Toggle sidebar

Olisin halunnut elää 80-luvulla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vierailija

Vieras
Tai olen syntynyt loppupuolella, mutta olispa ihanaa elää vielä kuin siihen aikaan. Kun mikro ja kahvinkeitin oli hienointa tekniikkaa, ei ollut somea. Ihmisiä piti oikeasti tavata livenä tai soitettiin pitkiä puheluita lankapuhelimella.. koko ajan ei kuitenkaan tarvinnut olla tavoitettavissa. Muotikin oli hulvatonta, ne hiuspehkot :D

Toki nykyäänkin voi koittaa vastustaa esim. somea, mutta ei se ole sama asia kun muut ihmiset on tekniikassa niin kiinni :/ oma mies hyvänä esimerkkinä..
 
Eipä se 80-lukukaan auvoista ollut, ja silloin oli omat ongelmansa. Ihmiset olivat illat liimautuneina telkun ääreen, vaikka kanavia oli vain ylen kaksi kanavaa. CD-levyjä ei ollut, musiikki piti nauhoittaa radiosta kasetille, ja kelaus kesti iät ja ajat. Jos ei tavaraa löytynyt siitä lähikaupasta, sitä tuskin sai muualtakaan, koska ei ollut mitään nettiä, josta voisi etsiä tai tilata. Harvat lensivät ulkomaille lomillaan, vaan yleensä lomailu keskittyi automatkailuun. Kovin moni suomalainen ei suostuisi noin alkeellisiin oloihin enää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
koko ajan ei kuitenkaan tarvinnut olla tavoitettavissa.
Click to expand...
Eikä tarvitse olla nytkään. Laitat vain kännykän äänettömälle töistä lähtiessä ja katsot sitä seuraavan kerran aamulla. Tai teet niinkuin minä, kotona on yksi puhelin aina seinässä, ja mukana kulkeva kännykkä on usein äänetön tai pois päältä, jos en odota yhteydenottoa. Kotipuhelimesta minut saa kiinni kotona, ja kun en ole kotona, minua ei välttämättä saa kiinni. Puhelinvastaaja toimii kuten 80-luvullakin.
 
Alkeeliset olot? Itse olen elänyt nuoruuteni 80 luvulla ja ei olot olleet mitenkään alkeelliset, oli vesivessa ja pyykkikone, toisin kuin silloin kun olin pieni ja jopa tiskinpesukone taisi tulla jossain vaiheessa meillekin. Kaupasta sai mitä tarvitsi, Kelaan ja poliisiasemalle ei tarvinnut lähteä isoon kaupunkiin vaan ne esimerkiksi olivat joka paikkakunnalla, alkeelisiksi oloiksi sanoisin ennemmin nykypäivää, jolloin ei ole töitä eikä palveluita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Eipä se 80-lukukaan auvoista ollut, ja silloin oli omat ongelmansa. Ihmiset olivat illat liimautuneina telkun ääreen, vaikka kanavia oli vain ylen kaksi kanavaa. CD-levyjä ei ollut, musiikki piti nauhoittaa radiosta kasetille, ja kelaus kesti iät ja ajat. Jos ei tavaraa löytynyt siitä lähikaupasta, sitä tuskin sai muualtakaan, koska ei ollut mitään nettiä, josta voisi etsiä tai tilata. Harvat lensivät ulkomaille lomillaan, vaan yleensä lomailu keskittyi automatkailuun. Kovin moni suomalainen ei suostuisi noin alkeellisiin oloihin enää.
Click to expand...

Ei nuo asiat haitannut kun ei tiennyt paremmasta. Itse tykkäsin olla nuori 80-luvulla. Reilattiinkin pitkin eurooppaa, kotiin soitettiin vissiin 2 kertaa koko matkan aikana jostain puhelinkopista.

Oli kivaa pukeutua värikkäästi ja isosti. Nyt se näyttää kyllä kamalalta, mutta silloin oli coolia :). Musiikki oli hyvää, ja tunnelma katossa suurimman osan ajasta (en siis puhu mistään bileistä). Ihmiset oli vähän aidompia, eikä sellaisia feikejä kuten nykyään monet, että hyvä kun uskalletaan kävellä ettei hiukset ja meikki sotkeennu tai kasvon ilmeet näytä vääriltä.

Tässäkin ajassa on hyvät puolensa, enää en haluaisi elää 80-luvulla, mutta kivaa silloinkin oli.
 
Onneksi sain elää lapsuutta ja teini-ikää 80-luvulla. Olen siitä iäti iloinen, sieltä jäi kaikki rakkaimmat muistot.
Olisi kamalaa olla nyt lapsi tai nuori tässä ajassa. Tai ei sitä tietysti tietäisi jos olisi, mutta onneksi en ole.
 
  • Tykkää
Reactions: päätön
Kyllä silloin oli jo tietokoneitakin, VIC20 ja Commodore64 ja sen jälkeen Amiga. Oli myös PC ja applen koneitakin, tosin niitä ei kotikäytössä juuri ollut.

