Toggle sidebar

Miten saatte annettua lapselle lääkkeet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vierailija

Vieras
Mun 2,5v sai tänään antibioottikuurin korvatulehdukseen. Amorion 2krt päivässä. Miten ihmeessä saan kaverin syömään tuon kuurin?? Just äsken yritin houkutella/uhkailla/antaa pakolla ja tuloksena neiti oksensi koko satsin ulos. Yritin eka ruiskuttaa sitä suuhun todella pienissä erissä, neiti yökkäili ja melkein oksensi. Sitten kokeilin sekoittaa loppuaineet maitoon ja houkutella juomaan. Ei suostunut ja kun houkuttelemalla sain vähän sitä juomaan, neiti oksensi kaikki ulos.
 
Älä ainakaan mihinkään niitä sotke. Ne maistuu kuitenkin läpi ja pahimmillaan lapsi kieltäytyy kokonaan juomasta ja syömästä (ainakin sitä minkä joukossa sitä sai), kun epäilee sitä olevan mukana.

Kiristäminen on ollut paras keino ja lahjonta. "Kun syöt tämän, niin saat sitten tätä karkkia päälle viemään maun pois". Yksi meidän lapsista on ollut tuollainen, että on sitten vaikka oksentanut, jos on yrittänyt saada menemään vastusteluista huolimatta. Hänelle sai karkin voimalla menemään. Toista on joutunut kiristämään, että lääkkeet on menneet. Kolmannelle ne on uponneet ongelmitta.
 
Minun esikoinenkin otti mielellään lääkkeet (ja onneksi ottikin, oli korvatulehduksia ihan tarpeeksi!).

Toista olen joutunut lahjomaan hänen herkullaan - limulla. Kun ottaa lääkkeen reippaasti saa "ison lasin" cocista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Minun esikoinenkin otti mielellään lääkkeet (ja onneksi ottikin, oli korvatulehduksia ihan tarpeeksi!).

Toista olen joutunut lahjomaan hänen herkullaan - limulla. Kun ottaa lääkkeen reippaasti saa "ison lasin" cocista.
Click to expand...

Yritin kyllä lahjoakin vaikka ja millä: karkeilla, suklaalla, jäätelöllä, Pingun katsomisella jne, mutta neiti jääräpäisesti kieltäytyi kaikesta :( Muutenkin on kieltäytyny jopa herkuista, ei vissiin mikään oikeen maistu ko 5 vrk jo kuumeessa ja tänäänki 40 astetta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Yritin kyllä lahjoakin vaikka ja millä: karkeilla, suklaalla, jäätelöllä, Pingun katsomisella jne, mutta neiti jääräpäisesti kieltäytyi kaikesta :( Muutenkin on kieltäytyny jopa herkuista, ei vissiin mikään oikeen maistu ko 5 vrk jo kuumeessa ja tänäänki 40 astetta.
Click to expand...
Meidän ongelmatapaukselle meni kiristämällä. Jos et syö lääkettä, niin sitten se joudutaan laittamaan neulalla sairaalassa. Kuumelääkkeet annoin vastaavassa kunnossa suppoina, riitti että antibiootit sai menemään alas.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Meidän ongelmatapaukselle meni kiristämällä. Jos et syö lääkettä, niin sitten se joudutaan laittamaan neulalla sairaalassa. Kuumelääkkeet annoin vastaavassa kunnossa suppoina, riitti että antibiootit sai menemään alas.
Click to expand...

Yes, kuumelääkkeet olen antanukkin suppoina: Buranaa ja Panadolia vuoronperään noin 3 tunnin välein.... Mut tuota antibioottia ei oo suppona :( Olen yrittäny uhkaillakin et joutuu jäämään sairaalaan tiputukseen jne, mutta eipä tuo 2,5v sitä vielä ymmärrä pelätä. Varmaan se joutuukin tiputukseen jos ei lääkkeet ala maistua.
 
Meillä ei noin kovassa kuumeessa mene mikään. Ensin kuume pois, nii sit menee puhekin perille, eli lahjonta uhkailu ja kiristys. Mut ei kuumeessa onnistu, on niin paha olla jo muutenkin.

Lue ohjeista tarkkaan saako/kannattaako sekottaa minkälaiseen nesteeseen, tai kysy apteekista neuvos. Esim särkylääke saattaa tehdä koko mehun kitkeräksi.

