S. Koskinen
1. Loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi.
Hyvä päätös. Toki jokaisesta nyt on hirmu kivaa pitää vapaapäiviä millä tahansa verukkeella. Mutta eihän noissa mitään järkeä ole. Molemmat ovat kristillisiä vapaapäiviä, mutta miten kun tässä maassa nyt uskonnollisuus ei enää ole sitä mitä se ehkä joskus on ollut. Täällä on paljon muslimeja ja lisää heitä näyttää tulevan. Monet kantasuomalaiset ovat eronneet kirkosta sellaisella vauhdilla, ettei edes eroakirkosta.fi –portaali ole meinannut vauhdissa mukana pysyä. Eivät kirkolliset pyhät ole oikeasti enää nykymaailmassa sitä, mitä ne ehkä joskus ovat edustaneet. Joulu ja pääsiäinen nyt ovat vielä jollain tavoin uskonnon kautta kulttuuriimme integroituneita, mutta kuka viettää helatorstaita? Oikeasti? Se on kiva ns. extra-vapaa, mutta siihen se sitten jääkin. Eli jos jostain pitää lähteä ylimääräisiä vapaita karsimaan, niin nämä olivat erinomaiset valinnat.
Uudistus toteutetaan vuosityöaikaa lyhentämättä. Hallitus ei pakota tekemään töitä pyhänä, mutta pyhäpäivät ovat palkattomia vapaita. Esimerkiksi helatorstain vapaa voidaan korvata lauantaina.
2. Ensimmäinen sairauspäivä on palkaton.
Ruotsissa tämä on ollut käytössä jo aikaisemminkin ja hyvällä menestyksellä. Erityisen hyvin tämä puree niille aloille, joissa on ”talon tapa” pitää saikkupäiviä kerran pari kuukaudessa. Lähes jokaiselta isommalta työpaikalta löytyy niitä henkilöitä, joilla muka flunssa tulee viisi kertaa vuodessa ja aina maanantaisin on migreeni. Toisekseen monet vuorotyötä tekevät voivat huoletta jäädä aidon ja oikean flunssan takia kotiin päiväksi ja tehdä vastaavasti ylimääräisen vuoron kuluvan vuoden aikana jossain välissä takaisin. Käytännön tasolla sen voisi ajatella vaikka näin, että kun sinä sairastut niin työkaveri tuuraa ottamalla ylimääräisen vuoron siihen. Sitten kun taas työkaveri sairastuu, niin sinä tuuraat häntä vastaavasti ottamalla sen ylimääräisen työvuoron siihen kohtaan.
Vuorotyön ulkopuolella, usein ns. tietotyössä, työn tekeminen etätöinä on usein mahdollista. Se kun kuumetta on 37,5 niin jää tekemään akuuteimmat hommat kotiin. Loput ei-niin-kiireellisistä tehtävistä voi jättää parin päivän päähän kun on taas terve. Näin ei tarvitse olla sairaslomalla flunssan takia.
Toki tähän voitaisiin miettiä vielä jotain välimallia esimerkiksi niin, että kalenterivuodessa olisi 5 ensimmäistä sairaslomapäivää normaalisti palkallisia. Tämän jälkeen astuisi voimaan tuo hallituksen esittämä malli, jossa ensimmäinen sairauspäivä olisi palkaton.
3. Sunnuntaikorvaukset pienenevät.
Tämä on hyvä askel oikeaan suuntaan. Mielestäni sunnuntaikorvaus voitaisiin poistaa kyllä kokonaan. Ei tällainen kuulu enää 2010-luvulle! Töitä tehdään silloin kun niitä pitää tehdä. Jotkut tekevät niitä aamusta iltaan, toiset illasta aamuun. Toiset työskentelevät sunnuntaisin ja toiset heinäkuun helteillä. Tämä on puhtaasti ammatinvalintakysymys. Jos et halua työskennellä heinäkuussa, älä ala asfalttimieheksi. Jos sunnuntai on sinulle pyhä, älä ala kaupan kassaksi. Yhteiskunta kun ei ole enää se 1950-luvun Suomi, jossa sunnuntai oli kirkollinen pyhäpäivä ja se piti pyhittää levolle raamatun luomisoppien mukaisesti. Nykyinen yhteiskunta pyörii 24/7 ja se ei koskaan nuku. Vanha malli on vanha malli ja onneksi siitä ollaan nyt luopumassa.
