Toggle sidebar

Lapsi ja ADHD? Sitäkö tämä on?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Aadeehoodee
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
A

Aadeehoodee

Vieras
10-vuotias tyttö on jo useamman vuoden käyttäytynyt oudosti. Aluksi oli enempi dissosioivaa käytöstä (psyykkistä "paikalta poistumista" ikävissä tilanteissa, kuten pahan teosta puhuttelu) ja päiväkastelua (kotioloissa, ei ikinä koulussa tms.)

Häiriökäytös on alkanut kolmisen vuotta sitten, tai silloin oikeasti heräsin siihen, ettei kaikki ole hyvin.

Olemme eronneet lapsen isän kanssa lapsen ollessa alle vuoden. Isä on saanut aika vapaasti tavata lasta (isän työkuvioiden takia ei muka säännölliset tapaamiset onnistuneet, tosiasiassa isä sai vaan tästäkin keinon hallita minun elämääni. Kai nyt tavan taksikuski, joka on renkinä omalle isälleen ja voi todellisuudessa hyvinkin vaikuttaa vuoroihinsa, pystyy sopimaan säännölliset tapaamiset, joka olisi lapsellekin helpompaa...), mutta nyt kohta kahteen vuoteen ei ole tavannut ollenkaan isän päihdeongelman takia.

En tiedä, mitä lapsi on isänsä luona nähnyt tai kokenut, kovin traumatisoitunut tuo kuitenkin on. Tuolloin ihan pienenä, eli alle vuoden ikäisenä, tyttö on varmasti pinnasängystä käsin nähnyt ja kuullut isänsä lyövän minua, väkisinmakaavan minut jne.
Sen tiedän, että isä on käyttänyt runsaasti alkoholia, Kannabista ja mahdollisesti muutakin lapsen siellä ollessa, minua ei vaan kukaan uskonut ennen kuin keväällä 2014. Silloin lastensuojelu vihdoin otti tilanteen todesta.

Viime keväänä, siis nyt 2015, tytölle todettiin alustavasti dissosiaatiohäiriö. Itse olen epäillyt adhd:ta pidemmän aikaa, mutta kuulemma ei ole kyse siitä, koska lapsella ei ole pakkoliikkeitä tai hän ei ole levoton. Pikemminkin tyttö vetäytyy omiin oloihinsa, välillä ei lähtenyt ulos kaverien kanssa millään, kirjoja vain ahmi. Nyt sentään on taas sosiaalisesti herännyt henkiin. :)

Vaan tuo adhd. Miten teillä alle 10-v. oireilevat ja onko miten diagnosoitu? Millainen hoito?

Tällaisen löysin. Laitan perään sukujen sisään, mitkä meillä toteutuvat ja mitkä eivät, eli kyllä ja ei.

"Tässä Everydayhealth-sivuston listaamat 9 oiretta, joista ADHD on tunnistettavissa:

  • Vaikeus organisoituun työskentelyyn. Lapsesta saa kuvan, ettei hän ole kuunnellut ohjeita. (Kyllä)
  • Häiriintyy helposti. (Kyllä)
  • Liiallisen levoton tai hermostunut käytös. Vaikeaa istua aloillaan. (Ei)
  • Impulsiivinen käytös (tekee ennenkuin ajattelee). (Kyllä)
  • Varomaton. (Mitä tämä pitää sisällään? Purkaisiko joku vähän? Vaan luulen että tämäkin on kyllä)
  • Häiriköivä käytös. (Kyllä ja ei, tämäkin pitäisi jakaa osiin...)
  • Kykenemätön noudattamaan opettajien tai vanhempien ohjeita. (Kyllä)
  • Vaikeus odottaa omaa vuoroaan ryhmässä. (Vaihtelevasti, tosin lapsille varmasti tavallista muutenkin)
  • Vaikeus keskittyä esimerkiksi peliin, projektiin tai kotitehtävään. Aloittaa monta asiaa, muttei saa mitään päätökseen. (Kyllä, paitsi peleihin ja esim. lukemiseen keskittyy todella hyvin, liiankin jopa)
Monilla ADHD:sta kärsivillä lapsilla on lisäksi myös muita käytös- tai psykiatrisia oireita. Näitä ovat muun muassa oppimisvaikeudet ja aggressiivinen käytös."

