G. Mikä on SINUN syysi siihen, että lapsesi on päivähoidossa, vaikka itse olet kotona?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Minun on ollut oikeasti vaikea käsittää tätä asiaa ja siksi haluaisin kuulla ihan eläviä, oikeita esimerkkejä siitä, miksi tähän järjestelyyn teidän perheessä on päädytty? Ehkä siten olisi helpompi ymmärtää.

Minkä verran lapsesi on hoidossa ja minkä ikäinen hän on?

Koskee myös heitä, jotka ovat töissä, ja käyttävät hoitoa myös vapaa- ja /tai lomapäivinään.

Aloitin työt syksyllä lastenhoitajana ja minulle oli totaalinen yllätys, että esim. meidän päiväkodissa lähes 15% lapsista ovat ns. subjektiivista päivähoito-oikeutta käyttäviä. Luulin, että se on paljon harvinaisempaa.
 
No mä en osaa tuohon vastata kun samaa ihmettelen itsekin ja mielenkiinnolla odotan vastauksia!! Säälittää, kun naapuri roudaa 2v lastaan päiväkotiin ja jää itte päiväksi vauvan kans kotiin :(
 
Oma lapseni on jo koululainen,mutta siis ihan suoraan sanottuna silloin lapselle oli parempi olla joka arkipvä päivähoidossa,koska en todellakaan olisi itse jaksanut ulkoilla,leikittää sun muuta,niin ja tarhassa sai paljon ystäviä ja samat kaverisuhteet jatkuivat kouluun,eli kaikin puolin paras ratkaisu mulle ja ennen kaikkiea lapselleni ja mikä parasta minulle täysin ilmaista,ainakin siis silloin oli,en tiedä nykyään,eikä kiinnosta,en tod aio enempää lisääntyä.
 
Siksi, että lapsi tarvitsi kuntoutusta erityisryhmässä. Toisella oli sitten hoitapaikka eskariajan lisäksi, että oli paikka, missä hän pystyi olemaan silloin kun käytin toista terapioissa ja tutkimuksissa yms. Hoitopaikat olivat kaukana toisistaan eskarin ja erityisryhmän takia, olisi ollut hankala järjestellä aikatauluja kaikille sopiviksi, kun terapia-ajat oli otettava silloin kun niitä oli tarjolla. Ne olivat sitten vielä kauempana kaupungin toisella puolen täysin. Pahimmillaan niitä oli useana päivänä viikossa. Nyt nuo ovat jo koululaisia.

Helpompaa olisi ollut pitää vaan kotona, mutta kuntoutukset tekivät tehtävänsä eli ei kaduta kaikki vaiva.
 
3,5 v, on päivittäin klo. 9-12. Aloitti 3-vuotiaana.

Koska mielestäni hänellä on oikeus ja tarve laadukkaaseen varhaiskasvatukseen (jota hän nyt saa), sekä pysyviin kaverisuhteisiin, joiden kautta hän saa opetella sosiaalisia taitoja. Ryhmäytyminen on minusta tärkeää myös tulevaa esikoulua ja koulua ajatellen.

Niin ja olen itsekkin lastenhoitaja ammatiltani. Sitä suuremmalla syyllä arvostan varhaiskasvatusta.
 
Lapsi 5v ja hoidossa osapäiväisesti vanh.vapaan aikana. Olen opiskellut äitiysvapaan ja vanh.vapaan aikana. Lapsella on ollut vaikeuksia ryhmäytymisessä uudessa päiväkodissa ja ovat sanoneet, että tosi hyvä lapsen kannalta, että on jo nyt päiväkodissa. Eskarissa on sitten tuttuja kavereita jo. Lisäksi 5v tarvitsee jo kavereita ja harjoitusta sosiaalisiin suhteisiin.
 
Kaiken huippu on se että viedään 2v. lapsi hoitoon 8-16 vaikka KUMPIKIN vanhemmista kotona vauvan kanssa.Ymmärtäisin jos olisi vain muutaman tunnin tai äiti olisi yksin kotona lasten kanssa. Ja yleensä kiikutetaan ensimmäisenä paikalle. Muut tulevat fiksusti sen mukaan kun vanhemmat menee oikeasti töihin.
 
Oma syyni tuollaiseen vielä reipas vuosi sitten oli: äitiysloma.

