Varoitus Suomelle jopa miljoonasta tulijasta: ”Jätämme kortit Venäjän käsiin”
Uusi Suomi
Luotu:
14.3.2016 10:13
Päivitetty:
14.3.2016 10:15
- Kuva: EPA / All Over Press
Kuva marraskuulta Makedonian rajalta.
|
Turvapaikanhakijat
Kokoomuslainen kansanedustaja, Venäjä-tuntija Kai Mykkänen varoittaa turvapaikanhakijoiden itäreitin aktivoitumisesta ja uudesta tulijoiden aallosta Venäjältä kohti länttä ja Suomea.
– Me suomalaiset toimimme nyt tekopyhästi Venäjän rajalla. Suomihan toivoo, että Venäjän viranomaiset estäisivät ihmisiä hakeutumasta Suomeen turvapaikanhakijoiksi. Loogisesti ottaen haluamme siis, että he hakevat turvapaikkaa Venäjällä tai menevät jonnekin muualle. Olisiko rehellisempää määritellä Venäjä turvalliseksi maaksi turvapaikanhakijalle ja pikakäännyttää Suomen rajaviranomaisten toimesta ne turvapaikanhakijat, joilla ei ole erityistä perustetta pelätä Venäjällä? Tämä vastaisi Norjan linjaa, jonka se omaksui talven aikana ja jolla se käytännössä pysäytti maahanmuuton Venäjältä, Mykkänen kirjoittaa
blogissaan.
Suomen ja Venäjän pohjoisilla rajanylityspaikoilla on ollut viime aikoina rauhallista, mutta Mykkänen huomauttaa, että rajanylitykset lopettanut Venäjän presidentti Vladimir Putin puhui ”tarkkaan ottaen maahanmuutosta Venäjälle ja Venäjän läpi Eurooppaan – ei Venäjällä pitkään asuneiden siirtolaisten oikeudesta poistua maasta”.
– Todennäköisesti Venäjä ei omien turvallisuushuoliensa takia salli pakolaisten massiivista kauttakulkua, mutta maassa jo oleskelevien siirtolaisten liikkeelle lähtö on ihan mahdollista. Venäjällä on yli 10 miljoonaa siirtotyöläistä, pääosin entisen Neuvostoliiton eteläosista. Talouskriisin myötä heille ei ole käyttöä. Monet heistä haluavat itsekin lähteä jonnekin, koska Moskovassa ja Pietarissa ei enää tienaa. Jos Venäjä haluaa taas tökätä Suomea ja Eurooppaa, se voi repiä miljoona oleskelulupaa ja ohjata karkotetut länteen päin. Syntyykö näille ihmisille tällöin peruste hakea turvapaikkaa Suomesta? Mykkänen pohtii.
– Nykysäännöin sovellamme Venäjän rajalla kuitenkin turvapaikkamenettelyn EU direktiiviä, jonka mukaan jokainen hakemus on otettava erikseen käsittelyyn. Samalla toivomme, ettei meidän tarvitse sitä soveltaa, vaan Venäjän rajavartiosto estää tulijoita käyttämästä oikeuttaan Suomen rajapuomilla, hän jatkaa.
”Jos Venäjä haluaa taas tökätä Suomea ja Eurooppaa, se voi repiä miljoona oleskelulupaa ja ohjata karkotetut länteen päin.”
– Niin kauan kuin noudatamme nykyistä hakemusten käsittelytapaa, ainoa tapa hallita virtaa on sopia Venäjän kanssa ja kaikki kunnia sisäministeri Petteri Orpolle [kok.] näiden neuvotteluiden ansiokkaasta johtamisesta. Tällä linjalla jätämme kuitenkin kortit viime kädessä Venäjän käsiin, Mykkänen varoittaa.
– Niillä meitä voi painostaa johonkin konkreettiseen tai ainakin totuttaa siihen ajatukseen, että Venäjän kanssa on oltava varovainen eikä EU meitä auta. Olisiko sittenkin parempi päättää itse, miten haluamme Venäjältä tänne pyrkiviä kohdella? Mykkänen ehdottaa.
Mykkänen kirjoittaa myös, että Turkin ja EU:n sopima ratkaisu turvapaikkakriisiin vastaamisesta Kreikkaan tulevien osalta voi aktivoida reitin esimerkiksi Bulgarian, Ukrainan tai Venäjän kautta. EU:n ja Turkin alustava sopu tarkoittaa sitä, että Kreikkaan tulevat turvapaikanhakijat palautetaan Turkkiin, mutta palautuksia vastaan valitaan pakolaisleireiltä pakolaisia sijoitettavaksi Eurooppaan. Ratkaisu on käytännössä sulkenut turvapaikanhakijoiden laajalti käyttämän Balkanin reitin.
Mykkänen kysyy, pitäisikö EU:n ja Turkin välillä sovittua, Kreikkaa koskevaa menettelyä soveltaa kaikilla EU:n itäisillä ulkorajoilla.
– Jos taputamme EU:n ja Turkin sopimukselle, ei meillä ole loogisia syitä soveltaa aivan erilaista käytäntöä Bulgarian ja Turkin, Ukrainan ja Puolan tai Venäjän ja Suomen rajoilla, Mykkänen kirjoittaa.
– Itäreitti Eurooppaan olisi aktivoituessaan todennäköisesti kauheampi kuin se, mitä olemme nähneet viimeisen vuoden ajan Länsi-Balkanilla, Mykkänen huomauttaa viitaten turvapaikanhakijoiden kohteluun ja ihmiskauppaan.
– Kuvaavaa on, että Venäjän viranomaiset toimivat tammi–helmikuussa lähes avoimesti yhteistyössä rikollisten kanssa. Rahalla sai jononumeron rajalle ja luvan laittomaan oleskeluun Kantalahden hostelleissa. Rahattomat jätettiin kylmästi pakkaseen. Rupla on nyt halpa, mutta niin on paperittoman henkikin. Tällaisille reiteillekö haluamme pakolaiset ohjata? Mykkänen kysyy.