Kertokaahan omia kokemuksianne.
Tänään tapasin uuden asuinpaikkakuntamme lastensuojelun työntekijän ja hän toi esille tuon adhd:n. Sanoin hänelle sitä itse jo kauan, jopa vuosia, epäilleeni vaan se ei sitä ole edellisen asuinpaikan lastenpsykiatrisen hoitolaitoksen lääkärin mukaan ole.
Tämä lasu-tk kehotti ehdottomasti selvittämään asian.
 
Meillä lapsella (pian 7v poika) samat ongelmat. Taustalla ei ole mitään traumoja. Erottiin sopuisasti ennen kuin lapsi oli vuottakaan. Lapsi ollut säännöllisesti isällään ja tapaa isovanhempiaan silloin myös. Kotona eletään rytmistä kiinni pitäen ja säännöistä kiinni pitäen, koska se selkeästi rauhoittaa lasta.
Suurin syy ongelmiin on selviämättä vielä, mutta ADHD:ta kukaan ei ole enää vilautellut, kun on kunnon ammattilaiset töissä. Aistiyliherkkyyttä ja hankaluutta ymmärtää/muistaa pitkiä lauseita/ohjeita.
Häiriintyy helposti, koska äänet häiritsee ja hankala tehdä eskarissa tehtäviä, koska muiden läsnäolo häiritsee.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ~Anne~:
Lapsi ollut säännöllisesti isällään ja tapaa isovanhempiaan silloin myös. Kotona eletään rytmistä kiinni pitäen ja säännöistä kiinni pitäen, koska se selkeästi rauhoittaa lasta.
Suurin syy ongelmiin on selviämättä vielä, mutta ADHD:ta kukaan ei ole enää vilautellut, kun on kunnon ammattilaiset töissä. Aistiyliherkkyyttä ja hankaluutta ymmärtää/muistaa pitkiä lauseita/ohjeita.
Click to expand...

Isovanhemmille olis tärkeää korostaa sitä, mitä lapsi syö. Voi mennä monta päivää tietyistä sapuskoista toipumiseen. Se ei ole mitään aistiyliherkkyyttä kuitenkaan:
http://koti.utanet.fi/~paula/kotikokkeli/micrococcus.htm
 
Alkuperäinen kirjoittaja p@ula:
Ruokako?

No, eihän tälle asialle mitään voi:
http://koti.utanet.fi/~paula/maalla/kalkkunakukkoja.htm

Toi menee aika kauas sun lapsen vaivasta, mut on ihan sitä samaa... Sori. Teolliuus tosiaan määrää liian paljon:-(
Click to expand...

Ensinnäkin, avasin yhden sun linkkis, sisäls sepustusta e621:Stä. Sitä ei juurikaan enää käytetä, olen itse sille allerginen, joten meillä sitä luonnollisesti ei ole juurikaan koskaan käytetty.

Toisekseen, nuo linkit näytti niin vanhoilta, huonosti tehdyiltä ja kuivakoilta, että etsin mielummin paperin reunaa, jolla kokeilla tehdä ranteeseen paperiviiltoja, kuin lukisin noita.

Kolmannekseen, meillä syödään normaalia kotiruokaa ja niin myös mummolassa. Ihan perinteisiä, tavallisista mausteista, puhtaista raaka-aineista, en näe mitään syytä puuttua sellaiseen. Sitä kutsutaan turhaksi nirsoiluksi ja sellaisiin asioihin puuttumiseski, millä ei ole väliä.
 
Höpöhöpö tuon ruuan kanssa. Meillä on pannassa sokeri, einekset, makeutusaineet jne. Silti sekä minulla että lapsilla on ADHD. Myös äitini ja isomummoni ovat aika selkeitä adhd-tapauksia. Isomummo ei ainakaan ole lapsena nautiskellut sokeria, natriumglutamaattia, eineksiä tai aspartaamia, silti on ollut ylivilkas =) Äitini syö mitä sattuu. Minä taas on ruokani kanssa aika tarkka. Aika samat oireet meillä molemmilla on.

