Professori: Älykkyyserot selittävät Suomen ja Afrikan eron

Mielenkiintoinen kysymys. Toisaalta emme (vielä) ole niin vituillaan kuin vaikkapa Somalia tai Irak, joista tänne puskee porukkaa.

Mun mielestähän se ol iselkeetä. ei kannata siis vertailla ennenkuin oma maa on kunnossa niin että täällä on taas kaikilal hyvä olla niinkuin ennen . Turha ylpistyä paperi tuloksesta jos käytäntö on toinen professorienkin kannattaisi tulla kammiostaa välillä haukkaaman todellisuutta. tietenkin kun kvanttifysiikkaa lukee kirjasta niin eihän silloin enään ruoka jonot kiinnosta . sitten kun täällä ei ole yhtään ihmistä ruoka jonossa silloin tämä maa on älykäs

 

Ympäristö ei kannusta kasvamaan ja kehittymään.
Tai vaikka kannustaisikin, niin millaiseen suuntaan?

Onko kyse siitä että ihmiste ovat tyhmiä vai toistetaanko liian usein vain samaa kaavaa sukupolvelta toiselle? Eli se mihin mekin kasvamme.

Otamme oppia ja mallia miten prjätä ympäristössä ja yhteiskunnassa jossa elämme. On kehitys sitten niin sanotusti kehittävää tai tuhoavaa.

Mutta jos kukaan ei lähde piste pisteeltä sitä pläntiksi muuttamaan hiljalleen skupolvien saatossa "paremmalle" puolelle niin eihän mikään silloin kehityksen kannalta postiiviseen muutukkaan.

Samoin jos kasvaa monta sukupolvea samaan aatteen maailmaan niin tarvitaan iso käännös ihmisestä seuraavaan muuttamaan nämä sen aikaiset selviytymisen kannalta tärkeät ajatukset ja tavat elää. Siihen tarvitaan monta sukupolvea.

Älykkyys siis vain on mutta viisaus on asia erikseen. Meidän pitäisi keskittyä yhteistyön tekemiseen. Mutta olemme kasvattamassa hyvin narsistista ja itsekeskeistä yteiskuntaa. Koska sillä ollaan "selvitty" nykypäivänä.

Me emme puhuneet viisaudesta, vaan älykkyydestä. Se on määre, joka on mitattavissa. Se on myös universaalisti mitattavissa.
Älykkyys on loogisuutta, syy- seuraus suhteen ymmärtämistä ja matemaattisia kykyjä. Kaikki perustuu matematiikkaan.

Jos ihminen ei ole riittävän älykäs ottamaan vastaan ilmaista koulutusta ja viemään elämäänsä eteenpäin, ei hän vaan ole älykäs. Selkeästikkään ei ole otettu oppia ympäristöstä ja yhteiskunnasta, jossa eletään ja ymmärretty niitä mahdollisuuksia, joita se tuo.

Tarvitaan monta sukupolvea muuttamaan käsityksiä silloin, kun ympäristö ei sitä tue. Kun ympäristö tukee muutosta ja käsityskyvyn kasvamista, sen pitäisi tapahtua huomattavasti nopeammin.

Kun älylliset lahjat ovat hyvin kaukana toisistaan on yhteistyö mahdotonta.
Kokeileppa sinä yhteistyötä ydinfysiikan professorin kanssa ja koita pysyä kärryillä jossakin hänen projektissaan... Todennäköiseti teidän äo:n piste- ero on kuitenkin vain jotain 40-50 pisteen luokkaa, mikäli kuulut itse keskiveto suomalaiseen 120 pisteen porukkaan.

 

Se mikä on Afrikassa älykästä ei ole älykästä täällä. Meillä ei tarvitse paeta leijonaa, mutta siellä tarvitsee. Loppupeleissä älykkyyden ratkaisee se, kuka siittää eniten jälkeläisiä. Peniksen suhteen Afrikkalaisilla on siihen hyvät lähtökohdat. Etenkin, kun naisten lantiopohjanlihakset ovat meilläpäin sellaista kuraa, että pitää olla melonin paksuinen jorma, jolla saa tyydytyksen.

 

Me emme puhuneet viisaudesta, vaan älykkyydestä. Se on määre, joka on mitattavissa. Se on myös universaalisti mitattavissa.
Älykkyys on loogisuutta, syy- seuraus suhteen ymmärtämistä ja matemaattisia kykyjä. Kaikki perustuu matematiikkaan.

Jos ihminen ei ole riittävän älykäs ottamaan vastaan ilmaista koulutusta ja viemään elämäänsä eteenpäin, ei hän vaan ole älykäs. Selkeästikkään ei ole otettu oppia ympäristöstä ja yhteiskunnasta, jossa eletään ja ymmärretty niitä mahdollisuuksia, joita se tuo.