4. Ylityökorvaukset puolitetaan.
Ylityökorvaukset ovat niin ikään muinaisjäänne ajoilta kivi ja kirves. Nykyisessä työelämässä on lukuisia ammatteja, joissa käytetään kokonaistyöaikaa ja ylitöistä ei ole maksettu ikinä mitään. Sanottakoot tästä esimerkkinä vaikkapa toimittaja ja talouspäällikkö. Ei heille ole maksettu mitään extraa siitä, että työpäivät ovat joskus venähtäneet tai että töitä on pitänyt jatkaa vielä kotona. Ylimääräiset tunnit on tavan mukaan tasattu silloin kun töissä on rauhallisempaa. Ylityökorvaukset pitäisikin poistaa kokonaan ja siirtyä työaikapankkiin. Töitä pitää tehdä silloin kun töitä on tehtävänä. Se on liiketalouden laki. Jokaisessa työssä on joskus, jos ei hiljaista, niin hiljaisempaa. Tuolloin ylimääräiset tunnit tulee pitää vapaana. Ihmisten pitää oppia ottamaan vastuuta siitä omasta työstään. Ajatusmalli missä ajatellaan vain pelkästään itseä, eikä ollenkaan yritystä, on vanha ja kankea. Jos laivanvarustajan pitää saada tilaus tehtyä loppuun tässä kuussa, niin silloin hommia pitää painaa sen eteen. Vapaat pidetään sitten myöhemmin. Työntekijän pitää alkaa tajuta se yhtälö, että yrityksen hyvinvointi on myös samalla hänen hyvinvointiaan.
5. Lomia lyhennetään erityisesti julkisella sektorilla.
Tästä ei varmasti kukaan olekaan eri mieltä, paitsi nyt julkisen sektorin työntekijät toki itse. Jos 38 lomapäivää muutetaan normaaliksi 30pv lomaksi, kuten muillakin, niin sehän on vain reilua. On turha väittää, että julkisella sektorilla työ olisi millään tai missään raskaampaa, kuin työ yksityisellä sektorilla. Uskaltaisin väittää jopa että tulospaineiden puuttuessa se olisi toisinpäin, mutta ei nyt mennä siihen. Kaikilla pitää olla samanlaiset lomat ja kertyä niin, että 2pv/kk tulee ensimmäiseltä lomakertymältä töissä aloittaessa ja 2,5pv/kk sitä seuraavilta lomakertymiltä. Itse tulkitsisin asiaa myös niin, että jos julkisella puolella on varaa pitää suuri määrä ihmisiä ”ylimääräisillä” lomilla toiminnan siitä kärsimättä, siellä on silloin liikaa ihmisiä töissä.
Kommentteja?
Hyvä päätös. Toki jokaisesta nyt on hirmu kivaa pitää vapaapäiviä millä tahansa verukkeella. Mutta eihän noissa mitään järkeä ole. Molemmat ovat kristillisiä vapaapäiviä, mutta miten kun tässä maassa nyt uskonnollisuus ei enää ole sitä mitä se ehkä joskus on ollut. Täällä on paljon muslimeja ja lisää heitä näyttää tulevan. Monet kantasuomalaiset ovat eronneet kirkosta sellaisella vauhdilla, ettei edes eroakirkosta.fi –portaali ole meinannut vauhdissa mukana pysyä. Eivät kirkolliset pyhät ole oikeasti enää nykymaailmassa sitä, mitä ne ehkä joskus ovat edustaneet. Joulu ja pääsiäinen nyt ovat vielä jollain tavoin uskonnon kautta kulttuuriimme integroituneita, mutta kuka viettää helatorstaita? Oikeasti? Se on kiva ns. extra-vapaa, mutta siihen se sitten jääkin. Eli jos jostain pitää lähteä ylimääräisiä vapaita karsimaan, niin nämä olivat erinomaiset valinnat.
Uudistus toteutetaan vuosityöaikaa lyhentämättä. Hallitus ei pakota tekemään töitä pyhänä, mutta pyhäpäivät ovat palkattomia vapaita. Esimerkiksi helatorstain vapaa voidaan korvata lauantaina.
2. Ensimmäinen sairauspäivä on palkaton.
Ruotsissa tämä on ollut käytössä jo aikaisemminkin ja hyvällä menestyksellä. Erityisen hyvin tämä puree niille aloille, joissa on ”talon tapa” pitää saikkupäiviä kerran pari kuukaudessa. Lähes jokaiselta isommalta työpaikalta löytyy niitä henkilöitä, joilla muka flunssa tulee viisi kertaa vuodessa ja aina maanantaisin on migreeni. Toisekseen monet vuorotyötä tekevät voivat huoletta jäädä aidon ja oikean flunssan takia kotiin päiväksi ja tehdä vastaavasti ylimääräisen vuoron kuluvan vuoden aikana jossain välissä takaisin. Käytännön tasolla sen voisi ajatella vaikka näin, että kun sinä sairastut niin työkaveri tuuraa ottamalla ylimääräisen vuoron siihen. Sitten kun taas työkaveri sairastuu, niin sinä tuuraat häntä vastaavasti ottamalla sen ylimääräisen työvuoron siihen kohtaan.
