Naapurin lapsi hakee lastamme leikkimään mutta haluaa leikkiä minun kanssa

["Fiina"]

Naapurissa asuu noin 4 vuotias lapsi joka on lähes aina yksin ulkona. Vanhemmat käyvät kyllä välillä kurkkaamassa onko kaikki hyvin ja lapsi on fiksu sekä piha turvallinen eli tällaista ongelmaa ei ole. Mutta nyt lapsi on ottanut tavaksi tulla hakemaan meidän 2,5 v lastamme ulos leikkimään jos emme satu olemaan samaan aikaan pihalla. Ei tässä mitään mutta lapsi ei sitten kuitenkaan noteeraa lastamme mitenkään tai haluaisi selvästi leilkiä vain minun kanssani.

Lapsi on mukava mutta tuntuu kurjalta kun kaipaisi seuraa. Minä olen vasta aloittanut työt ja haluaisin viettää aikaa oman lapseni kanssa niin paljon kuin mahdollista niin siksi tilanne tuntuu ärsyttävän. Ihan lähellä ei ole leikkipuistoja tai vastaavia eli taloyhtiön piha on lapsellemme mieluisin paikka kun tykkää leikkiä hiekkalaatikolla.

Ei tuolle naapurin lapselle kai oikein voi mitenkään sanoakkaan tai sanominen tällaisesta asiasta tuntuisi minusta kurjalta. Olisiko jollain jotain vinkkejä millä tilanteen saisi kaikille mukavaksi?

 

[kokemus]

Mulla oli joskus samanlainen tilanne, joten tiedän miltä se tuntuu. Minä sit tein niin, että lähdin oman lapseni kanssa muualle leikkimään (leikkipuistoon), jotta saimme olla rauhassa. Jos olimme taloyhtiön pihalla, sanoin sitten suoraan sille toisen perheen lapselle, että nyt haluan työpäivän jälkeen olla oman lapseni kanssa, ja ettei vieraan aikuisen tehtävä ole leikkiä lapsen kanssa.

 

["..."]

Voi luoja, että on taas ongelmat...
Ohjaat sen naapurin tenavan leikkimään oman lapsesi kanssa, eli kerrot esim. mitä voivat tehdä, aloitat leikin ja kun sujuu, jättäydyt itse pois, jne. Ihan hyvää tekee lapsellesi saada lapsiseuraa.

 

[yksinkertaista]

No et mene, kun tulee pyytämään.

 

[jumankekkuliii]

Ei lapselle saa sanoo, että "ei oo vieraan aikuisen tehtävä..." Ihan kauheeta. Hienotunteisuutta ihmiset. Se on lapsi.

 

[vinkea]

Lapsi kaipaa selkeästi vanhempiensa seuraa ja huomiota, mikä esiintyy sitten aloittajalle näin. En usko että olisi mitään hyötyä saada lapset leikkimään keskenään kun tarvitsee sen aikuisen. Hirveän ikävää että hänen omat vanhemmat pukkaavat lapsen yksin ulos...

 

[MiaMamma]

Voi hyvänen aika! Auttelet lapset leikkimään keskenään! Ei tietenkään sinun tarvitse leikittää vierasta 4-vuotiasta, mutta ei tarvitse olla tylykään.

 

[Vier]

Ei lapselle saa sanoo, että "ei oo vieraan aikuisen tehtävä..." Ihan kauheeta. Hienotunteisuutta ihmiset. Se on lapsi.

Sama pisti korvaan, melko kipeästikin.

 

[Voi mikä tilanne]

Minusta kanssa vaikuttaa että lapsi hakee nyt sinulta aikuisen huomiota. Harmin paikka ja uskon että on tukala tilanne. Voisitko ottaa tätä puheeksi jotenkin lapsen äidin tai isän kanssa? Varmasti eniten lapsi haluaisi huomioo niiltä.

 

["Äiti minäkin"]

Mulla oli joskus samanlainen tilanne, joten tiedän miltä se tuntuu. Minä sit tein niin, että lähdin oman lapseni kanssa muualle leikkimään (leikkipuistoon), jotta saimme olla rauhassa. Jos olimme taloyhtiön pihalla, sanoin sitten suoraan sille toisen perheen lapselle, että nyt haluan työpäivän jälkeen olla oman lapseni kanssa, ja ettei vieraan aikuisen tehtävä ole leikkiä lapsen kanssa.

Herra varjele, toivottavasti tää ei ole todellista.

 

["Höh"]

Siis sehän on ihanaa kun taloyhtiön pihassa on lapsia leikkiseuraa. Parhaat leikit tulee siitä kun joku vanhemmista lähtee mukaan vaikka hippaan tai polttopalloon. Lapsesi on vielä aika pieni mutta ei mene kuin ehkä puolitoista vuotta niin hän arvostaa leikkikaveria yli kaiken. Siis ehdotan että otat tuon lapsen mukaan, tyyliin me halutaan nyt leikkiä hiekkalaatikolla, tule säkin tekemään hiekkakakkuja....

 

["Fiina"]

Juuri tuota tarkoitin etten todellakaan viitsi sille lapselle sanoa, että ei ole minun tehtäväni leikkiä hänen kanssaan.

Välillä on ihan kiva, että on seuraa mutta tämä on nykyään jatkuvaa. On siis todella harvassa ne hetket jolloin saisin ulkoilla lapsen kanssa kaksin. Ongelma on juuri siinä, ettei tämä naapurin lapsi haluaisi, että huomioin omaa lastani mitenkään vaan haluaisi, että minä leikin hänen kanssaan kaksin. Ehkä tämä tasoittuu kun meidän lapsesta on "järkevää" leikkiseuraa mutta nykyään sanoo usein "Anna voi jäädä tähän leikkimään tähän niin mennään me keinumaan", "Mennään rakentamaan tuonne hiekkalinna niin Anna ei sotke sitä" ymv. En saisi puhua omalle lapselleni kun silloin naapurin lapsi vaatii huomiota kovaäänisesti ja keskeyttää. Ehkä minussa on joku vika mutta todella kaipaisin sitä, että saisin ulkoilla useammin lapseni kanssa kaikessa rauhassa.

 

["Höh"]

No sanot vaan sille että kuules Anna on niin pieni en jätä sitä yksin tms. Eihän sun tarvii kokonaan kieltää ko lasta olemasta teidän seurassa "en leiki sun kaa". Tosiaan 2,5 v ei vielä normaalistikaan kaipaa kaverileikkejä, noin neljävuotiaana nousee lapsikaverit tosi tärkeiksi, panostaisin pikkasen siihen. Kyl se naapurin lapsi jossain vaiheessa oppii että et jätä omaa lasta ulkopuolelle...

 

[Vierass]

Sanot sille kaverille, että hän tuli hakemaan Annaa kanssaan leikkimään, joten silloin leikitään Annan kanssa eikä lähdetä muualle ja jätetä Annaa yksin. Kyllä 2,5-vuotiaasta on leikkiseuraa, jos niin haluaa.