Esikoinen meni päivähoitoon 1-vuotiaana. 4-vuotiaana hän sai pikkusiskon. Kolmen vuoden aikana oli ehtinyt muodostaa päiväkodissa kaverisuhteita ja oli jo sen ikäinen, että kaipasi ikäistään seuraa. Siispä kävi 10xkk hoidossa klo.8-12.

Minuuttiakaan apua tai tukea arkeen ei ole esikoisen suhteen muuten saatu. Kun ei ole isovanhempia, jotka olisivat voineet esikoista esim. ulkona käyttää kun vauva oli pieni, äiti kiinni vauvassa ja isä töissä.

Loma-aikoina en tietenkään lasta hoitoon vienyt ja hoitopaikka ilmoitti hoitopäivät sen mukaan, miten heillä lapsia oli.

Sen lisäksi, että olen verorahoillani työssäkäyvänä äitinä aina yhteiskuntaa sossumammoineen hyysännyt, korkeimmat hoitomaksutaksat maksanut ja penniäkään en ole sossusta/kelasta asumiseen jne saanut niin katsoin sen oikeudekseni.

Siinä missä tuttuni notkuu vuodesta toiseen sossun luukulla masennusta potien (sossu maksaa asumiset, lapsen kokopäivähoidon että ei ole masentuneelle äidille YHDEN lapsen kanssa niin rankkaa, vaikkei eläessään ole töitä tehnyt ja lopun aikaa lasta hyysää mummo) minä se vain kartutan valtion kassaa omasta selkänahasta iloisesti töitä tehden!
 
Olin lähes puoli vuotta sairaslomalla täydellisen uupumisen vuoksi. Lapset olivat puolipäivähoidossa (8-12.30) sen ajan, ja siitä vielä vuoden ajan kahdesti viikossa aamupäivähoidossa (eli sen minimin mitä kk:ssa voi olla). Siksi että sain levätä.
 
Yrittäjänä painan tukka putkella enkä pidä ruokiksia ym. Joskus jos lähden aiemmin niin pidän ruokiksen ja pikku hengähdystauon kotona eli niinkuin nytkin hörpinyt kahvia ja leipää ja surffanut samalla tyhjänpäiväisillä sivuilla. Kohta tästä lähden, käyn kaupassa ja haen lapsen viim. 16. Ehtii olla pihalla vähän aikaa päiväunien ja välipalan jälkeen. Se on kaikkien paras. Joskus myös asioidenhoitopäiviä ja lapsi silloinkin hoidossa, tietty.
 
En ole kotona mutta menen 2x viikossa vasta 14-15 töihin, silti vien lapsen yhdeksäksi aamulla. En tiedä onko tämäkin väärin ja miten ratkaistaan tulevaisuudessa kun päivähoito-oikeutta rajataan? Kuitenkin lapsen kannalta ongelmallista mennä vasta iltapäivällä kun kaikki toiminta on ohi. Kyseessä 6-vuotias. Tosin muistaisin kyllä, että päiväkodista on nimenomaan ohjeistettu aiemmin että pitäisi tuoda aamulla jo.

Tyttö on äärimmäisen toiminnanhaluinen, ja nurkuu koko ajan jos on kotona mun kanssa, mutta siedätän silti häntä arkivapaapäivinäni eli pidän kotona - mielestäni lapsen pitää oppia siihenkin että aina ei valmista tekemistä ole vaan pitää itse keksiä leikit. Ja käydään kaupassa jne. Mutta kyllä se jaksaakin nurkua... :D

Tänäänkin käyty neuvolassa, leivottu, pelattu lautapeliä ja askarreltu, mutta silti kuulemma ollut tylsää...
 
Siinä missä tuttuni notkuu vuodesta toiseen sossun luukulla masennusta potien (sossu maksaa asumiset, lapsen kokopäivähoidon että ei ole masentuneelle äidille YHDEN lapsen kanssa niin rankkaa, vaikkei eläessään ole töitä tehnyt ja lopun aikaa lasta hyysää mummo) minä se vain kartutan valtion kassaa omasta selkänahasta iloisesti töitä tehden!

Jos on oikeasti masennus, niin mieti mitä kirjoitat, et taida tuntea kovinkaan montaa masentunutta, OIKEASTI masentunutta. Itse poden lievää masennusta ja olen raskaana. Pelkään todella, että minusta ei ole huolehtimaan lapsesta. Mutta onneksi en ole yksin, mies on rinnalla.
Masentuneelle jopa suihkuun meneminen tuntuu ylitsepääsemättömältä, saatikka muista huolehtiminen.
 
Lapsi oppii ryhmätyötaitoja ja muutenkin sosiaaliseksi. Saa myös kavereita. Oppii muilta lapsilta ja puhekin kehittyy vauhdilla.

No huh sentään. Nuo taidot on vanhempien tehtävä ohjata ja kasvattaa lapsille eikä yhteiskunnan. Itse olin aivan ihmeissäni, kun kuulin ensimmäisen kerran, että lapset voi vain viedä hoitoon noin vain, vaikka vanhempi olisi kotona. Aivan käsittämätön ajatus. Itse olen hoitanut lapset kotona. Toki ollaan ahkerasti käytetty mll:n perhekahvilatoimintaa ja seurakunnan kerhoja mutta olen itse ollut siellä mukana kasvattamassa. Siellä myös muita äitejä ja lapsia eikä kellään isommat lapset olleet hoidossa. Uskomatonta, että aikuiset eivät viitsi omia lapsia hoitaa.
 
Olen pienen lapsen yksinhuoltaja. Ero tuli pikkulapsiaikana, lapsella oli koliikki ja nukkuu edelleen huonosti. Uuvuin ja masennuin. Ei ole tukiverkkoja. Mies ei osallistu elämäämme mitenkään. Lopulta en jaksanut enää edes leikkiä, istuin vaan sohvalla ja mietin oman elämäni päättämistä. Lapsi olisi luovutettu sijaisperheeseen tai adoptioon. Päätin että vien lapsen virikehoitoon 2 krt viikossa 4-6 tuntia kerrallaan että saan hetkeksi omaa aikaa. Oman ajan käytän koulutushakuun tai työnhakuun. Joskus istun per*e homeessa keittiön pöydän ääressä ja juon kahvia. Ihan sama siinä mitä teen kun se ei sulle kuulu.

Minulle ihan sama mitä ajattelet lastenhoitaja siitä että olen kotona. Liekö olet samassa päiväkodissa töissä jonne lapseni vien? Kuka sinä olet minua tuomitsemaan? Olisit iloinen että sinulla on työ. Miksi sinua kiinnostaa se kuka ja miksi sen työn sinulle on luonut? Onko sinun työsi syyllistää vanhempia vai hoitaa niitä lapsia niin että heistä kasvaa tasapainoisia aikuisia? Mitä jos keskittyisit työsi tekoon sen sijaan että yrität viljellä pahaa mieltäsi ympäristöösi. Aina voit jäädä työttömäksi jos olet väärällä alalla tai mene sinäkin kouluttautumaan muuhun työhön.
 
No huh sentään. Nuo taidot on vanhempien tehtävä ohjata ja kasvattaa lapsille eikä yhteiskunnan. Itse olin aivan ihmeissäni, kun kuulin ensimmäisen kerran, että lapset voi vain viedä hoitoon noin vain, vaikka vanhempi olisi kotona. Aivan käsittämätön ajatus. Itse olen hoitanut lapset kotona. Toki ollaan ahkerasti käytetty mll:n perhekahvilatoimintaa ja seurakunnan kerhoja mutta olen itse ollut siellä mukana kasvattamassa. Siellä myös muita äitejä ja lapsia eikä kellään isommat lapset olleet hoidossa. Uskomatonta, että aikuiset eivät viitsi omia lapsia hoitaa.

No huh sentään. Pitäisikö koulukin kieltää lapselta, jolla on vanhempi kotona? Voisi olla kotikoulussa...
 
No huh sentään. Nuo taidot on vanhempien tehtävä ohjata ja kasvattaa lapsille eikä yhteiskunnan. Itse olin aivan ihmeissäni, kun kuulin ensimmäisen kerran, että lapset voi vain viedä hoitoon noin vain, vaikka vanhempi olisi kotona. Aivan käsittämätön ajatus. Itse olen hoitanut lapset kotona. Toki ollaan ahkerasti käytetty mll:n perhekahvilatoimintaa ja seurakunnan kerhoja mutta olen itse ollut siellä mukana kasvattamassa. Siellä myös muita äitejä ja lapsia eikä kellään isommat lapset olleet hoidossa. Uskomatonta, että aikuiset eivät viitsi omia lapsia hoitaa.

