Mistä ihanteesta olet luopunut äidiksi tultua?

Happygirl taas vauhdissa

Mulla ei vauvaa voinut ensimäiseen vuoteen antaa kenenkään syliin, vierastus oli niin kova. On vaan asioita joille ei voi mitään ja niitä ei voi ennustaa. Jos jokin ei vauvalta tunnu hyvältä niin miksi joku edes pakottaisi lapsen sopeutumaan kerran pakko ei ole. Vauvalla pitää olla turvallinen olo ja jos on kova vierastamaan niin antaa ajan tehdä tehtävänsä. Menihän siinä aikaa, mutta loppujen lopuksi pääsi vierastamisesta eroon.

En ymmärrä äitejä jotka pakottaa vauvan muiden (ja vielä tuntemattomien) hoitoon turhanpäiten jos toinen ei sitä halua, antaa niiden olla ja kehittyä ihan omaan tahtia.

 

Ei helvetti, tää on sama kuin yrittäs sokeelle kertoa miltä väri punainen näyttää. Jos ei ole sitä nähnyt niin ei se selittämällä sille aukene, se vaan pitää nähdä. Mutta hei tuu sitten kertoo miten jumppailut meni

Ei kun kerro ihmeessä mikä siinä on jopa pahempaa kuin pikkulasten pk hoito, kuulostat hyvin järkyttyneeltä.
Voin minä nimittäin mummillensa hänet myös viedä

 

Eikö vauvan isä meinaa hoitaa vauvaa ollenkaan?

 

Eikö vauvan isä meinaa hoitaa vauvaa ollenkaan?

Tottakai, mutta hän tekee pitkää päivää töissä.

 

Ei kun kerro ihmeessä mikä siinä on jopa pahempaa kuin pikkulasten pk hoito, kuulostat hyvin järkyttyneeltä.
Voin minä nimittäin mummillensa hänet myös viedä

Hoitajan pitää olla tuttu, se liikuntakeskuksen hoitaja ei sitä ole. Se on vauvalle ihan tuntematon.
Päikkyyn kun lapsi viedään niin niille tulee se oma hoitaja johon LUODAAN side. Miten tämä on sulle jokin uutinen?

 

Hoitajan pitää olla tuttu, se liikuntakeskuksen hoitaja ei sitä ole. Se on vauvalle ihan tuntematon.
Päikkyyn kun lapsi viedään niin niille tulee se oma hoitaja johon LUODAAN side. Miten tämä on sulle jokin uutinen?

Päikyssä sillä hoitajalla on samanaikaisesti koko lapsiryhmästä huolehtiminen, perushoidon suorittaminen jokaiselle ja aikataulussa pysyminen. Siinä on ihan eri tilanne ammattilaiselle kun lapsiparkin lapsista huolehtiminen, kun ne pääsääntöisesti ei kestä kun hetken.

Enempää en tästä aiheesta jatka, sillä olet pihalla kuin lumiukko etkä ole lukenut viestejäni.

 

Ainoa asia, jossa olen joutunut tinkimään äidiksi tultuani on siisteys. Yhden kanssa onnistui pitää kämppä helposti siistinä, mutta kolmannen kohdalla oli valittava jatkuvan siivoamisen ja lasten kanssa rennosti olemisen välillä.

Ihanteeni olivat korkealla, nuorena äitinä oli tunne että kaikille pitää osoittaa olevansa kypsä äidiksi. Onnistuin pitämään odotuksistani kiinni ja muiden lasten kohdalla ne ovat jo rutiinia. Paitsi tuo siivous, joka on enää iltaisin tapahtuva operaatio.

 

Päikyssä sillä hoitajalla on samanaikaisesti koko lapsiryhmästä huolehtiminen, perushoidon suorittaminen jokaiselle ja aikataulussa pysyminen. Siinä on ihan eri tilanne ammattilaiselle kun lapsiparkin lapsista huolehtiminen, kun ne pääsääntöisesti ei kestä kun hetken.

Enempää en tästä aiheesta jatka, sillä olet pihalla kuin lumiukko etkä ole lukenut viestejäni.

Anteeks, mutta se olet sinä joka olet ihan pihalla vauvan tarpeista. Kyllä tää kaikki sulle vielä selviää.

 

Hmm olisiko hyvä hakea sitten ammattiapua?

Vastasin vain kysymykseen, toi on se mistä pitää luopua.
Elämästä on pidettävä kiinni kynsin hampain, ei voi enää ajatella pelkästään omaa itseä.
Mulla on kaikki ok.