Tarvitaan monta sukupolvea muuttamaan käsityksiä silloin, kun ympäristö ei sitä tue. Kun ympäristö tukee muutosta ja käsityskyvyn kasvamista, sen pitäisi tapahtua huomattavasti nopeammin.

Kun älylliset lahjat ovat hyvin kaukana toisistaan on yhteistyö mahdotonta.
Kokeileppa sinä yhteistyötä ydinfysiikan professorin kanssa ja koita pysyä kärryillä jossakin hänen projektissaan... Todennäköiseti teidän äo:n piste- ero on kuitenkin vain jotain 40-50 pisteen luokkaa, mikäli kuulut itse keskiveto suomalaiseen 120 pisteen porukkaan.

Ei minun tarvitse. Tiedän oppivani asiat vain kun ne kiinnostavat tai pakotetaan oppimaan. Mutta jos puhutaan älystä niin en ole missään vaiheessa kieltänyt etteikö se eroaisi erimaalaisten kohdalla. Tai professorien.

Tarkoitin ettei sillä ole tekemistä sen kanssa voiko ihminen kasvaa ja sopeutua ihan järkevästi ja hyvin uuteen yhteiskuntaan. Niinkuin sanoin, Älykkyyttä on jokaisella valmiiksi, mutta ympäristö ja oma halu oppia sekä kiinnostus on se joka määrää taidot. Sekä jälkeläisten kasvu tällaiseen ympäristöön tukevat näitä kahta. Siis kiinnostuksen kohteita ja halua oppia.

 

Se mikä on Afrikassa älykästä ei ole älykästä täällä. Meillä ei tarvitse paeta leijonaa, mutta siellä tarvitsee. Loppupeleissä älykkyyden ratkaisee se, kuka siittää eniten jälkeläisiä. Peniksen suhteen Afrikkalaisilla on siihen hyvät lähtökohdat. Etenkin, kun naisten lantiopohjanlihakset ovat meilläpäin sellaista kuraa, että pitää olla melonin paksuinen jorma, jolla saa tyydytyksen.

Älykästä ei ole jälkeläisten siittäminen, vaan jälkeläisten hengissäpysymisen varmistaminen. Toki jälkeläisten tuottamisessa voidaan nojautua pelkkään määrään (esim monet hyönteiset), mutta tällöin jälkeläisiä pitäisi pystyä tuottamaan tuhatkertainen määrä ihmisen lisääntymiskykyyn nähden.

 

Ei minun tarvitse. Tiedän oppivani asiat vain kun ne kiinnostavat tai pakotetaan oppimaan. Mutta jos puhutaan älystä niin en ole missään vaiheessa kieltänyt etteikö se eroaisi erimaalaisten kohdalla. Tai professorien.

Tarkoitin ettei sillä ole tekemistä sen kanssa voiko ihminen kasvaa ja sopeutua ihan järkevästi ja hyvin uuteen yhteiskuntaan. Niinkuin sanoin, Älykkyyttä on jokaisella valmiiksi, mutta ympäristö ja oma halu oppia sekä kiinnostus on se joka määrää taidot. Sekä jälkeläisten kasvu tällaiseen ympäristöön tukevat näitä kahta. Siis kiinnostuksen kohteita ja halua oppia.

No on sillä tavallaan vähän vaikutusta, mikä on kansan keskiverto älykkyys. Esim. jos suomen keskiverto älykkyys olisi sitä 180 äo:n luokkaa, niin eihän sulla asiat kovin hyvin olisi. Sun olisi kovin vaikea sopeutua nerojen kanssa samoihin ryhmiin. Ne olisivat turhautuneita sinuun, kun olet niin simppeli, ettet tajua yksinkertaisia asioita ja sinä olisit turhautunut, koska et vaan tajua tai osaa vaikka kuinka yrittäisit. Sitten alat pikkuhiljaa purkaa turhautumistasi...

Suomalaisilla riittää resursseja ja tukea vähenevissä määrin auttaa niitä, joilla oppiminen on vaikeaa. Ennen oli erityisluokkia, apukouluja ja niille, jotka pärjäsivät suurimmassa osassa aineita muiden kanssa oli joku avustaja ja tukiopettaja. Käsittääkseni näitä kaikkia koitetaan lakkauttaa. Kaikki spesiaalitapaukset halutaan sopeuttaa keskivertoporukan mukaan, jolloin kaikkien oppiminen kärsii. Mikäli tänne tuodaan vielä paljon väkeä, joille oppiminen on vaikeaa, se laskee koko ryhmän odotuksia ja tilalle tulee uusi keskiarvo. Uuden alemman keskiarvon myötä on oppilaita, joilta odotetaan entistä vähemmän. Mitä vähemmän fiksultakin odotetaan, sen vähemmän se oppii.