Vituttaa siis suorastaan ei-ADHD-ihmisten "ruoka parantaa" -vinkit.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ~Anne~:
Suurin syy ongelmiin on selviämättä vielä, mutta ADHD:ta kukaan ei ole enää vilautellut, kun on kunnon ammattilaiset töissä. Aistiyliherkkyyttä ja hankaluutta ymmärtää/muistaa pitkiä lauseita/ohjeita.
Häiriintyy helposti, koska äänet häiritsee ja hankala tehdä eskarissa tehtäviä, koska muiden läsnäolo häiritsee.
Click to expand...
Eivät ole sensorisen integraation häiriötä antaneet diagnoosiksi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Eivät ole sensorisen integraation häiriötä antaneet diagnoosiksi?
Click to expand...

Eivät ainakaan vielä. Koko ajan tutkitaan, mutta adhd jätettiin melkein heti alkuunsa pois laskuista. Helpottaisi varmaan, jos minäkin kävisin jossain tutkimuksissa, kun on samat ongelmat, mutta valitettavasti kaiken tämän härdellin keskellä ei ole aikaa. Itse ainakin huomaan ongelmien suurimmaksi syyksi vaikeuden keskittyä vieraissa paikoissa/ihmisten keskellä.
 
ADHD-lapsi ei välttämättä ole levoton/ylivilkas. Mä olin lapsena enemmänkin rauhallinen ja hiljainen, varsinkin koulussa. Tytöillä on tyypillisempää sellainen ADHD johon ei liity ylivilkkautta, sen takia eivät saa niin helposti myöskään diagnoosia. Itsekin sain diagnoosin vasta aikuisiällä, vaikka oireet on olleet ihan selvät koko ajan. Äitini ja äidinäitini ovat ihan samanlaisia myös.
 
Minullakin tulee kaikissa mahdollisissa nettitesteissä varma tulos, että minulla on vähintäänki ADD. En kuitenkaan ole halunnut siitä minkäänlaista diagnoosia, koska mielenterveyden diagnoosit vaikeuttavat elämää niin paljon. Suhtaudun asiaan siten, että minulla vain on erilaiset luonteenpiirteet kuin muilla, ja järjestän elämäni sen mukaan. Heikkouksien kanssa pitää löytää itselleen sopiva paikka, ja vahvuuksia käytettävä hyväkseen niin paljon kuin voi, koska tavallisilla ihmisillä ei näitä vahvuuksia ole.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että työelämässä seuraan sitä, mihin oma hyperfocus sillä hetkellä kohdistuu, koska mitään muuta en kykene saattamaan loppuun, hyvin harvoin edes tekemään ollenkaan. Mutta se, mihin hyperfocus kohdistuu, eteneekin monikertaista vauhtia tavallisiin ihmisiin nähden, ja tulokset ovat aina erinomaisia. Sitten kun hyperfocus lopahtaa, pitää vain siirtyä johonkin muuhun. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että olen yhdessä työpaikassa tai projektissa noin vuoden, parhaimmillaan kaksi, ennen kuin on pakko vaihtaa, mutta se ajan olen aina yksi parhaista työntekijöistä. Ja työpaikat on pakko valita sellaisten joukosta, joissa työtä saa tehdä vapaasti mihin tahansa vuorokauden aikaan, unirytmini kun vaihtelee paljon.

Kyllä minunkaltaisilleni ihmisille on kysyntää, kunhan ymmärtää, etten toimi samalla tavalla kuin tavalliset ihmiset. Erinomaisten puolien mukana tulevat huonot puolet, ja tavallisten ihmisten on turha kuvitella, että pystyisin ikinä elämässäni korjaamaan nuo huonot puolet, vaikka sa tavalliselle ihmiselle olisikin helppoa.

