Värikästä keskustelua...
Mies ei mielestäni hoida lapsia ja kotia tarpeeksi. Turhautuu nopeasti, tekee kaiken vähän miten nyt helpoimmalla pääsee... mutta siis kyllä se tekee juttuja, esim. pistää esikoisen joka ilta nukkumaan, käy kaupassa, pesee omat vaatteensa. En sanoisi että mies on tyhmä, mutta verbaalisesti ei kyllä yhtä lahjakas kuin minä. Mies ei varmasti aina saa sanottua ulos sitä mitä ajattelee siten miten tarkoittaa.
Minä taas olen perfektionisti, otan ohjat käsiin ja jyrään helposti. Natkutan myös asioista ja sanon suoraan, ihan liiankin suoraan.
Mitä seksiin tulee niin en pihtaa ainakaan mitenkään tarkoituksellisesti. En vaan yleensä jaksa sitä harrastaa pitkän päivän päätteeksi. Tai en saa itseäni sille tuulelle, kun lapset roikkuu helmoissa, nukkuu meidän huoneessa ja sängyssä jne. Ja raskausajat on olleet vaikeita, oksentelua ym pitkälle yli puolen välin, synnytyksen jälkeen ei vaan haluta. Vaikka haluaisin haluta, niin ei välttämättä haluta. Mies sanoo sitten että en rakasta enää, vaikka koitan sanoa ettei se sitä tarkoita.... mutta miten mies voisi ymmärtää naisen hormoonitoimintaa ym, kun ei sitä edes kaikki naiset ymmärrä. Kaikki naiset ei edes kärsi raskauspahoinvoinnista, on se niin epäreilua...
Silloin kun seksiä on, se on ainakin minun mielestäni hyvää, eikä mieskään ole valittanut. Ja siihen liittyy aina myös hellyyttä, mies todellakin huomioi eikä käytä minua vaan tyhjennysastiana yöks.
Olen edelleen tosi vihainen tuosta raha-asiasta. Eihän 400€ rakkaudessa mitään ole niin, mutta nyt jouduimme miehen puhelinseksilaskun maksamaan lapsen säästötilin rahoista. Minua vihastuttaa se niin paljon että en tiedä pääsenkö yli ja ympäri. Tottakai saa sen maksaa takaisin roiman koron kanssa. Mutta yhteisistä rahoista se joka tapauksessa on pois taas seuraavat pari kuukautta...