vierailija
Hyvä että joku lopultakin ottaa tän ison ongelman esille. Munkin tytöistä 2 ei ole suostunut syömään koulun ruokaa. Syyt on pahaa paskaa. ja mieluummin kuollaan nälkään. Koko tossa koulun ruokailussa ei oo mitään järkeä ja sitä ruokaa menee roskiin ihan älyttömästi. Silti noi ei herää kouluissa. Laittaisivat lounarin jota sais käyttää kaupoissakin. Nyt on joutunut antamaan rahaa ruokaan tai sitten ne on syömättä sen päivän koulussa.
13-vuotiaan tytön äidille selvisi tapaamisessa luokanvalvojan kanssa, että tytär kavereineen ei syö kouluruokalassa lounasta. Lounaan aikana tytöt olivat alkaneet viettää aikaa muualla kuin koulun ruokalassa.
Tytöllä oli käytössään maksukortti. Tiliotteesta kävi selville, että tyttö oli ostoksilla joka päivä käynyt koulun lähellä olevassa ruokakaupassa. Laskut olivat muutamia euroja päivässä. Tyttö oli ostanut sämpylöitä, piirakoita ja croissanteja lounaan korvikkeeksi.
Tytön äiti oli hieman vihainen ja pettynyt. Erityisesti hän oli myös huolissaan: miten liikunnallinen tyttö jaksaa, jos tämä ei syö lounasta?
Luokanvalvoja vetosi tyttöön: voisiko hän olla se, joka houkuttelee myös kaverinsa taas kouluruokalaan syömään? Tyttö lupasi yrittää.
Äiti otti tytöltä maksukortin pois päivän ajaksi. Lisäksi hän vaati, että tytär käy tästä eteenpäin ruokalassa syömässä ja lähettää äidille kuvan joka päivä syömästään annoksesta.
Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen arvioi Iltalehden pyynnöstä tytön ruoka-annokset.
- Vähän turhan niukkoja annokset ovat. Kiva, että kuitenkin makujen puolesta on vähän kaikkea.
- Kannustaisin äitiä ja tytärtä ravitsemusterapeutin pakeille, koska tuo kuvaus- ja tilivelvollisuus ei kuulosta kauhean hyvältä, Putkonen lisää.
Joka kolmas ei syö kouluruokaa
Suomi on ainoita maita maailmassa, joissa valtio takaa kaikille maksuttoman kouluruoan joka päivä.
Kouluterveyskyselyn mukaan noin kolmasosa peruskoululaisista ei syö kouluruokaa päivittäin. Lukiossa osuus koululounaan väliin jättävien osuus on 28 prosenttia.
Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista vain reilu kolmasosa pitää kouluruoan makua ja laatua hyvänä. Kyselyn mukaan ruokailua pidetään jopa nolona. Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa asenteet taas kohenevat.
Joka kolmas murrosikäinen koululainen ei syö koulussa lämmintä ruokaa tai se korvataan makeisilla.
13-vuotiaan tytön äidille selvisi tapaamisessa luokanvalvojan kanssa, että tytär kavereineen ei syö kouluruokalassa lounasta. Lounaan aikana tytöt olivat alkaneet viettää aikaa muualla kuin koulun ruokalassa.
Tytöllä oli käytössään maksukortti. Tiliotteesta kävi selville, että tyttö oli ostoksilla joka päivä käynyt koulun lähellä olevassa ruokakaupassa. Laskut olivat muutamia euroja päivässä. Tyttö oli ostanut sämpylöitä, piirakoita ja croissanteja lounaan korvikkeeksi.
Tytön äiti oli hieman vihainen ja pettynyt. Erityisesti hän oli myös huolissaan: miten liikunnallinen tyttö jaksaa, jos tämä ei syö lounasta?
Luokanvalvoja vetosi tyttöön: voisiko hän olla se, joka houkuttelee myös kaverinsa taas kouluruokalaan syömään? Tyttö lupasi yrittää.
Äiti otti tytöltä maksukortin pois päivän ajaksi. Lisäksi hän vaati, että tytär käy tästä eteenpäin ruokalassa syömässä ja lähettää äidille kuvan joka päivä syömästään annoksesta.
Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen arvioi Iltalehden pyynnöstä tytön ruoka-annokset.
- Vähän turhan niukkoja annokset ovat. Kiva, että kuitenkin makujen puolesta on vähän kaikkea.
- Kannustaisin äitiä ja tytärtä ravitsemusterapeutin pakeille, koska tuo kuvaus- ja tilivelvollisuus ei kuulosta kauhean hyvältä, Putkonen lisää.
Joka kolmas ei syö kouluruokaa
Suomi on ainoita maita maailmassa, joissa valtio takaa kaikille maksuttoman kouluruoan joka päivä.
Kouluterveyskyselyn mukaan noin kolmasosa peruskoululaisista ei syö kouluruokaa päivittäin. Lukiossa osuus koululounaan väliin jättävien osuus on 28 prosenttia.
Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista vain reilu kolmasosa pitää kouluruoan makua ja laatua hyvänä. Kyselyn mukaan ruokailua pidetään jopa nolona. Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa asenteet taas kohenevat.
Joka kolmas murrosikäinen koululainen ei syö koulussa lämmintä ruokaa tai se korvataan makeisilla.