Eikä ollut pankkikortteja, maksettiin joko käteisellä tai shekillä. 80-luvun loppupuolella rupesi kortitkin yleistymään. Ei ollut mitään herkkua lähteä aina jonnekin pankkiin jonottamaan, kun tarvitsi käteistä ja sinne pankkiinkin oli matkaa. Puhelinkoppiin tarvitsi vinon pinon kolikoita, kun soitteli, kesätöitä hakiessa opiskelijat menivät teleen soittelemaan, kun siellä oli oma rauhallinen koppi soitella ja maksun pystyi suorittamaan puhelun jälkeen.

Sinällään oli helppoa, että jos rahapula iski, niin pystyi menemään aina töihin, siivoomaan pääsi aina.
 
Olen nähnyt 80-luvun. Se oli aika törkeän ankeaa, mutta 80-luvulta on niin paljon aivan loistavia leffoja ja kasarileffoissa oli ylipäänsä todella hyvät musiikit. 80-luvulla oli tietokoneita, pelikoneita jne. ne vaan olivat hieman erilaisia, mitä tätä nykyä. Ja ne vaatteet ja tukat, voi hirvitys sentään! :sick:
 
Olin nuori 80-luvulla. Hyvällä muistelen.
Radiosta tuli harvoin nuorison musiikkia ja sitten se juontaja Ripatti puhui biisin päälle! Raivostuttavaa kun yritti nauhottaa c-kasetille.
Lankapuhelimessa tuli roikuttua monia tunteja kun kavereille piti kertoa kaikki kuulumiset. Oliko niin, että klo 21 jälkeen puhelu maksoi 0,50 mk, kestosta riippumatta (pk-seutu). Muistelisin näin, kun aina notkuttiin puhelimessa iltaysin jälkeen.
 
  • Tykkää
Reactions: Lunatic
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Alkeeliset olot? Itse olen elänyt nuoruuteni 80 luvulla ja ei olot olleet mitenkään alkeelliset, oli vesivessa ja pyykkikone, toisin kuin silloin kun olin pieni ja jopa tiskinpesukone taisi tulla jossain vaiheessa meillekin. Kaupasta sai mitä tarvitsi, Kelaan ja poliisiasemalle ei tarvinnut lähteä isoon kaupunkiin vaan ne esimerkiksi olivat joka paikkakunnalla, alkeelisiksi oloiksi sanoisin ennemmin nykypäivää, jolloin ei ole töitä eikä palveluita.
Click to expand...

Juuri näin. Elin parasta nuoruuttani 80-luvun lopulla. Päässä oli mahtava pörröpermis ja viimeisen muodin mukaiset vaatteet ostettiin Seppälästä tai tehtiin itse. Kavereiden kanssa lähdettiin kartsalle (kaupungille kävelemään) iltaisin. Viikonloppuisin juotiin pussikaljaa, halpisviinejä ja lonkeroa. Siideriä ei tainnut vielä silloin olla. Joskus päästiin isompien poikien kyytiin ajamaan pillurallia toria ympäri.

Liftattiin tyttöporukassa naapurikaupunkeihin. Yhdellä reissulla tapasin nykyisen mieheni ja lasteni isän. Ihana muistella kultaista nuoruutta. Paljon on valokuvia muistona tuosta ajasta albumeissa.
 
Elin parhaimman biletysikäni kasarilla ja se oli oikeastikin kivaa. Discot olivat discoja, niihin pukeuduttiin ja tälläydyttiin, yökerhoissa hilluttiin ja sen jälkeen jatkoilla jonkun kotona aamuun asti. Pelätä ei tarvinnut öisin saati päivisin, joten toikkaroin vaikka missä tai saatoin lähteä liftaamaan keskellä yötä 200 km päähän kaverin luokse ihan vaan huvikseni.

Ompelin suurimman osan vaatteistani itse, koska Suomessa oli vähän discoilijalle sopivia vaatekauppoja. Tietysti oli mahdollisuus tilata postimyyntiliikkeistä ulkomailta. Ja kyllä siihen aikaan matkustettiin paljon lentämällä (lentokone on keksitty yli sata vuotta sitten, halooo) erilaisiin turistikohteisiin. Reilaaminen oli joistakin kivaa, mutta minusta vaivalloista.

Se oli tuhlaamisen suurta nousukasaikaa, syntyi hintakuplia ja aiheutimme talouselämän huonolla hoitamisella 90-luvun laman. Nuoret jupit takoivat rahaa, syntyi ns. nuoria rahalegendoja ja tuhlasimme mitä älyttömimmällä tavalla. Pikalainoja otettiin, että joku sai nahkasohvat opiskelijaboksiinsa tai pääsi kaverinsa kanssa talvella lämpimään maahan.

Viestittäminen tapahtui lankapuhelimella, kirjeillä/korteilla ja yleensä pidettiin sovitusta kiinni, jos jossakin piti tavata. Oli paikallispubeja tai discoja, jonne mentiin yksinkin ja niissä oli aina joku tuttu paikalla. Tai sovittiin treffipuhelimessa sokkotreffejä ja muuta älytöntä.

