V
vierailija
Vieras
Meillä on parisuhteessa jo pidempään jatkunut tilanne jossa itse olen lopen uupunut miehen saamattomuuteen ja laiskuuteen. Koen, että itselläni ei ole vastaavaa ongelmaa, vaan että raahaan ukkoa mukanani väkipakolla. Nyt tilanne on kärjistynyt kun perheessä on kaksi pientä lasta, joista nuorempi on syntynyt pari viikkoa sitten sektiolla. Käytännössä minun pitäisi levätä lääkärin määräyksestä vielä ainakin pari viikkoa, mutta edellä kuvatussa olosuhteessa se on mahdotonta. Jopa miehen vahtivuorolla käytännössä huolehdin lapsista, sillä mies vaan istuu sohvalla ja surffaa netissä.
Lisäksi meillä on kesken remontti. Hanke etenee vain ja ainoastaan siinä tapauksessa että itse teen tai huudan pari päivää naama punaisena ukkoa liikkeelle. Olen itse tehnyt nyt sektionkin jälkeen jonkin verran remonttia, mutta nyt joudun perääntymään, sillä kivut ovat lisääntyneet. Mies juuri kertoi mielikuvastaan, että enää tänävuonna ei tehtäisi hankkeelle mitään, vaan jatkaisimme vasta vuoden päästä elokuussa! Mies on kuitenkin nyt lomalla työstään vauvan syntymän takia + tätä hanketta varten kahdeksan viikon ajan.
Mies kuvittellee, että mitään todellista ongelmaa ei ole ja että olen vaan luonteeltani sellainen hyeena joka tykkää huutaa. Todellisuudessa tiedän, että mies osaa ja kykenee, kunhan vaan tekee + kun hommat on hoidossa on parisuhteemmekin aina ollut hyvin toimiva.
Onko ideoita miten saisin tilanteen ratkaistua? Tällä menolla meillä on ero edessä vielä ennen joulua. Ulkopuolista apua en halua palkata, kun lainaa on ennestäänkin.
Lisäksi meillä on kesken remontti. Hanke etenee vain ja ainoastaan siinä tapauksessa että itse teen tai huudan pari päivää naama punaisena ukkoa liikkeelle. Olen itse tehnyt nyt sektionkin jälkeen jonkin verran remonttia, mutta nyt joudun perääntymään, sillä kivut ovat lisääntyneet. Mies juuri kertoi mielikuvastaan, että enää tänävuonna ei tehtäisi hankkeelle mitään, vaan jatkaisimme vasta vuoden päästä elokuussa! Mies on kuitenkin nyt lomalla työstään vauvan syntymän takia + tätä hanketta varten kahdeksan viikon ajan.
Mies kuvittellee, että mitään todellista ongelmaa ei ole ja että olen vaan luonteeltani sellainen hyeena joka tykkää huutaa. Todellisuudessa tiedän, että mies osaa ja kykenee, kunhan vaan tekee + kun hommat on hoidossa on parisuhteemmekin aina ollut hyvin toimiva.
Onko ideoita miten saisin tilanteen ratkaistua? Tällä menolla meillä on ero edessä vielä ennen joulua. Ulkopuolista apua en halua palkata, kun lainaa on ennestäänkin.