 

Päikyssä sillä hoitajalla on samanaikaisesti koko lapsiryhmästä huolehtiminen, perushoidon suorittaminen jokaiselle ja aikataulussa pysyminen. Siinä on ihan eri tilanne ammattilaiselle kun lapsiparkin lapsista huolehtiminen, kun ne pääsääntöisesti ei kestä kun hetken.

Enempää en tästä aiheesta jatka, sillä olet pihalla kuin lumiukko etkä ole lukenut viestejäni.

Onhan kotonakin äidillä monesti monta lasta hoidettavana, mutta kuten päikyssä ja kotona niin hoitaja on tuttu.
Meillä kävi esim. lapsen päikkyhoitaja kotonakin leikkimässä lapsen kanssa ja sinne päikkyynhän tutustutaan aika monta päivää vanhemman kanssa. Eli on pehmeä lasku arkeen lapsen kannalta.
Sä taas olet vaan heivaamassa vauvaa tuntemattomalle, miten et nää tässä mitää eroa?

 

Eiköhän ne vauvan tarpeet ole ihan vauvakohtaisia. Eikä kaikki alle 1-vuotiaat vauvat vierasta ja dissaa vieraaseen syliin menoa. Ei mun 10kk vauva ainakaan.

 

Ihanaa lukea näitä Happygirlin juttuja. Se elää jossain mikä mikä maassa

 

En kyllä vertaisi lapsiparkin hoitajia päiväkodin työntekijöihin. Ei siä lapsiparkissa mitään ammattilaisia töissä oo. Esim kaverini oli lukioaikana lapsiparkissa töissä, ilman minkäänlaista koulutusta tai kokemusta lasten hoidosta.

 

Eiköhän ne vauvan tarpeet ole ihan vauvakohtaisia. Eikä kaikki alle 1-vuotiaat vauvat vierasta ja dissaa vieraaseen syliin menoa. Ei mun 10kk vauva ainakaan.

Eiks tässä puhuta ihan tyyliin 0-jotain ikäsistä vauvoista. Itse sain käsityksen, että lapsiparkkiin menee joku 1-2kk vauva.

 

Ei ne siellä niitä lapsia hoida, ne vaan vahtii ja siinäkin toimii aika surkeasti. Mun lapsi meni tikattavaks, kun tippu jostai telineestä pää edellä alas, oli vuoden ikäinen.

 

mulle yksi tuttava sanoi,pojan synnyttyä,että nyt sun maailma muuttuu täysin.Se on kyllä totta.Maailma pyörii ensimmäiset vuodet lapsen päiväuni-ruokailurytmien mukaan.Sitten kun muksu alkaa olla kouluikäinen voi alkaa hölläämään ja on aikaa itsellekkin enemmän.

 

Joo, suunnitella toki voi mutta ehkä ei kannata liikaa ettei tule pettymyksiä ( tai nolaa itseään ).

Mulla esim oli ehdoton sääntö ennen esikoista, että perhesängyssä meillä ei nukuta. Mutta kun laps syntyi ja pienellä rääpäleen rääyllä rääkyi ja mutristi huuliaan rullalle kun omaan pinnikseen laitettiin, niin eihän sitä voinu yksin nukkumaan jättää.

En siis ennen lasta ottanut huomioon omia tunteitani jotka äidillä lasta kohtaan nousee, koska ei sitä tunnetta voi käsittää ennen omaa lasta.

Sanonpa vaan että voi olla kiva lapsiparkki, kivat hoitajat, kiva treeni tiedossa. Mutta voi olla että sun vauvan ei tartte kuin suuta vähän mutrustaa ja kyynel silmäkulmaan tirauttaa kun vieraan syliin annat, ja sä äitinä toteat että "ei helvetti, en voi tuota ihanaa ja maailman rakkainta sinappitykkiä tänne jättää!!!! "

Ja joo, toi sama fiilis tulee monille jotka joutuu jatkamaan uraa ja viemään sen 9 kuukautta vanhan hoitoon. Ja siitä tulee monelle vanhemmalle täysin paska fiilis joka aamu. Mutta työ on pakko, trendikkään jumppapaikan lapsiparkki ei ole mikään pakko.

 

mulle yksi tuttava sanoi,pojan synnyttyä,että nyt sun maailma muuttuu täysin.Se on kyllä totta.Maailma pyörii ensimmäiset vuodet lapsen päiväuni-ruokailurytmien mukaan.Sitten kun muksu alkaa olla kouluikäinen voi alkaa hölläämään ja on aikaa itsellekkin enemmän.

Tätä ei kaikki tajuu ja väittää joustamattomaksi nipoksi jos tahdot noudattaa sitä lapsen päiväuni-ruokarytmiä.

 

Yksi ja ainut ihanne on\oli siisteys.
Miten meillä on siistiä aina ja tavarat ojennuksessa.
Missähän haave maailmassa olen oikein elänyt ? Ei meillä likaista tai epäsiistiä ole mutta tavarat ei ihan löydä paikoilleen.
Muuten elämä on ihanaa lasten kanssa ja täytyy vähän läpi sormien katsoa tavaroita ja switä järjestystä

 

Tätä ei kaikki tajuu ja väittää joustamattomaksi nipoksi jos tahdot noudattaa sitä lapsen päiväuni-ruokarytmiä.

Meillä oli tiukka rytmi eka vuosi ja sain kavereilta kuulla asiasta naljailua, mutta mun lapsi meniki aina kahdeksalta nukkumaan, mulla ja miehellä oli aina sitä "omaa aikaa" iltaisin. Kaverit taas valitti, kun vauva valvoo vielä kymmeneltä eikä miehen kanssa enää jaksa touhuta. Rytmit on vauvalle vaan ja ainoastaan hyvästä ja tuo turvallisuuden tunnetta. Sitä voi höllätä, kun on puhuva lapsi joka osaa jo kertoa mitä haluaa.

 

Sun miehes tekee pitää päivää ja ette edes ole luoneet vankkaa parisuhdetta ennen lasta. Tuo ei tule päättymään hyvin, mutta mun neuvo on että mikä ikinä onkin niin sinnitelkää ekat 5-vuotta niin kyllä se siitä. Teillä tulee olemaan rankat ajat edessä.

 

Elikkä fressillä on mahdollista viedä minkä ikäinen lapsi vain hoitoon lastenhoitajien huomaan, joka on siinä fressin aulassa. Haet kun olet valmis. Vähän ihmettelin kun ystäväni kiikutti sinne ihan pikkuvauvaansa, mutta en enää. Kyllä niitä omia juttuja pitää olla ja vauvalla on turvallista ja hyvä olla myös muidenkin hoidossa.

Häppäri on kyllä palstan paras trolli, hyvin huolella rakennettu. Pisteet siitä!

 

Meillä oli tiukka rytmi eka vuosi ja sain kavereilta kuulla asiasta naljailua, mutta mun lapsi meniki aina kahdeksalta nukkumaan, mulla ja miehellä oli aina sitä "omaa aikaa" iltaisin. Kaverit taas valitti, kun vauva valvoo vielä kymmeneltä eikä miehen kanssa enää jaksa touhuta. Rytmit on vauvalle vaan ja ainoastaan hyvästä ja tuo turvallisuuden tunnetta. Sitä voi höllätä, kun on puhuva lapsi joka osaa jo kertoa mitä haluaa.

Nojuu. Itse myös pidän siitä että on rytmi. Mutta ei kaikkia vauvoja saa "rytmitettyä". Se voi olla että häppärin vauva on sitä tyyppiä joka valvoo yökahteen vaikka mitä tekisi. Siinä on parisuhde koetuksella.

Meillä esikoinen meni nukkumaan nätisti klo 20. Mutta heräs joka (v****) aamu neljältä. Ei auttanut tuohon rytmiin mikään muu kuin aika.

Kuopus sit taas oli valmiiksi kellotettu jo maanpäälle tullessaan. Nukkumaan menee klo 21 ja herää aamu kasilta <3 Yhdellä syötöllä eka kuukausi ja sitten jätti itse yötissin pois. Ja MITÄÄN en ole asian eteen tehnyt, se vaan hoitu itsellään..

 

Enpä tiedä olenko äitiyden myötä luopunut mistään ihanteista... Sen päätin että pitkät hiukset pidän, vaikka äidiksi tulen. Mutta leikkasin ne kyllä kun esikoinen oli n. 10 vuotias kun en enää jaksanut pitää "periaatteesta kiinni" ja halusin tyylin vaihdosta.

Jos jotain muutosta, niin ihanteita on tullut LISÄÄ äitiyden myötä. Pyrin esim. toimimaan luomummin ja muutenkin katsomaan kuluttamistani kriittisemmin.

 

En kylä varmaan mistään. Tai ehkä siitä, että nukun aina halutessani vapaapäivänaamuna pitkään.