Aids oli vielä tuntematon juttu ja ihmisillä oli myös aika lailla parterin vaihtoja, koska pahimmat sukupuolitaudit saatiin hallintaan lääkkeillä.

KAtson silti, että nykyiset viestintämahdollisuudet kännyllä, somessa jne ovat avanneet syrjäytyneille, yksinäisille, sairaille ja muuten vain eristyksissä oleville paljon paremmat mahdollisuudet sosiaaliseen vuorovaikutukseen kuin mitä kasarilla oli. Kaikki kehitys ei ole pahasta. On ollut hienoa nähdä, miten omissa tutuissa jotkut mielenterveysongelmista kärsivät ovat saaneet Facen kautta luotua ystäväverkoston ja vertaistukea. Kasarilla yksinäiset olivat todellakin yksin ja pääsemättömissä elämänsä kanssa - ellei joku sitten ryhtynyt oikein auttamaan.
 
No en pidä alkeellisena sitä että ei ollu cd-levyjä. Alkeellisuus on mökki ilman sähköä ja huussi. Aivan normaalia elämää elettiin tavallisessa kodissa mukavuuksilla. Musiikkisysteemit oli mitkä oli ja muustakaan ei tiedetty. Aivan liian teknologiassa ollaan kiinni nykypäivänä ja normaali tuntuu alkeelliselta.
 
  • Tykkää
Reactions: Lunatic
Kyllä 80 luku oli hienoa aikaa vaikka totuuden nimessä tuo koulukiusaaminen vei osan mausta....

Ajatelkaa: Kun halusi käyttä rajohaan, käytiin pankissa pankkikirjalla nostamassa rahaa. Kukaan ei valittanut että tuot vain hiekkaa eteiseen. Muistan kuinka sai säästötilille nyt käsittämättömälle tuntuvan 12% (!!!!!!) koron. Nyt on nettipankit ja digiraha, ihmisellä on enemmän kiire ja kaikenlaisia maksutapoja keksitään syystä tai toisesta lisää??

Tietokonepelit mahtuivat muutamaan kilotavuun, ne olivat jännittäviä, niitä pelattiin kaverian kanssa yhdessä. Nyt on hienot grafiikat mutta se peli on yleensä pelkkää putkijuoksua tai vain hienoa grafiikkaa. Yhdessä pelaaminen tarkoittaa yleensä yksin kotona netin ääressä pelaamista.

Innostuttiin uusista jutuista. Tuli rubikin kuutio, elektroniikkapeljä, hampurilaiset.... nyt innostaa vain uusi, vieläkin nopeampi älypuhelin

Oli aikaa tehdä kaikkea. Nykyään tavaraa markkinoidaan sillä että ehdit jotain kun en muuten ehdi.

Rahaa oli, töitä oli. Nyt meille kerrotaan että koneet tekevät työt, mutta samanaikaisesti hallitus ottaa lomia pois jotta tehtäisiin enemmän töitä? Haloo, kuka on valehdellut? Tekevätkö koneet töitämme vai ovatko ne vain kromia joka loppupeleissä vie vain aikamme ja rahamme. Manuaaliseseti homma hoidettuna olisi moni asia helpompi?

Ennen oli palvelua joka paikassa. Nyt pitäisi olla innoissaa kun saa kassalla itse hoitaa kaikki maksutapahtumaan liittyvät hommat ja keskustalla joka paikassa botin tai robotin kanssa?

Omalla tavalla kaipaan 80-luvulle siksi että kaikki oli niin paljon helpompaa ja selkeämpää ja hauskempaa. Nyt ollaa kaikesta hienosta kommunikaatioitekniikasta huolimatta entistä yksinäisempiä ja ahdistuneempia. Somessa on pakko olla ja vakuuttaa että on ketterä, loikkii asiassa jos toisessa ja menee NIIIN hyvin...

Itse tykkään pala 80-luvulle driveradio.be kanavan kautta. Back to the 80's kuten kanavan mainos sanoo. Toimii :)
 
Ikävin puoli siinä että on saanut elää lapsuutensa ja nuoruutensa 80-luvun Suomessa on se suru ja tuska joka tulee kun näkee millaisessa maassa omat lapset joutuvat elämään lapsuutensa.

Hurjaa tietää että oma lapsuus oli niin paljon rikkaampi ja virikkeellisempi kuin omien lasten lapsuus nyt.. Surullista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja termospullo:
No en pidä alkeellisena sitä että ei ollu cd-levyjä. Alkeellisuus on mökki ilman sähköä ja huussi. Aivan normaalia elämää elettiin tavallisessa kodissa mukavuuksilla. Musiikkisysteemit oli mitkä oli ja muustakaan ei tiedetty. Aivan liian teknologiassa ollaan kiinni nykypäivänä ja normaali tuntuu alkeelliselta.
Click to expand...
En minäkään, kasetit ja hienot vinyylilevyt upeine kansineen päihittää mennentulle cd:n, joka on jäänyt hyvin tylsäksi keksinnöksi kun vertaa vinyylilevyihin. Sitten nämä vielä uudemmat turhakkeet mistä en tiedä mitään.
Paitsi YouTube, se on hyvä.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa