisesti teerenpeli tarkoittaa teeren soidinta. Koiraslinnun viestintään kuuluu kosintamenojen yhteydessä ääntelyä, juoksentelua, lennähtelyä, temppuilua ja pyrstön levittelyä. Tunteiden ilmaisua ja huomion herättämistä ihmistenkin teerenpeli on.
Teeren hyrisevää soidinääntä nimitetään muun muassa kuherrukseksi ja kuherteluksi. Ihmisten kuhertelu ei sen sijaan ole pelkkää lemmestä lurittamista, vaan sillä kuvataan rakastuneiden läheistä yhdessäoloa ja hellyydenosoituksia. Tästä selittyy myös avioliiton ensi viikkoja tarkoittava nimitys kuherruskuukausi.
Usein sanotaan, että joidenkin välillä on vispilänkauppaa tai että joku pitää teerenpeliä jonkun kanssa. Toiminta on siis kaksisuuntaista. Sen sijaan esimerkiksi hakkailu voi olla myös pelkästään yksisuuntaista. Vaikka joku pyrkii puheillaan tai muulla käytöksellään vaikuttamaan eroottisesti johonkuhun, ei välttämättä ole luvassa vastakaikua.
Jos kohde on tavoittelemisen arvoinen, kannattaa yrittää. Ja yrittäjiä on, mistä kertovat kosiskelu, vikittely, vokottelu, liehittely, keimailu ja lukuisat muut eroottissävyistä houkuttelua tai suostuttelua tarkoittavat sanat.
MAIJA LÄNSIMÄKI
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 4.6.2006.
Vispilänkauppa on alun perin tarkoittanut yleensä nuorten suorittamaa vispilänvarpujen keräämistä viitametsästä helluntaina Smålandin Rävlingessä. Varvut kuorittiin ja niistä tehtiin vispilöitä. Yhdessä olo metsässä ja se, että toinen kuori varvut ja toinen sitoi niistä vispilän, saattoi johtaa seurusteluun. Niinpä vispilänkauppa Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan alkoi tarkoittaa nimenomaan seurustelun aloittamista.
Pientä vispilänkauppaa
Erotiikan sävyjä ja ulottuvuuksia kuvataan lukemattomin tavoin. Tarkkasilmäinen sivullinen voi esimerkiksi huomata, että joillakuilla on pientä vispilänkauppaa.
Sanonta saattaa tuntua kummalliselta, varsinkin jos kummastelija tuntee vain teräslangasta tai muovista tehdyn vatkausvälineen tai sen hienostuneemman version samppanjavispilän. Orastavaa riiustelua tarkoittavan ilmauksen vispilää ei kuitenkaan saa taloustavaraosastolta eikä kultasepänliikkeestä, vaan se pitää tehdä itse.
Varpuvispilä tehdään kuorituista koivunoksista, kuten monet vielä muistavat. Parhaiten kuori irtoaa kevään vaihtuessa kesäksi, jolloin pitää hankkiutua vispilämetsään. Poika kuorii varvut ja tyttö sitoo vispilät, tai päinvastoin, ja hyvä yhteistyö saattaa johtaa muuhunkin yhteydenpitoon. Vispilän välityksellä syntyy kahdenvälinen sitoumus eli kauppa. Myös Ruotsissa nuoriso on kokoontunut helluntaina kuorimaan vispilänvarpuja ja ilakoimaan, mutta ”vispilänkauppa”-sanontaa ei ruotsin kielessä ole.
Vispilänkauppa ei ole vielä varsinaista seurustelua, vaan se on seurusteluun tähtäävää hakkailua, kuten Kielitoimiston sanakirja määrittelee. Tuntomerkkejä ovat muun muassa katseiden vaihtaminen ja toisen osapuolen läheisyyteen hakeutuminen.
Keväiseen metsään johtaa toinenkin hakkailua tarkoittava ilmaus, nimittäin teerenpeli. Varsinaisesti teerenpeli tarkoittaa teeren soidinta. Koiraslinnun viestintään kuuluu kosintamenojen yhteydessä ääntelyä, juoksentelua, lennähtelyä, temppuilua ja pyrstön levittelyä. Tunteiden ilmaisua ja huomion herättämistä ihmistenkin teerenpeli on.
Teeren hyrisevää soidinääntä nimitetään muun muassa kuherrukseksi ja kuherteluksi. Ihmisten kuhertelu ei sen sijaan ole pelkkää lemmestä lurittamista, vaan sillä kuvataan rakastuneiden läheistä yhdessäoloa ja hellyydenosoituksia. Tästä selittyy myös avioliiton ensi viikkoja tarkoittava nimitys kuherruskuukausi.
Usein sanotaan, että joidenkin välillä on vispilänkauppaa tai että joku pitää teerenpeliä jonkun kanssa. Toiminta on siis kaksisuuntaista. Sen sijaan esimerkiksi hakkailu voi olla myös pelkästään yksisuuntaista. Vaikka joku pyrkii puheillaan tai muulla käytöksellään vaikuttamaan eroottisesti johonkuhun, ei välttämättä ole luvassa vastakaikua.
Jos kohde on tavoittelemisen arvoinen, kannattaa yrittää. Ja yrittäjiä on, mistä kertovat kosiskelu, vikittely, vokottelu, liehittely, keimailu ja lukuisat muut eroottissävyistä houkuttelua tai suostuttelua tarkoittavat sanat.
MAIJA LÄNSIMÄKI
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 4.6.2006.
juu ei ollu, kiitosta vaan avusta
Sillä vispataan jos vaikka millä tavalla
Mie enkäytin muuten taikinakoukkuja äsken kun tein jauhelihapihvi taikinaa.
Sillä vatkataan millä vispataan.
Ei kai kukaan voisi unohtaa näin loisteliasta ideaaPitkästä aikaa palstalla ja tämmöset puheet osuu heti ekana silmiin. Te ette kyl petä koskaan
.Arvaa mitä mietin joka kerta kun näenkin ananaksen
.
tsuferaffi
Varmaan sitä, kuinka liukkaasti ananas livahtaa kohteeseensa nyt, kun oon oppinut kaikkia kiertopotkuja ja muita hienoja juttujaEi kai kukaan voisi unohtaa näin loisteliasta ideaa
Arvaa mitä mietin joka kerta kun näenkin ananaksen
Todella. Erityinen paino tuolle liukkaastiVarmaan sitä, kuinka liukkaasti ananas livahtaa kohteeseensa nyt, kun oon oppinut kaikkia kiertopotkuja ja muita hienoja juttuja
.Ostin joku aika sitten Ikeasta tuommoisen lämmöstä muotoutuvan tyynyn. Kissan rontti on ominut sen itselleen. Nukkuu kaikki yöt sen päällä. En mie sitä olisikaan halunnut itselleni .
.- Status