Tavarat ovat minulta aina hukassa, ja olen yleensä aina myöhässä -- näitä en pysty korjaamaan, paitsi jos omistan koko elämäni näille kahdelle asialle, jolloin minulle ei jää lainkaan aikaa tehdä *yhtään* mitään muuta, kuten esim. käydä töissä. Joten mieluummin käyn töissä hyvällä menestyksellä ja korkealla palkalla, ja pidän kaikkialla tuplakappaleet kaikista tavaroista ja olen aina myöhässä, kuin että olisin elämäntapatyötön, jolla on tavarat järjestyksessä ja aina ajallaan kaikkialla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
ADHD-lapsi ei välttämättä ole levoton/ylivilkas. Mä olin lapsena enemmänkin rauhallinen ja hiljainen, varsinkin koulussa. Tytöillä on tyypillisempää sellainen ADHD johon ei liity ylivilkkautta, sen takia eivät saa niin helposti myöskään diagnoosia. Itsekin sain diagnoosin vasta aikuisiällä, vaikka oireet on olleet ihan selvät koko ajan. Äitini ja äidinäitini ovat ihan samanlaisia myös.
Click to expand...

Millaiset oireet sinulla on/on ollut?
Osaatko sanoa, milloin ja/tai miten sinulla oireilu alkoi?

Tytön isällä on kaksisuuntainen mielialahäiriö sekä jonkinlainen jakautunut persoonallisuus -häiriö (taustalla nuorempana ollut suonensisäisten huumeiden käyttöä yms., aikana jolloin emme vielä edes tunteneet toisiamme, lienee ollut ponnahduslautana näille mielenterveyden ongelmille).
Nämä eivät ole kuulemma geneettisiä/perinnöllisiä tms., mutta voivat kuulemma syntymän jälkeen tavallaan lapselle tulla opituiksi. En osaa selittää, en ehkä edes tajua, jotain tällaista selitti eräs lastenpsykiatrisen sairaalan lääkäri, joka oli mukana moniammatillisessa työryhmässä. Sama henkilö sanoi, ettei oireisto hänestä viittaa adhd:hen (älkää tuomitko, jos tuo pääte on väärin... :D ).
Todella kehuttu lääkäri, jotta tiedä sitten. :P
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Höpöhöpö tuon ruuan kanssa. Meillä on pannassa sokeri, einekset, makeutusaineet jne. Silti sekä minulla että lapsilla on ADHD. Myös äitini ja isomummoni ovat aika selkeitä adhd-tapauksia. Isomummo ei ainakaan ole lapsena nautiskellut sokeria, natriumglutamaattia, eineksiä tai aspartaamia, silti on ollut ylivilkas =) Äitini syö mitä sattuu. Minä taas on ruokani kanssa aika tarkka. Aika samat oireet meillä molemmilla on.

Vituttaa siis suorastaan ei-ADHD-ihmisten "ruoka parantaa" -vinkit.
Click to expand...

Oothan sinäkin joskus ollut äitisi sapuskoilla eikä sille enää mitään mahda. Mulla ällössti lapsena ne autossa syödyt nakkihöyryt ja lopulta jossain vaiheessa oksensinkin aina, kun ei autosta päässyt pois. Oodotusikana on pakko sietää kaikenlaista - sen lapsen ja ne munasolut nyt ainakin saavat osansa. Eikai tämä kamalan monimutkaista ole!

http://kaksplus.fi/threads/katsoiko-kukaan-tuota-ykkoesdokumenttia-terveys-lautasella.1931118/

Mut sun suhtautuminen asiaan on lievästi sanottuna kummallinen. Sanoinhan, että en tunne ketään ja et se yks äiti oli radiossa ja hoiti omaa lastansa ruoalla. Mut pasuolasta mulle tulee migreeni ihan samalla tavalla kuin muistakin glutamaateista ja hiivauutteista, mut kaikkein kauheinta olis, et joku keksis mulle diagnoosiksi joskus ms-taudin (ei mitään viitteitä sellaiseen, mut silti) ja joutuisin syömään lääkettä, missä on glutamiinihappoa. Monissa lääkkeissä ja infuusionesteissä sitä on ja glysiinistä tulee kans migreeni:-(
 
Ja se vielä tuli mieleen, että netistä kun lukee esim. adhd-lapsen kanssa toimimisesta, monessa lähteessä sanotaan, että ohjeet on annettava lyhyesti ja selkeästi ja tarvittavan monta kertaa, aina ikään kuin sanoisi sen ensimmäistä kertaa.