 

No on sillä tavallaan vähän vaikutusta, mikä on kansan keskiverto älykkyys. Esim. jos suomen keskiverto älykkyys olisi sitä 180 äo:n luokkaa, niin eihän sulla asiat kovin hyvin olisi. Sun olisi kovin vaikea sopeutua nerojen kanssa samoihin ryhmiin. Ne olisivat turhautuneita sinuun, kun olet niin simppeli, ettet tajua yksinkertaisia asioita ja sinä olisit turhautunut, koska et vaan tajua tai osaa vaikka kuinka yrittäisit. Sitten alat pikkuhiljaa purkaa turhautumistasi...

Suomalaisilla riittää resursseja ja tukea vähenevissä määrin auttaa niitä, joilla oppiminen on vaikeaa. Ennen oli erityisluokkia, apukouluja ja niille, jotka pärjäsivät suurimmassa osassa aineita muiden kanssa oli joku avustaja ja tukiopettaja. Käsittääkseni näitä kaikkia koitetaan lakkauttaa. Kaikki spesiaalitapaukset halutaan sopeuttaa keskivertoporukan mukaan, jolloin kaikkien oppiminen kärsii. Mikäli tänne tuodaan vielä paljon väkeä, joille oppiminen on vaikeaa, se laskee koko ryhmän odotuksia ja tilalle tulee uusi keskiarvo. Uuden alemman keskiarvon myötä on oppilaita, joilta odotetaan entistä vähemmän. Mitä vähemmän fiksultakin odotetaan, sen vähemmän se oppii.

Siis kyllähän mä nyt sen olen koko ajan tajunnut ettei esim tää matuhomma tule toimimaan. Mun mielestä me ollaa tavallaan ihan samaa mieltä vaikka käsitellään asiaa ja kutsutaan asioita eri tavoilla.

 

Mutta uskon yhä että sukupolvet oppivat hyvin samoja asioita ihon väristä huolimatta jos ympäristö sitä tukee. Mutta tarkoitankin HYVIN pitkää aikaa Eli liian pitkää esim nyt, kun opettelojoina ja sopeutujina on vuosien saatossa aivopestyä matu porukkaa. On pikkasen liian pitkä aika niiden alkaa oppimaan. Mahdotonta.

Mutta antaisin mahdollisuuden OIKEASTI apua tarvitsevalle. Sillä jos tajuaa tarvitsevansa apua, eikä tule aikeissa tappaa, on jo mielestäni varsin hyvä alusta koittaa sopeuttaa ja sopeutua uuteen yhteiskuntaan.

 

sukurutsaus alentaa älykkyysosamäärää yhden sigman verran. Ja siellähän sitä sukurutsaan ihan kunnolla.

 

sukurutsaus alentaa älykkyysosamäärää yhden sigman verran. Ja siellähän sitä sukurutsaan ihan kunnolla.

Suomalaiset ovat todella sukurutsattua kansaa, tästä syystä meillä on monenlaisia erityisiä sairauksia.

 

Suomalaiset ovat todella sukurutsattua kansaa, tästä syystä meillä on monenlaisia erityisiä sairauksia.

Juuh, mustalaiset, juutalaiset, ahvenanmaalaiset ja suomenruotsalaiset ovat todella sukurutsattuja.

 

Mun mielestähän se ol iselkeetä. ei kannata siis vertailla ennenkuin oma maa on kunnossa niin että täällä on taas kaikilal hyvä olla niinkuin ennen . Turha ylpistyä paperi tuloksesta jos käytäntö on toinen professorienkin kannattaisi tulla kammiostaa välillä haukkaaman todellisuutta. tietenkin kun kvanttifysiikkaa lukee kirjasta niin eihän silloin enään ruoka jonot kiinnosta . sitten kun täällä ei ole yhtään ihmistä ruoka jonossa silloin tämä maa on älykäs

Ruokajonoista ja citykaneista ei voi periaatteessa puhua samassa kylässä;-)

 

Suomalaiset ovat todella sukurutsattua kansaa, tästä syystä meillä on monenlaisia erityisiä sairauksia.

Ei pidä paikkaansa. Sekoitat sukurutsan (jota muhamettilaiset serkusavioliittoineen harrastavat) ja suomalaisen geeniperimän. Ei Suomessa ole sukurutsaa, serkusavioliitot ovat erittäin havinaisia.
Lisäksi suomalaiset ovat älykästä kansaa, eikä sukurutsa todellakaan tuota älykkäitä ihmisiä -> suomalaiset EIVÄT ole sukurutsaisia.

 

Mun mielestähän se ol iselkeetä. ei kannata siis vertailla ennenkuin oma maa on kunnossa niin että täällä on taas kaikilal hyvä olla niinkuin ennen . Turha ylpistyä paperi tuloksesta jos käytäntö on toinen professorienkin kannattaisi tulla kammiostaa välillä haukkaaman todellisuutta. tietenkin kun kvanttifysiikkaa lukee kirjasta niin eihän silloin enään ruoka jonot kiinnosta . sitten kun täällä ei ole yhtään ihmistä ruoka jonossa silloin tämä maa on älykäs

Niinpä!
Mutta tässä ajassa on omat erikoisuutensa:

RAHASTA ei ole aikoihin ollut pulaa maailmassa.

 

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lehti-paine-glyfosaattien-kieltoon-kasvaa-eu-ssa-1.140172

 

Suomalaiset ovat todella sukurutsattua kansaa, tästä syystä meillä on monenlaisia erityisiä sairauksia.

Tämä myytti elää kummallisen sitkeästi. Suomessa on yksi maailman alhaisin sisäsiittoisuusaste.

 

Arabimaissa sukurutsaiset serkusavioliitot ovat hyvin yleisiä, jopa 40 % avioliitoista on serkusten välisiä. Suomessa taas serkusavioliitot ovat hyvin harvinaisia.

Että se siitä suomalaisten rutsaamisesta.

 

Ketjun otsikosta voi päätellä, että kyseessä on Tatu Vanhanen? Onhan?

Sit vaan aloittaja laittaa yhdenkin hänen tekemänsä tutkimuksen joka olis koskaan julkaistu yhtään missään. Seiskalehteä ei lasketa.

 

Älykästä ei ole jälkeläisten siittäminen, vaan jälkeläisten hengissäpysymisen varmistaminen. Toki jälkeläisten tuottamisessa voidaan nojautua pelkkään määrään (esim monet hyönteiset), mutta tällöin jälkeläisiä pitäisi pystyä tuottamaan tuhatkertainen määrä ihmisen lisääntymiskykyyn nähden.

Kylläpä me ollaan sitten nykyää älykkäitä. Meidän mummoilla ja vaareilla on ollut paljon sisaruksia eli silloin ei ole vielä oltu fiksuja? Äkkiä kehityttiin

 

Kylläpä me ollaan sitten nykyää älykkäitä. Meidän mummoilla ja vaareilla on ollut paljon sisaruksia eli silloin ei ole vielä oltu fiksuja? Äkkiä kehityttiin

Niin, monilta osin olemme huomattavasti älykkäämpiä kuin mitä esi-isämme... tai ainakin minä olen, sinun tilannettasi en toki voi tietää.
Tuon epäloogisen päättelyn pohjalta tosin jotain voi veikata...

 

Niin, monilta osin olemme huomattavasti älykkäämpiä kuin mitä esi-isämme... tai ainakin minä olen, sinun tilannettasi en toki voi tietää.
Tuon epäloogisen päättelyn pohjalta tosin jotain voi veikata...

Käytin päättelyssäni sinun logiikkaa, en omaani

 

Käytin päättelyssäni sinun logiikkaa, en omaani

Et todellakaan käyttänyt. Minä kirjoitin, että jälleläisten hengissäpitäminen korreloi älykkyyden kanssa. Sinä höpiset isoäitisi lukuisista siskoista ja veljistä, ottamatta ainkaan kantaa esim heidän aikansa suurempaan lapsikuolleisuuteen tai mihinkään muuhunkaan asiaan liittyvään.

 

http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/ue/ue2/02_kristinuskon_synty_ja_leviaminen/2.8_lahetystyo?C:D=hNvC.g44y&m:selres=hNvC.g44y

Kotomaassa:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/21746

 

Älykästä ei ole jälkeläisten siittäminen, vaan jälkeläisten hengissäpysymisen varmistaminen. Toki jälkeläisten tuottamisessa voidaan nojautua pelkkään määrään (esim monet hyönteiset), mutta tällöin jälkeläisiä pitäisi pystyä tuottamaan tuhatkertainen määrä ihmisen lisääntymiskykyyn nähden.

Niin justiinsa!

 

Niinpä!
Mutta tässä ajassa on omat erikoisuutensa:

RAHASTA ei ole aikoihin ollut pulaa maailmassa.

Mutta miten lehden päätoimittaja (muistaakseni näin on yhä) voi kirjoittaa tällaista, vaikka kaikki tietää, että rypsinkasvattajat tekee jatkuvasti suurta tiliä niin kauan kun saavat myrkyttää meidän ja eläinten ruokaa:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/kaikki-häviävät-1.140146

Taitavat olla toisten pelinappuloita vaan - kuten poliitikotkin?