Vuorotyön ulkopuolella, usein ns. tietotyössä, työn tekeminen etätöinä on usein mahdollista. Se kun kuumetta on 37,5 niin jää tekemään akuuteimmat hommat kotiin. Loput ei-niin-kiireellisistä tehtävistä voi jättää parin päivän päähän kun on taas terve. Näin ei tarvitse olla sairaslomalla flunssan takia.
Toki tähän voitaisiin miettiä vielä jotain välimallia esimerkiksi niin, että kalenterivuodessa olisi 5 ensimmäistä sairaslomapäivää normaalisti palkallisia. Tämän jälkeen astuisi voimaan tuo hallituksen esittämä malli, jossa ensimmäinen sairauspäivä olisi palkaton.
3. Sunnuntaikorvaukset pienenevät.
Tämä on hyvä askel oikeaan suuntaan. Mielestäni sunnuntaikorvaus voitaisiin poistaa kyllä kokonaan. Ei tällainen kuulu enää 2010-luvulle! Töitä tehdään silloin kun niitä pitää tehdä. Jotkut tekevät niitä aamusta iltaan, toiset illasta aamuun. Toiset työskentelevät sunnuntaisin ja toiset heinäkuun helteillä. Tämä on puhtaasti ammatinvalintakysymys. Jos et halua työskennellä heinäkuussa, älä ala asfalttimieheksi. Jos sunnuntai on sinulle pyhä, älä ala kaupan kassaksi. Yhteiskunta kun ei ole enää se 1950-luvun Suomi, jossa sunnuntai oli kirkollinen pyhäpäivä ja se piti pyhittää levolle raamatun luomisoppien mukaisesti. Nykyinen yhteiskunta pyörii 24/7 ja se ei koskaan nuku. Vanha malli on vanha malli ja onneksi siitä ollaan nyt luopumassa.
4. Ylityökorvaukset puolitetaan.
Ylityökorvaukset ovat niin ikään muinaisjäänne ajoilta kivi ja kirves. Nykyisessä työelämässä on lukuisia ammatteja, joissa käytetään kokonaistyöaikaa ja ylitöistä ei ole maksettu ikinä mitään. Sanottakoot tästä esimerkkinä vaikkapa toimittaja ja talouspäällikkö. Ei heille ole maksettu mitään extraa siitä, että työpäivät ovat joskus venähtäneet tai että töitä on pitänyt jatkaa vielä kotona. Ylimääräiset tunnit on tavan mukaan tasattu silloin kun töissä on rauhallisempaa. Ylityökorvaukset pitäisikin poistaa kokonaan ja siirtyä työaikapankkiin. Töitä pitää tehdä silloin kun töitä on tehtävänä. Se on liiketalouden laki. Jokaisessa työssä on joskus, jos ei hiljaista, niin hiljaisempaa. Tuolloin ylimääräiset tunnit tulee pitää vapaana. Ihmisten pitää oppia ottamaan vastuuta siitä omasta työstään. Ajatusmalli missä ajatellaan vain pelkästään itseä, eikä ollenkaan yritystä, on vanha ja kankea. Jos laivanvarustajan pitää saada tilaus tehtyä loppuun tässä kuussa, niin silloin hommia pitää painaa sen eteen. Vapaat pidetään sitten myöhemmin. Työntekijän pitää alkaa tajuta se yhtälö, että yrityksen hyvinvointi on myös samalla hänen hyvinvointiaan.
5. Lomia lyhennetään erityisesti julkisella sektorilla.
Tästä ei varmasti kukaan olekaan eri mieltä, paitsi nyt julkisen sektorin työntekijät toki itse. Jos 38 lomapäivää muutetaan normaaliksi 30pv lomaksi, kuten muillakin, niin sehän on vain reilua. On turha väittää, että julkisella sektorilla työ olisi millään tai missään raskaampaa, kuin työ yksityisellä sektorilla. Uskaltaisin väittää jopa että tulospaineiden puuttuessa se olisi toisinpäin, mutta ei nyt mennä siihen. Kaikilla pitää olla samanlaiset lomat ja kertyä niin, että 2pv/kk tulee ensimmäiseltä lomakertymältä töissä aloittaessa ja 2,5pv/kk sitä seuraavilta lomakertymiltä. Itse tulkitsisin asiaa myös niin, että jos julkisella puolella on varaa pitää suuri määrä ihmisiä ”ylimääräisillä” lomilla toiminnan siitä kärsimättä, siellä on silloin liikaa ihmisiä töissä.
Kommentteja?