No, se on sun mielipide. Lain mukaan lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen, siihen että vanhemmat ja yhteiskunta suorittaa tämän tehtävän yhdessä. Tulevaa yhteiskuntaahan tässä kuitenkin kasvatetaan.. Se yhteistyö alkaa neuvolasta, jatkuu päiväkotiin, sieltä kouluun jne.

T. Lastenhoitaja ja äiti
 
Lastentarhanopettajana aina ihmetellyt tätä itsekin. Kunnes kuopuksen aikana sairastuin vaikeaan masennukseen, juuri viime viikon vietin psykiatrisella osastolla. Ja kun perheessä on muitakin lapsia, joten illalla miehen ollessa usein töissä menoa riittää, niin tarvitsen aamupäivät ihan vaan lepäämiseen.
 
Jäin äitiyslomalle vanhempien sisarusten ollessa 5 ja 6v. Olisiko sinusta ollut parempi että otan tulevan eskarin ja viskarin kotiin, ja alan autottomama stressata eri paikkaan eskariin viemistä, kuin että lapsille jo muutenkin suuren perhemuutoksen kohdatessa pidän heitä osapäiväisesti päiväkodissa jossa on tutut kaverit ja rutiinit?
Lapset ovat siis olleet hoidossa jo 3v ennen pikkusisaruksen syntymää. Ei vauvan kanssa yksinkertaisesti pystyisi tarjoamaan samanlaisia touhuja isoille sisaruksille, kuin saavat päiväkodissa.
 
Oon varmaan sitte jotenki todella häiriintynyt ja yhteiskuntakelvoton kun en ole itse ollut päiväkodissa koskaan. Sosiaalisia taitoja, ryhmäytymistä ja vuorovaikutusta voi kyllä opetella muuallakin kuin päiväkodissa. Se kyllä sitten vaatii vanhemmilta enempi aktiivisuutta, niin onhan ne lapset helpompi pukata sinne päiväkotiin ja ite nauttia omasta ajasta. Itse en haluais laittaa vuoden ikäistä hoitoon ollenkaan, mutta on pakko. Molemmat käydään töissä kun tukia ei saada ja opiskellaan vielä päälle että saatais joskus parempaa palkkaa. Odotan innolla että alan odottaa seuraavaa lasta ja saan esikoisen pois tarhasta. Päiväkodissa työskennelleenä voin kertoa, että ei ne mitään hauskoja paikkoja lapsille aina ole.
 
Voisiko 2 vuotiaalla olla hoidossa virikkeitä ja kavereita. Kotona vanhemmalla menee päivä vauvan hoidossa ja samalla saa itse levätä kun pieni lepää? Iltapäivällä hakee lapsen hoidosta ja viettää lopun päivä isomman lapsen kanssa myös.
 
Hei samaa asiaa pohdin myös, itse olen kotona 2v lapsen kanssa ja toinen lapsi tulossa ja mietin että pitäisikö tämä väsynyt ja huonovointinen raskaus aika hakea tarhapaikkaa että lapsi pääsisi leikkimään päiviksi. Mutta lopputulokseen tulin kuitenkin että lapsella paras kotona ja kyllä tapaa muita lapsia puistoissa ja ystävien kautta. Jokaisella omaksi parhaaksi havaitut keinot, en lähtisi ketään arvostelemaan näissä valinnoissa :)
 
Hei samaa asiaa pohdin myös, itse olen kotona 2v lapsen kanssa ja toinen lapsi tulossa ja mietin että pitäisikö tämä väsynyt ja huonovointinen raskaus aika hakea tarhapaikkaa että lapsi pääsisi leikkimään päiviksi. Mutta lopputulokseen tulin kuitenkin että lapsella paras kotona ja kyllä tapaa muita lapsia puistoissa ja ystävien kautta. Jokaisella omaksi parhaaksi havaitut keinot, en lähtisi ketään arvostelemaan näissä valinnoissa :)
 

Similar threads

L
Viestiä
25
Luettu
821
Aihe vapaa
2000 luku pimeä aikakausi Suomessa!
2

Yhteistyössä