Vaan tämä meidän neiti suuttuu, jos toistan asian, VAIKKA asia ei menisi perille. Tyttö kivahtaa, ettei tartte sanoa montaa kertaa, hän kyllä tajuaa tai ettei hän ole mikään pikkuvauva... Kuitenkaan ohjeet eivät kerralla, tai välttämättä viidelläkään kerralla mene perille...

Äsken oli tilanne, että järjestin viimeisiä muuttotavaroita paikalleen ja laatikosta löytyi paketti kertakäyttönilkkasukkiani.
Pyysin tyttöä laittamaan ne "keskimmäiseen kaappiin". Siinä kaapissa on vaatetanko, jossa minulla roikkuu lokerikko alusvaatteita ja sukkia varten.
Tyttö heitti paketin kaapin pohjalle.
Kysyin, niinkö pyysin tekemään. Tyttö vastasi: "sanoit että laita kaappiin".
Muutaman kerran piti vielä erikseen sanoa, minne ne piti laittaa, ennen kuin löysivät oikean paikkansa...

Ja näitä vastaavia juttuja on ihan koko ajan. Ei jaksa enää... :/

Yksi tapaus oli, kun tyttö oli askarrellut huoneessaan ja paperisilppua oli lattialla. Pyysin laittamaan ne roskiin. Tyttö katsoi lattiaa: "mitkä roskat muka? Ja missä edes on roskis?" Näytin kädellä. "Nuo paperit tuossa lattialla. Ja tuossa sulla on roskis". Tyttö poimi yhden roskan kerrallaan ja vei roskiin. Kysyin, eikö olisi helpompaa siirtää roskis lähemmäs ja kerätä kaikki kerralla. Ei mitään vaikutusta.
Muutin muodon käskyksi: "Siirrä se roskis lähemmäs!" Tyttö katsoi oikein vihaisena ja ärähti: "Kyllä minä osaan ne siivota!"
Totesin, että niin varmasti osaat ja poistuin paikalta. Myöhemmin kävin huoneen ovella ja kas, roskat olivat yhä lattialla.

Eli tyttö tarvitsee ihan koko ajan ohjausta, muuten mikään ei suju... Koulussa taas tällaista ei opettajan mukaan ole. Miksi kotona? :O
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aadeehoodee:
Ja se vielä tuli mieleen, että netistä kun lukee esim. adhd-lapsen kanssa toimimisesta, monessa lähteessä sanotaan, että ohjeet on annettava lyhyesti ja selkeästi ja tarvittavan monta kertaa, aina ikään kuin sanoisi sen ensimmäistä kertaa.

Vaan tämä meidän neiti suuttuu, jos toistan asian, VAIKKA asia ei menisi perille. Tyttö kivahtaa, ettei tartte sanoa montaa kertaa, hän kyllä tajuaa tai ettei hän ole mikään pikkuvauva... Kuitenkaan ohjeet eivät kerralla, tai välttämättä viidelläkään kerralla mene perille...

Äsken oli tilanne, että järjestin viimeisiä muuttotavaroita paikalleen ja laatikosta löytyi paketti kertakäyttönilkkasukkiani.
Pyysin tyttöä laittamaan ne "keskimmäiseen kaappiin". Siinä kaapissa on vaatetanko, jossa minulla roikkuu lokerikko alusvaatteita ja sukkia varten.
Tyttö heitti paketin kaapin pohjalle.
Kysyin, niinkö pyysin tekemään. Tyttö vastasi: "sanoit että laita kaappiin".
Muutaman kerran piti vielä erikseen sanoa, minne ne piti laittaa, ennen kuin löysivät oikean paikkansa...

Ja näitä vastaavia juttuja on ihan koko ajan. Ei jaksa enää... :/

Yksi tapaus oli, kun tyttö oli askarrellut huoneessaan ja paperisilppua oli lattialla. Pyysin laittamaan ne roskiin. Tyttö katsoi lattiaa: "mitkä roskat muka? Ja missä edes on roskis?" Näytin kädellä. "Nuo paperit tuossa lattialla. Ja tuossa sulla on roskis". Tyttö poimi yhden roskan kerrallaan ja vei roskiin. Kysyin, eikö olisi helpompaa siirtää roskis lähemmäs ja kerätä kaikki kerralla. Ei mitään vaikutusta.
Muutin muodon käskyksi: "Siirrä se roskis lähemmäs!" Tyttö katsoi oikein vihaisena ja ärähti: "Kyllä minä osaan ne siivota!"
Totesin, että niin varmasti osaat ja poistuin paikalta. Myöhemmin kävin huoneen ovella ja kas, roskat olivat yhä lattialla.

Eli tyttö tarvitsee ihan koko ajan ohjausta, muuten mikään ei suju... Koulussa taas tällaista ei opettajan mukaan ole. Miksi kotona? :O
Click to expand...
Annat huonot ohjeet. Ensin sanot, että laita keskimmäiseen kaappiin, lapsi tekee kirjaimellisisti niin kuin on käsketty ja sitten vasta tulee tarkennus, mihin ne siellä kaapissa pitää laittaa. Tuo tuntuu lapsesta jo simputukselta, vähemmästäkin ärsyttää. Minä sanoisin, että laita sukat paikoilleen, tiedätkö mihin ne kuuluvat? Vasta silloin raksuttaa, että ei ole tärkeää, että sukat siirtyvät pois nykyisestä paikasta, vaan että ne siirtyvät oikealle paikalleen.

Roskia en minäkään näe, koska aivot suodattavat itselle epäoleelliset asiat pois tajunnasta. Itse joudun siivoamaan siten, että päämäärä on saada lattia tyhjäksi siten, että kaikki lattialla oleva menee omille paikoilleen. Jos yritän vain poimia roskia pois lattialta, joudun tekemään homman moneen kertaan onnistumatta asiassa, koska en havaitse roskia, mutta jos päämäärä on tyhjentää koko lattia, niin sitten roskatkin näkyvät.

ADD-ihmisen ongelma on se, etteivät ajatukset pysy asiassa, jos asia ei itseä kiinnosta. Joten tylsiin hommiin tarvitsee paljon tukea, tai pitää osata harhauttaa itseään, ja keksiä hommaan jotain sellaista lisää, jolla se muuttuu mielenkiintoiseksi, kuten esim. homman suoritus varpailla sormien sijasta. Tai esim. viikata vaatteet värijärjestyksessä. Aikaa ja energiaa tuossa varmasti menee enemmän kuin tavalliselta ihmiseltä, ja jos päivätyössä ADD-aikuinen menestyy hyvin, voikin olla syytä harkita siivojan hankkimista noita tylsiä ja tylsyyden vuoksi ADD-ihmiselle lähes mahdottomia tehtäviä varten, jotta hyväpalkkaiselle päivätyölle jää enemmän aikaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ADD-aikuinen:
Annat huonot ohjeet. Ensin sanot, että laita keskimmäiseen kaappiin, lapsi tekee kirjaimellisisti niin kuin on käsketty ja sitten vasta tulee tarkennus, mihin ne siellä kaapissa pitää laittaa. Tuo tuntuu lapsesta jo simputukselta, vähemmästäkin ärsyttää. Minä sanoisin, että laita sukat paikoilleen, tiedätkö mihin ne kuuluvat? Vasta silloin raksuttaa, että ei ole tärkeää, että sukat siirtyvät pois nykyisestä paikasta, vaan että ne siirtyvät oikealle paikalleen.


Ongelma on pikemmin se, että tyttö ei kuuntele. Ja hän tietää, minne sukat kuuluvat. Hänellä on lisäksi omassa huoneessa samanlainen systeemi.
Hän ehti heittämään paketin, ennen kuin itse ehdin antamaan tarkemman ohjeen.

Minä yritän viimeiseen asti sanoa selkeästi ja moneen kertaan, mutta nenille hyppivä kaikessa vastaan väittävä esiteini saa kyllä harmaita hiuksia aikaan...
Tuo osaa olla niin ylimielinen, suorastaan halventava, ettei aina todellakaan itsekään jaksa kauniisti hymyillen toistaa kymmentä kertaa yksinkertaista asiaa. Pitäisi kai jaksaa, vaan kun ei aina onnistu. :(

Kun olisi edes joku nimi oireille. Antaisi itselle paljon paremmat eväät toimia. Nyt tuntuu, että olen ihan hukassa, mikään ei toimi.
Click to expand...
 
Siis tuossahan on klassinen koliikkivauva, jota on hoidettu synnytyksen jälkeisessä masennustilassa. Tällaiset vauvat alkavat oireilla tutkimusten mukaan hyvinkin nopeasti. Useimmiten äiti sairastaa myös paniikkihäiriötä ja myös keskittymisvaikeuksia ilmenee.

Lapsellasi on varmasti ADHD ja se johtunee myös siitä, että ex-miehesi oli narsisti. Toivottavasti sinä kestät tämän kaiken yli, ettei sinulle puhkea masennus. Vaarana on toki myös kaksisuuntainen mielialahäiriö ja ilman muuta jos ei muuta löydy, niin ainakin sitten piilevänä oleva borrelioosi.
 
Aadeehoodee, et tainnut sinäkään lukea ajatuksella sitä,viestiä, johon viimeiseksi vastasit. Älä sano, että laita sukat kaappiin, vaan sano, että laita sukat omalle paikalleen. Nämä ovat kaksi täysin eri käskyä, koska kaapissa on monta paikkaa, jotka eivät ole sukkien paikka, ja sinulle kelpaa vain se oikea paikka. Jos annat virheellisen käskyn ensin ja sen jälkeen muutat käskyä, ei ihme, että lapsi ärsyyntyy. Lapsi ei ole ajatustenlukija, joka arvaa, mitä tahdot lapsen tekevän, etenkin kun käsket lapsen tekemään jotain muuta kuin mitä oikeasti haluat lapsen tekevän. Tuossa tilanteessa olisi kohtuullista pyytää lapselta anteeksi, että annoit virheellisen käskyn, ja sitten vasta korjata käsky toiseksi.

Siksi varmaan koulussa ei ole ongelmia, koska opettajat yleensä oppivat nopeasti antamaan ohjeet niin, että sekä ohjeen antaja että ohjeen vastaanottaja ymmärtävät ne samalla tavalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Dr.Frank:
Siis tuossahan on klassinen koliikkivauva, jota on hoidettu synnytyksen jälkeisessä masennustilassa. Tällaiset vauvat alkavat oireilla tutkimusten mukaan hyvinkin nopeasti. Useimmiten äiti sairastaa myös paniikkihäiriötä ja myös keskittymisvaikeuksia ilmenee.

Lapsellasi on varmasti ADHD ja se johtunee myös siitä, että ex-miehesi oli narsisti. Toivottavasti sinä kestät tämän kaiken yli, ettei sinulle puhkea masennus. Vaarana on toki myös kaksisuuntainen mielialahäiriö ja ilman muuta jos ei muuta löydy, niin ainakin sitten piilevänä oleva borrelioosi.
Click to expand...


Muuten hyvä, mutta lapsi ei ollut koliikkivauva. En ole kärsinyt synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Olin kyllä ihan varmasti masentunut tuohon aikaan, mutta jo varmasti kauan ennen raskausaikaakin.

En kärsi paniikkihäiriöstä tai muustakaan, olen sosiaalinen, käyn mielelläni julkisilla paikoilla ihan yksinkin, vaikka toki viihdyn hyvin ihan itseksenikin. :)

Valmistuin reilu vuosi sitten uuteen ammattiin, olin parhaasta päästä luokkani opiskelijoista. Meitä oli 25 yhteensä. En siis mielestäni kärsi myöskään keskittymisvaikeudestakaan.

Näissä teksteissä voi olla virheitä tai aivopieruja tai mitä vaan, koska kirjoitan kännykällä. Toki käytän esikatselua, vaan silti voi joitain lapsuksia lipsahdella. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Aadeehoodee, et tainnut sinäkään lukea ajatuksella sitä,viestiä, johon viimeiseksi vastasit. Älä sano, että laita sukat kaappiin, vaan sano, että laita sukat omalle paikalleen. Nämä ovat kaksi täysin eri käskyä, koska kaapissa on monta paikkaa, jotka eivät ole sukkien paikka, ja sinulle kelpaa vain se oikea paikka. Jos annat virheellisen käskyn ensin ja sen jälkeen muutat käskyä, ei ihme, että lapsi ärsyyntyy. Lapsi ei ole ajatustenlukija, joka arvaa, mitä tahdot lapsen tekevän, etenkin kun käsket lapsen tekemään jotain muuta kuin mitä oikeasti haluat lapsen tekevän. Tuossa tilanteessa olisi kohtuullista pyytää lapselta anteeksi, että annoit virheellisen käskyn, ja sitten vasta korjata käsky toiseksi.

Siksi varmaan koulussa ei ole ongelmia, koska opettajat yleensä oppivat nopeasti antamaan ohjeet niin, että sekä ohjeen antaja että ohjeen vastaanottaja ymmärtävät ne samalla tavalla.
Click to expand...

Olet varmasti oikeassa. Tilanne vain vaatii minultakin opettelua. En aina osaa ajatella niin yksinkertaisesti, ja toisinaan tyttö toimii ihan "tavallisesti", jolloin monimutkaisemmatkin asiat tulevat ymmärretyiksi.

Vaan tuo vaatekaappitapaus on siksikin jännä, kun kaapissa on liukuovi. Kun oven liu'uttaa auki, ensimmäisenä on se sukkateline. Tyttö heitti rasian telineen alle/ohi kaapin pohjalle. Eli hänen täytyi nähdä se teline. Ja kun itsellään on samanlainen. En vain ymmärrä.

Tarvitsen itseäni varten apua tämän asian ymmärtämiseen. Onneksi apua on tarjolla, en jää yksin tämän kanssa.
Auttaa varmasti lasta kaikkein eniten, kun äiti on tilanteen tasalla ja oppii toimimaan oikein. :)
 
👀
Alkuperäinen kirjoittaja Aadeehoodee:
Muuten hyvä, mutta lapsi ei ollut koliikkivauva. En ole kärsinyt synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Olin kyllä ihan varmasti masentunut tuohon aikaan, mutta jo varmasti kauan ennen raskausaikaakin.

En kärsi paniikkihäiriöstä tai muustakaan, olen sosiaalinen, käyn mielelläni julkisilla paikoilla ihan yksinkin, vaikka toki viihdyn hyvin ihan itseksenikin. :)

Valmistuin reilu vuosi sitten uuteen ammattiin, olin parhaasta päästä luokkani opiskelijoista. Meitä oli 25 yhteensä. En siis mielestäni kärsi myöskään keskittymisvaikeudestakaan.

Näissä teksteissä voi olla virheitä tai aivopieruja tai mitä vaan, koska kirjoitan kännykällä. Toki käytän esikatselua, vaan silti voi joitain lapsuksia lipsahdella. :)
Click to expand...
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Similar threads

J
Jo on asia helpoksi tehty! (Adhd:sta Helistin.fi- sivulla)
Viestiä
33
Luettu
711
Aihe vapaa
Taina80
T
F
ADHD?
Viestiä
4
Luettu
542
Aihe vapaa
iuhnih
I
Ä
Opettaja ei usko, että pojalla on ADHD
Viestiä
16
Luettu
871
Aihe vapaa
matukka
M
V
adhd?
Viestiä
6
Luettu
444
Aihe vapaa
-
?
T
adhd-lapsi ja kiroilu
Viestiä
0
Luettu
674
Aihe vapaa
tw
T

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa