Tuntuu todella hirveältä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Ehdittiin tuntea miehen kanssa muutama kuukausi ja olla yhdessä kuukauden verran. Muutama viikko sitten mies kertoi yhä olevansa ihastunut vanhaan säätöönsä. Pyysin miestä miettimään mitä oikeasti haluaa ja kenen kanssa. Tämä aika (n.vko) sai minut epäilemään suhdetta ja miehen tunteita ja huomasin etten itse tunne häntä kohtaan enää niinkuin pitäisi. Sovittiin silloin että nähään ja puhutaan asiat selviksi kun kummallakin on aikaa. Tiistaina sain tietää olevani raskaana ja on hyvin epätodennäköistä lääkityksestä yms johtuen että lapsi olisi terve. Päätin etten kerro edes miehelle mitään koska olin päättänyt etten jaksa meidän juttua ja mies vaan menisi palasiksi turhaan. Sain kuitenkin tietää että mahdollisuus siihen että sikiö on terve on olemassa. Tänään nähtiin miehen kanssa ja kaikista aikomuksistani huolimatta kerroin miehelle raskaudesta ja siitä, etten halua enää jatkaa. Ja arvatenkin oltiin kumpikin ihan paskana tästä kaikesta..
Sanoin miehelle etten halua enää olla hänen kanssaan yhteydessä mitenkään ja että hoidan raskauden kun saan parempaa tietoa parhaalla katsomallani tavalla. Mies suostui tähän. En halua sotkea hänen elämäänsä enempää, hänellä tosi paljon huolia jo nyt. Nyt kuitenkin mietin olinko liian äkkinäinen ja itsekäs? Tosin ei mieskään ilmaissut haluaan tietää asiasta edes enempää. Oon ihan sekaisin näiden tunteiden kanssa :(
 
Mieheltä ei tarvita mitään suostumusta mihinkään. Pärjäätte kyllä hienosti kaksistaan lapsen kanssa ja tulevaisuudessa saat varmasti myös hyvän parisuhteen.
 
Mieheltä ei tarvita mitään suostumusta mihinkään. Pärjäätte kyllä hienosti kaksistaan lapsen kanssa ja tulevaisuudessa saat varmasti myös hyvän parisuhteen.

En haluakaan häneltä suostumusta. Mietin vain että onko liian julmaa sanoa että ei saa kuulla mitään enää ikinä kun en antanut edes aikaa sulatella asiaa? Hänen ja säätönsä välit nyt ovat tässä vaiheessa minulle yksi ja sama mutta hän ei sanonu raskausasiaan mitään; ei hyvää eikä huonoa. Oli vain ihan paskana :(
 
Noo riippuu vähän. Monelle miehellehän tuo ois hyvä palvelus; ei rakasta sua, vammanen lapsi tulossa, eikä tarvitse pitää mitää yhteyttä, ette ole lapsen kanssa häiritsemässä miehen elämää.

Mutta kaikkea hyvää elämääsi
Voimia tarvitset meiltä kaikilta <3
 
Miksi abortti, kun vielä ei ole varmuutta onko lääkkeistä ollut haittaa?

Se ei ole asian ydin. Asian ydin on se, että voisitko antaa tulevalle lapselle turvallisen, rakastavan ja hyvään kehitykseen mahdollistavan ympäristön. Mielestäni se vaatii hyvää parisuhdetta, hyvää taloudellista tilannetta ja ennen kaikkea sinun tasapainoisuuttasi ennen lapsen tekemistä.
 
Jos olisit rakastunut/tuntisit jotain syvempiä tunteita miestä kohtaan, niin sun ei tartteis silloin hakea sille varmistusta ja hokea sitä itselle, että onko mulla tunteita/en tiedä, mitä tunnen. Eli, todellisuudessa, et tunne miestä kohtaan, mitään mutta haet jotenkin nyt lupaa, että saisit olla välittämättä. Nyt unohdat mokoman otuksen ja keskityt itsees. Täytä mieli hyvillä ajatuksilla ja sillä, että sä pärjäät. Nyt tapaat kavereita, hemmottele itseäs, lepää ja nauti raskaudesta, niin paljon kuin voit. Tulevaisuus ja sun pärjääminen on sun omissa käsissä. Tsemppiä ja paljon hyviä hetkiä sulle tulevaan.
 
No mun mielestä mun taloudellinen tilanne on ihan ok ja samoin muut asiat. Ainoastaan parisuhde nyt tuli päätökseen, mutta mun mielestä parempi nyt kuin myöhemmin.

Jokainen tekee itse päätöksen. Lapsi ei kuitenkaan saa olla itseisarvo ja mikäli lapsen tekee, pitää kyetä lapsi hoitamaan. Oliko lääkityksenä Lyrica, kun raskauduit?
 
Jokainen tekee itse päätöksen. Lapsi ei kuitenkaan saa olla itseisarvo ja mikäli lapsen tekee, pitää kyetä lapsi hoitamaan. Oliko lääkityksenä Lyrica, kun raskauduit?

Ei ollut. Vaan Marevan ja ainakin mun käsityksen mukaan se vaikuttaa viikoilla 6-12. En usko että vahinkoa välttämättä ehti tapahtua mutta haluan keskustella asiasta ti lääkärin kanssa. Mietin asiaa yöllä, heräsin monta kertaa ja tajusin millainen pelkuri mies on. Ei ole kiinnostunut asiasta ja jättää asian vain mun vastuulle; helpompaa itselle niin. Normaali ihminen olisi varmasti kiinnostunut asiasta. Loukkaa jotenkin todella paljon tuo välinpitämättömyys vaikka aiemmin luulin että se on juuri se mitä haluan..
 
Ei ollut. Vaan Marevan ja ainakin mun käsityksen mukaan se vaikuttaa viikoilla 6-12. En usko että vahinkoa välttämättä ehti tapahtua mutta haluan keskustella asiasta ti lääkärin kanssa. Mietin asiaa yöllä, heräsin monta kertaa ja tajusin millainen pelkuri mies on. Ei ole kiinnostunut asiasta ja jättää asian vain mun vastuulle; helpompaa itselle niin. Normaali ihminen olisi varmasti kiinnostunut asiasta. Loukkaa jotenkin todella paljon tuo välinpitämättömyys vaikka aiemmin luulin että se on juuri se mitä haluan..

Sinulla on kaksi isoa muuttujaa pohdittavana: a) onko syntyvä lapsi terve ja b) onko tarjoamasi elinympäristö syntyvälle lapselle hyvä.

Kohtaan a) voit itse arvioida alla olevaa tekstiä ja pohtia tätä kysymystä lääkärisi kanssa. Kohta b) on se, joka minun mielestäni ei ole kunnossa (vain minun mielipiteeni), mutta päätöksen ja siitä seuraavan vastuun kannat sinä itse. Isän suhtautuminen voi olla esimerkiksi sitä, että hän joutuu loppuelämäkseen maksumieheksi jos synnytät lapsen. Tai sitten jotain muuta. Paras, kun keskustelet asiasta, jos jostain syystä haluat hänet osaksi lapsen elämää. Yksinkin voi lapsen kasvattaa, mutta en pitäisi sitä tasapainoisena.

Marevanista http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/1/241641.pdf

"Varfariini läpäisee istukan. Äidin varfariinihoito aiheuttaa varfariiniembryopatiaa (nenän hypoplasia ja chondrodysplasia punctata) organogeneesin aikaan käytettynä (raskausviikot 6–12) ja tämänjälkeenkin keskushermoston kehityshäiriöt ovat mahdollisia. Varfariini voi myös aiheuttaa verenvuotoja sikiölle, millä seikalla on merkitystä et enkin synnytyksen yhteydessä. Varfariiniembryopatian arvioidaan liittyvän 4–6 %:iin raskauksista, jos varfariinia käytetään koko raskauden ajan, ja sen todennäköisyys lisääntyy jos käytetään yli 5 mg:n vuorokausiannoksia.Varfariini on kontraindisoitu raskausviikkoina 6–12 ja viimeisen kolmanneksen puolivälin jälkeen. Raskauden muissa vaiheissa käytöstä aiheutuvat riskit sikiölle on punnittava huolellisesti käyttämättä jättämisestä äidille aiheutuvia riskejä vastaan. Raskaudenaikainen antitromboottinen lääkehoito on suunniteltava yksilöllisesti erikoislääkärin valvonnassa.
Varfariini ei erity rintamaitoon, joten varfariinihoidon aikana voi hyvin imettää"
 
Sinulla on kaksi isoa muuttujaa pohdittavana: a) onko syntyvä lapsi terve ja b) onko tarjoamasi elinympäristö syntyvälle lapselle hyvä.

Kohtaan a) voit itse arvioida alla olevaa tekstiä ja pohtia tätä kysymystä lääkärisi kanssa. Kohta b) on se, joka minun mielestäni ei ole kunnossa (vain minun mielipiteeni), mutta päätöksen ja siitä seuraavan vastuun kannat sinä itse. Isän suhtautuminen voi olla esimerkiksi sitä, että hän joutuu loppuelämäkseen 9maksumieheksi jos synnytät lapsen. Tai sitten jotain muuta. Paras, kun keskustelet asiasta, jos jostain syystä haluat hänet osaksi lapsen elämää. Yksinkin voi lapsen kasvattaa, mutta en pitäisi sitä tasapainoisena.

Siis mitä vi***a?! Mikä SINÄ olet sanomaan että ap;n elämä ei ole kunnossa muuten, eihän ap ole elämäntilanteestaan muuten mitään kertonut. Toisekseen, yksinhuoltajia on paljon ja se ei tee kenestäkään tasapainotonta vanhempaa. Huhhuh! Oletko joku sosiaalitäti/ vastaava kun auot tuollaista sontaa?!
 

a) Lapsi ei voi kasvaa tasapainoisesti yksinhuoltajan kasvattamana
b) AP:lla on lääkitys, joka kertoo siitä, ettei hän ole fyysisesti kunnossa
c) AP:n kirjoituksista tulee käsitys, ettei hänen henkinen maailma ole tasapainossa

Riittääkö nämä?
 
Sinulla on kaksi isoa muuttujaa pohdittavana: a) onko syntyvä lapsi terve ja b) onko tarjoamasi elinympäristö syntyvälle lapselle hyvä.

Kohtaan a) voit itse arvioida alla olevaa tekstiä ja pohtia tätä kysymystä lääkärisi kanssa. Kohta b) on se, joka minun mielestäni ei ole kunnossa (vain minun mielipiteeni), mutta päätöksen ja siitä seuraavan vastuun kannat sinä itse. Isän suhtautuminen voi olla esimerkiksi sitä, että hän joutuu loppuelämäkseen maksumieheksi jos synnytät lapsen. Tai sitten jotain muuta. Paras, kun keskustelet asiasta, jos jostain syystä haluat hänet osaksi lapsen elämää. Yksinkin voi lapsen kasvattaa, mutta en pitäisi sitä tasapainoisena.
Siis what the fuck?!? Ethän sä ees tiedä apn tulevan lapsen elinympäristöstä mitään? Ei ap kertonut elämän tilanteestaab yhtään mitään (ei elämäntilannetta, ei asumisesta, ei mielenterveydestä, ei taloudellisesta tilanteesta, ei tukiverkosta, EI MISTÄÄN). Miten sä voit muodostaa mielipiteesi tästä elinympäristöstä ilman mitään tietoa asiasta?
 
a) Lapsi ei voi kasvaa tasapainoisesti yksinhuoltajan kasvattamana
b) AP:lla on lääkitys, joka kertoo siitä, ettei hän ole fyysisesti kunnossa
c) AP:n kirjoituksista tulee käsitys, ettei hänen henkinen maailma ole tasapainossa

Riittääkö nämä?
a) lapsi voi kasvaa vaikka miljoona kertaa tasapainoisemmin yksinhuoltajan kasvattamana, kuin mitä kahden vanhemman kasvattamana
b) lääkitys ei tarkoita etteikö voisi olla fyysisesti hyvässä kunnossa. montakohan ihmistä joilla on lääkitys on vanhemmaksi tullut.
c) kattavan kuvan apn henkisestä maailmasta varmasti saitkin.
 
  • Tykkää
Reactions: Boobabe
a) Lapsi ei voi kasvaa tasapainoisesti yksinhuoltajan kasvattamana
b) AP:lla on lääkitys, joka kertoo siitä, ettei hän ole fyysisesti kunnossa
c) AP:n kirjoituksista tulee käsitys, ettei hänen henkinen maailma ole tasapainossa

Riittääkö nämä?

Jos sä et ole trolli niin olen paljon enemmän huolissani kohdasta c sun kohdalla kuin ap:n. Puhumattakaan kohdasta a vaikka olisitkin parisuhteessa.
 
Mä olen kasvanut ilman isää. Tiedoksi, että se oli aivan perseestä. Totuus on että en ilman ammattiapua selviytynyt, koska siitä johtuen tuli kiusaamista yms., mikä vaikutti herkkään lapseen todella paljon.
N36
 
Siis what the fuck?!? Ethän sä ees tiedä apn tulevan lapsen elinympäristöstä mitään? Ei ap kertonut elämän tilanteestaab yhtään mitään (ei elämäntilannetta, ei asumisesta, ei mielenterveydestä, ei taloudellisesta tilanteesta, ei tukiverkosta, EI MISTÄÄN). Miten sä voit muodostaa mielipiteesi tästä elinympäristöstä ilman mitään tietoa asiasta?

Ai en mitään? A) ei miestä, B) sairas, C) mahdollisesti vammautunut sikiö. Onko tuo "ei mitään"?
 
Mä olen kasvanut ilman isää. Tiedoksi, että se oli aivan perseestä. Totuus on että en ilman ammattiapua selviytynyt, koska siitä johtuen tuli kiusaamista yms., mikä vaikutti herkkään lapseen todella paljon.
N36
Minäkin olen kasvanut. Ja sisaruksenikin ovat kasvaneet. Ja täysin normaaleja ihmisiä meistä kaikista on kasvanut, eikä kenelläkään ole ollut tarvetta ammattiapuun. Kukaan ei ole myöskään kokenut kiusaamista.

Tunnen myös joitakin perheitä, joissa isä on lähtenyt tai joissa on erottu lasten ollessa vanhempia. Näistä osalla lapsista on kyllä ollut oireilua. Luulen että vaikutus lapsiin on huomattavasti isompi, jos yhtäkkiä toinen vanhemmista poistuu kuvioista syystä tai toisesta. Perheet on tietysti aina erilaisia ja sillä on varmasti suurin vaikutus että millaisessa perheessä kasvaa, huolimatta siitä kuinka monta niitä vanhempia on ja mitä sukupuolta vanhempi/vanhemmat ovat.
 
Jos haluaa kasvattaa poikalapsen, joka ei ymmärrä millaista on olla isä, niin mikäpäs siinä. Malli tulee aina vanhemmilta. Sitä ei opita Googlesta.
 

Yhteistyössä