P
pettynyt ja surullinen
Vieras
Onko täällä ketään joka on kokenut pettämisen puolison taholta?
Meillä oli 11v kestänyt avioliitto ja 3 lasta.
Nyt enää 3 lasta muttei avioliittoa.
Mies ei tietääkseni ole koskaan pettänyt mutta nyt jäi kiinni suhteesta toiseen naiseen, ja tämä nainen on vielä tuttavani.
Olivat pitäneet salasuhdetta jonkin aikaa ja salailleet sitä multa koko ajan. Tottakai.
Mies on aina halveksinut pettäjiä eikä ole koskaan voinu tajuta siskoaan, joka pettää miestään tämän tästä.
Siksi tämä tulikin täysin puun takaa. Sain selville että ovat tapailleet ja suunnitelleet vähän jo tulevaisuuttakin. Mattohan siinä meni alta kertaheitolla.
Mies lähti seuraavana päivänä ja mä jäin lasten kanssa kotiin. En ole voinut kuvitella miten hirveä tunne se on. Sydäntä revitään kahtia ja tunnet suoranaista kipua. Ruoka ei ole maistunut moneen päivään ja huono olo on yötä päivää. Sekä fyysisesti että psyykkisesti. Koitat pärjätä lasten kanssa päivä kerrallaan ja olla ottamatta yhteyttä osapuoliin, jotka tuhosi sun elämän.
Miten joku voi olla niin julma toiselle ihmiselle? Eikö omatunto kolkuta ollenkaan?
Ja jättää vaan lapset ja lähtee. No en ois kyllä halunnutkaan että mies jää enää sekunniksikaan koska hänen ajatteleminen jo kuvottaa ja saa aikaa oksentamisen.
Onneksi sai heti uuden kämpän ja lähti. Mutta mitä jäi tosiaan jäljelle? Mulla menee tosi pitkään että toivun tästä. Lapset koitan pitää arjessa kiinni mutta välillä vaan itken ja olen kyllä sanonut lapsille, että äidillä on paha mieli aikuisten asioiden takia. Eivät tiedä syytä. Kerrottiin lapsille että isi ja äiti eros ja isi muutti pois. Lapset ei kerinneet millään tapaa varautua tähän enkä minäkään. Kaikki tapahtui niin nopeasti.
Sydän on riekaleina ja jos jollain on omakohtaista kokemusta maailman paskimmasta tempusta, niin kertokaa. Vertaistuki on sitä parasta tässä tilanteessa.
Meillä oli 11v kestänyt avioliitto ja 3 lasta.
Nyt enää 3 lasta muttei avioliittoa.
Mies ei tietääkseni ole koskaan pettänyt mutta nyt jäi kiinni suhteesta toiseen naiseen, ja tämä nainen on vielä tuttavani.
Olivat pitäneet salasuhdetta jonkin aikaa ja salailleet sitä multa koko ajan. Tottakai.
Mies on aina halveksinut pettäjiä eikä ole koskaan voinu tajuta siskoaan, joka pettää miestään tämän tästä.
Siksi tämä tulikin täysin puun takaa. Sain selville että ovat tapailleet ja suunnitelleet vähän jo tulevaisuuttakin. Mattohan siinä meni alta kertaheitolla.
Mies lähti seuraavana päivänä ja mä jäin lasten kanssa kotiin. En ole voinut kuvitella miten hirveä tunne se on. Sydäntä revitään kahtia ja tunnet suoranaista kipua. Ruoka ei ole maistunut moneen päivään ja huono olo on yötä päivää. Sekä fyysisesti että psyykkisesti. Koitat pärjätä lasten kanssa päivä kerrallaan ja olla ottamatta yhteyttä osapuoliin, jotka tuhosi sun elämän.
Miten joku voi olla niin julma toiselle ihmiselle? Eikö omatunto kolkuta ollenkaan?
Ja jättää vaan lapset ja lähtee. No en ois kyllä halunnutkaan että mies jää enää sekunniksikaan koska hänen ajatteleminen jo kuvottaa ja saa aikaa oksentamisen.
Onneksi sai heti uuden kämpän ja lähti. Mutta mitä jäi tosiaan jäljelle? Mulla menee tosi pitkään että toivun tästä. Lapset koitan pitää arjessa kiinni mutta välillä vaan itken ja olen kyllä sanonut lapsille, että äidillä on paha mieli aikuisten asioiden takia. Eivät tiedä syytä. Kerrottiin lapsille että isi ja äiti eros ja isi muutti pois. Lapset ei kerinneet millään tapaa varautua tähän enkä minäkään. Kaikki tapahtui niin nopeasti.
Sydän on riekaleina ja jos jollain on omakohtaista kokemusta maailman paskimmasta tempusta, niin kertokaa. Vertaistuki on sitä parasta tässä tilanteessa.
