"äityli"
Vauva tuntuu pitävän mua pilkkanaan. Tehtiin hyvissä ajoin iltapesut, sen jälkeen tissiä päälle. Mies heijasi vauvaa nukkumaan kolme varttia, vauva edelleen sätkii ja hihkuu virkeänä. Sitten mä otan vauvan taas rinnalle, kun ei puolen tunnin jälkeen nukahda vaihdan toisen rinnan, ei nukahda vieläkään. Heijaan vaunuissa, vauva jatkaa pirteänä heilumista kunnes tylsistyy ja alkaa itkeä. Laitan kapalon, ei vaikutusta. Otan sänkyyn viereen, ei nukahda vaan itkee. Vaihdan vaipan, vauva virkeänä ja hyväntuulisena hymyilee ja jumppaa kaikkia raajojaan. Otan taas rinnalle, ei nukahda vaan pureksii ikenillä nänniä. Nousen ylös sängystä ja menen katsomaan telkkaria, samalla seurustelen ja loruttelen vauvan kanssa. Tunnin päästä vauva nukahtaa syliin ja mäkin torkun hetken nojatuolissa. Olen toiveikas ja kiipeän nukkuvan vauvan kanssa yläkertaan, laitan sänkyyn ja vauva näyttää nukkuvan hyvin vielä kun itsekin menen petiin KUNNES sammutan valon. Vauva herää välittömästi ja alkaa sätkiä ja kitistä yhä enemmän. Laitan valot päälle, otan vauvan viereen ja yritän hyssytellä uneen, mutta vauva vaan heiluu ja hetken päästä alkaa taas itkemään. Nousen taas ylös, otan vauvan syliin ja minuutin päästä vauva on unessa.
Ja tässä mä nyt istun ja kirjoitan, kohta viisi tuntia myöhemmin, vaille neljä aamuyöllä, siitä kun mies ensimmäisenä aloitti nukutusurakan.
...ja vauvakin heräsi ja katselee suurilla silmillä suoraan mua silmiin. Tänä yönä ei ilmeisesti nukuta lainkaan.
Terv. äiti ja vauva 1,5 kk
Ja tässä mä nyt istun ja kirjoitan, kohta viisi tuntia myöhemmin, vaille neljä aamuyöllä, siitä kun mies ensimmäisenä aloitti nukutusurakan.
...ja vauvakin heräsi ja katselee suurilla silmillä suoraan mua silmiin. Tänä yönä ei ilmeisesti nukuta lainkaan.
Terv. äiti ja vauva 1,5 kk