Selvitä mitä lapsesi TODELLA arvostaa? Meillä saa lapsen tekemään mitä vaan, kun lahjoo pikkuautoilla. Meillä siis "autokeiju näkee miten kiltti olit ja tuo pikkuauton lahjaksi"

En anna väkisin, koska meilläkin siitä seuraa vain oksennuksesta ja pakokauhua seuraavalla kerralla (kokeiltu on). Toisaalta nyt voin myös uhkailla, että jos et ota, niin äiti antaa väkisin.

Sairaalalla ja lääkäreillä ja neuloilla en pelottele koska -No tyhmempikin toivottavasti tajuaa mitä siitä pelottelusta sit seuraa...

Ja ylipäätään tehdä lääkkeenotosta ja kehuista extreme iloinen tapahtuma! Itse taputan, hypin ja tanssin kun lapsi ottaa lääkkeensä, kerron miten iloinen olen ja iloinen ja ylpeä lapsesta joka noin hienosti otti lääkkeensä(vaikka siihen olidi tarvittu puolentunnin aivopesu). Ja sit palkkio päälle.
Ja muistaa kertoa, että Vain tämä lääkärin määräämä lääke vie kivun pois ja että lääkäri tutki että on korva kipeä ja lääkäri määräsi että tätä pitää syödä jne
 
Nii ja tän ikäiselle voi alkaa jo miettii tablettinakin. Pieninä muruina syödä esim keksipalan sisässä, esim jaffakeksi tai domino.
Tabletti voi olla helpompi kuin nestemäinen lääke, mikä tahtoo olla tän ikäsellä jo aika iso määrä litkua.
 
Itse en saanut lapselle oikein millään menemään. Oli siinä keksimistä, kun kymmenen päivän kuuri oli. Huhhuh. Limsan sekaan tositosi vähän ja sitä pullo pöydällä 24h. Ja sittenkin meni ehkä puolet päivä annoksesta. Ehdottomasti olis pitänyt pyytä tabletti jo paljon aiemmin, olis päässyt kaikki paaaaljon vähemmällä.

En käsitä, miten hällä kuitenkin taudit aina parani...
 
Meillä oli aikoinaan myös isoja ongelmia lääkkeen kanssa, kun tyttö oli 3v. En saanut millään menemään nestemäisenä. Ei auttanut lahjonta, kiristys eikä uhkailu. Lääkäri jopa ehdotti, että apteekissa farmaseutti antaa, jos äiti ei saa annettua. Ei toiminut sekään, sylki farmaseutin pälle. Mutta sitten saatiin tablettina, jonka sai antaa kerta-annoksena, murskasimme sen ja sekoitimme sellaiseen suklaamössöön (tummaa kaakaota, sokeria, voita) ja se upposi. Seuraavan korvatulehduksen aikana ei auttanut enää tuokaan konsti, vaan kun mikään muu ei toiminut, piti pistää piikillä pakaraan. Sitten seuraava korvatulehdus saatiin hoidettua nestemäisellä amorionilla. Ensin tyttö ei olisi halunnut ottaa sitä, mutta kun sanoin, että jos ei ota niin sitten pistetään, niin otti. Sen jälkeen sanoikin, että se on hyvää. Olihan tyttö jo isompi, niin ymmärsi paremmin. Tänään ollaan taas menossa korvalääkäriin ja ei pitäisi olla ongelmia lääkkeen oton kanssa, tyttö on jo 8v.
 
Ei ole ollut ongelmia näiden meidän muksujen kanssa lääkkeiden ottaminen vaikka olisi ollut miten pahan makuista. Sen jälkeen saa aina jonkin karkin suuhunsa, että saa pahan maun pois. Yleensä annan lapsen ottaa itse sen lääkkeen. 2 vuotias on jo niin iso, että voi ottaa itse.
 
Ei ole meilläkään ollut ongelmana lääkkeiden ottaminen, kun ovat ymmärtäneet sen, että se helpottaa sitä omaa oloansa. Itse asiassa ihan parivuotiaana ottivat sen annostuksensa itse eli mä olin annostellut sen ruiskuun ja lapsi itse tohkeissaan ruiskutti sen suuhunsa :)

Harmillista että joudutte asian kanssa painiskelemaan...voisko siinä samalla lääkitä lapsen lempilelua, joka kanssa potee samaa tautia :)? Ja tuon ikäinen osaa myös arvostaa sitä, että oma vanhempi hehkuu sitä onnistunutta suoritusta eli arvoisensa tuuletukset ovat aina paikallaan ja kehutkin, jopa silloin kun se ei ihan ole onnistunut mutta sitä yritystä on ollut isosti.
 
Update: nestemäinen Pronaxen menee jo mutta Amorion (antibiootti) oksennetaan edellen... Kuume onneksi laski tuolla Pronaxenilla ja korvatulehduksista kai jonkin tutkimuksen mukaan 70% paranee ilman antibioottia eli en tiä jaksanko kovin kauaa tuon kans tapella vai toivonko et paranee itsestään...
 
Mun lapsella on hengenvaarallinen sairaus, johon on ihan pakko ottaa lääkkeet. Välillä joudumme ottamaan väkisin, mutta useinmiten lapsi on tosi hyvin yhteistyössä. Väkisin antamisessa on oma tekniikkansa, jolla ainakin meillä onnistuu. Pää aikuisen kainaloon, toinen lapsen käsi aikuisen selän taakse ja toisesta ote. Suupielestä kiinni ja ruiskulla poskeen mahdollisimman taakse lääke, muutamassa erässä jos on iso määrä. Suupielestä kiinni siksi että ei voi sylkeä ja päätä taaksepäin. Jos ei nielaise, otetaan nenästä kiinni jolloin on pakko niellä lopulta. Ja mahdolliset pois syljetyt erät otetaan uudelleen. Täytyy katsoa ja laskea että paljonko on mennyt ja mitä, jotta voi antaa oikean määrän lääkettä uudelleen.

Kurjaahan se on antaa lääke väkisin, mutta pakko se vain on koska ko sairaus ei muuten pysy kurissa. Koska lapsi tietää että lääkkeet joka tapauksessa otetaan, asiaa ei ole hänen pakko testata kovinkaan usein. Mihinkään lääkkeenpiilotuksiin tai sekoittamiseen emme ole lähteneet, se on loputon suo eikä välttämättä uhmiksen kanssa onnistu, olipa miten hyvänmakuiset piilot tahansa.

Tsemppiä, omasta päättäväisyydestä se on kaikista eniten kiinni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Mun lapsella on hengenvaarallinen sairaus, johon on ihan pakko ottaa lääkkeet. Välillä joudumme ottamaan väkisin, mutta useinmiten lapsi on tosi hyvin yhteistyössä. Väkisin antamisessa on oma tekniikkansa, jolla ainakin meillä onnistuu. Pää aikuisen kainaloon, toinen lapsen käsi aikuisen selän taakse ja toisesta ote. Suupielestä kiinni ja ruiskulla poskeen mahdollisimman taakse lääke, muutamassa erässä jos on iso määrä. Suupielestä kiinni siksi että ei voi sylkeä ja päätä taaksepäin. Jos ei nielaise, otetaan nenästä kiinni jolloin on pakko niellä lopulta. Ja mahdolliset pois syljetyt erät otetaan uudelleen. Täytyy katsoa ja laskea että paljonko on mennyt ja mitä, jotta voi antaa oikean määrän lääkettä uudelleen.

Kurjaahan se on antaa lääke väkisin, mutta pakko se vain on koska ko sairaus ei muuten pysy kurissa. Koska lapsi tietää että lääkkeet joka tapauksessa otetaan, asiaa ei ole hänen pakko testata kovinkaan usein. Mihinkään lääkkeenpiilotuksiin tai sekoittamiseen emme ole lähteneet, se on loputon suo eikä välttämättä uhmiksen kanssa onnistu, olipa miten hyvänmakuiset piilot tahansa.

Tsemppiä, omasta päättäväisyydestä se on kaikista eniten kiinni.
Click to expand...

Ei tuo pakolla antaminen paljoa vaikuta jos lapsi oksentaa sen ulos samantien... Vai pitäiskö lapata oksennuskin takaisin suuhun?? (joo, en kysyny tota tosissaan)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Mun lapsella on hengenvaarallinen sairaus, johon on ihan pakko ottaa lääkkeet. Välillä joudumme ottamaan väkisin, mutta useinmiten lapsi on tosi hyvin yhteistyössä. Väkisin antamisessa on oma tekniikkansa, jolla ainakin meillä onnistuu. Pää aikuisen kainaloon, toinen lapsen käsi aikuisen selän taakse ja toisesta ote. Suupielestä kiinni ja ruiskulla poskeen mahdollisimman taakse lääke, muutamassa erässä jos on iso määrä. Suupielestä kiinni siksi että ei voi sylkeä ja päätä taaksepäin. Jos ei nielaise, otetaan nenästä kiinni jolloin on pakko niellä lopulta. Ja mahdolliset pois syljetyt erät otetaan uudelleen. Täytyy katsoa ja laskea että paljonko on mennyt ja mitä, jotta voi antaa oikean määrän lääkettä uudelleen.
Click to expand...
Kyllä sen tuolla menetelmällä saa alas, mutta sitten on näitä tapauksia, joilla se tulee sitten oksentamalla ulos. Onneksi ei ole ollut korvatulehdusta pahempaa. Parhaiten ne pysyi sisällä, kun lapsi suostui itse ottamaan. Lääkäriltäkin kyselin, että miten tuon kanssa, kun osa jää saamatta, niin neuvoi ottamaan vaan ohjeiden mukaan kuurin loppuun saakka. Kerta-annos kuulema on sen verran iso, että riittää, että edes osa jää mahaan.

Keuhkokuumeessa onneksi sai tabletit, vaikka lääkäri kysyi, että kumpana laitetaan. Tuolla lapsella ei koskaan ole ollut ongelmia saada tabletteja alas, mikä taas on ongelma toisen lapsen kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Siinä vaiheessa, kun ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto lääkkeiden syönnille on lähteä sinne sairaalaan tiputukseen, niin se ei ole enää turhaa uhkailua ja pelottelua...
Click to expand...

Niin tokihan itse pääset silloin helpommalla.
Tyhmempi mutsi ei vaan tajua mitä aiheuttaa lapselle, kun toinen pakokauhussa pelkää lääkäreitä, tutkimista, verikeita, kanyyleita ja ruiskuja. Mut jätä vaan sinne yksin selviämään äidin aiheuttamassa pelossa pakokauhuissaan, kyllähän ne hoitajat kiinni pitää.
Menet itse kahville ja syömään sillä aikaa. On sit mukava kun saa palata rauhallisen (traumatisoituneen kauhusta kankean) lapsen luokse joka ripustautuu äidin syliin - tunnet olevasi hyvä äiti kun lapsi kaipaa syliisi.
 
me jouduttiin kerran pyytämään lääkäriltä toinen lääke kun lapsi ei vaan saanut lääkettä alas tai sitten oksensi kaiken. toinen lääke oli eri makuinen ja sen otto sujui ongelmitta.
 
Väkisin poskeen ruiskuttamalla myös pahimmillaan meillä. Voit myös pyytää lääkkeen vaihdosta, toi amorion on ihan hirveen makuista, meillä meni paremmin sellainen sitruunan makuinen, en muista nimeä.
 
Meillä löytyy samanlainen tapaus. Neidillä nyt ikää 4v. Ja edelleen sama taistelu joka kerta. Nykyään pyydän jo valmiiksi lääkäriltä zithromax kuurin, tarvitsee antaa vain kerran päivässä ja kolmena päivänä peräkkäin. Meillä ainut mihin sai sekoitettua oli perinteinen metsämarjajogurtti, sitten vielä lastenohjelma päälle ja samalla lusikka kerrallaan huomaamatta kerran jouduttiin meilläkin pienempänä antamaan neuvolassa pistämällä kun tyttö joka kerta oksensi kaiken heti ulos tsemppiä!!
 
Tabletit ois helpompia, upottaa reiluun lusikalliseen jotain makeaa vanukasta niin menee kerta nielaisulla. Voisko nestemäisen antaa ihan pikku määrä kerrallaan ja aina perään jotain hyvän makuista syötävää? Tyyliin puoli teelusikallista lääkettä, isolusikallinen vaikka jäätelöä.
 
Tabletteina.

Ne tabletit jotka sai pilkkoa, pilkottiin pienemmäksi, ja ne joita ei voinut pilkkoa sitten sellaisenaan. Hillolusikalliseen sekoitettuna ja päälle mehua.
Mun lapsen kaikki lääkkeet ovat olleet tabletti- ja kapselimuodossa hyvin pienestä asti ja useimmiten lääkkeiden ottaminen on onnistunut ihan hyvin, ainoana poikkeuksena on olleet just nestemäiset lääkkeet jotka hajun ja maun takia on olleet hankalia.
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa