Vuokralaiset huomio!

Todella ihania vuokra-asuntoja ei kyllä ole kuin hintaan > 4000e/kk. Kaikki säätiöiden ja kaupungin asunnot ovat kamalia. Kaikki ne on arava-tuotantoa, joka on sekundaa.

Ovatko sinusta sitten kaikki omistusasunnot "todella ihania"? Väittäisin, että suurin osa niistäkään ei ole. Ne todella ihanat asunnot ovat suurimmalle osalle liian kalliita oli kyse sitten vuokrasta tai asuntolainan määrästä.

 

[QUOTE="Haha";30555440]Mä asun vuokralla, mutta viimeistään eläkeläisenä voin asua omassa asunnossa. Tämä siksi, että tulen perimään puolet vanhempieni omaisuudesta - sitten joskus. Joten nyt voin elää ilman lainanlyhennyksiä, maksan halpaa vuokraa (en yksityiselle) eikäole stressiä, vaikka tulot ovat epäsäännölliset ja välillä tosi pienet. Asunto ei siis mene alta, koska pahassa paikassa yhteiskunta maksaa vuokran.[/QUOTE]

Tulevaisuudessa ei perintöä kukaan enää saa, kun omaisuus on käytettävä omiin vanhuudenhoitokuluihin ja lisäksi valtio tarvitsee rahaa mamutukseen.

 

opcorn:

 

Tulevaisuudessa ei perintöä kukaan enää saa, kun omaisuus on käytettävä omiin vanhuudenhoitokuluihin ja lisäksi valtio tarvitsee rahaa mamutukseen.

No sitten se on ihan se ja sama, asuuko omassa vai vuokralla. Näissä ketjuissahan on aina yksi omistusasumisen keskeisin perustelu se lapsille jätettävä perintö. Joten jos lopputulos on se, että kaikki kuolevat perseaukisina, on ihan sama varmaan asua vaikka vuokralla koko ikänsä. Tavallisen ihmisen pienehkö omaisuus (omakotitalo, pieni kesämökki ja vanhahko auto) on aika äkkiä kulutettu niihin hoivakuluihin. Mitä sen jälkeen? Maksaako yhteiskunta loput vai heitetäänkö vanhus kaatopaikalle? Jos yhteiskunta maksaa, on varmaan sitten sama siirtyä suoraan vuokra-asunnosta yhteiskunnan hoiviin.

 

Tulevaisuudessa ei perintöä kukaan enää saa, kun omaisuus on käytettävä omiin vanhuudenhoitokuluihin ja lisäksi valtio tarvitsee rahaa mamutukseen.

Omaisuuden voi siirtää seuraavalle polvelle ennen laitostumista.

 

Ei näköjään juu voi vaatia.

Vuokrako tulee nousemaan näppärästi 200%?

Selventäisitkö sinä sitten kenties, että millä kaavalla tää tapahtuu mikäli lähtökohtaisesti tilillä ei ole 200 000€?
Omistusluukuissako ei tule remontteja jotka nostavat velkaa, asuntolainakorot eivät kasva jne jne?

Kyllä ne vuokrat nousee.

Luuletko oikeasti, että lähes kenelläkään ensiasunnon ostajalla olisi tilillä 200 000e? Useimmilla ei ole ollut mitään, mutta hyvin ovat kyenneet ostamaan asunnon. Ei pidä ostaa kallista asuntoa ekaksi.

Olen asunut viimeiset 15v omistusasunnossa, mutta koskaan ei talonyhtiöön vielä ole otettu remonttilainaa tai edes tehty mitään remontteja.

Asuntlainakorot eivät välttämättä kasva ja siihen voi varautua.

 

Muotoillaan nyt selvä asia aplle vielä kerran. Koskan asun Helsingissä (täällä on lasteni/ nuorteni koulu, opiskelupaikka ja mun työpaikka) en mä voi sääs millään sitä 30% uuden asunnon hinnasta, joka olisi 3h+k asunnosta ainakin sen 200 000 e eli 60 000. Koska mulla on säästössä vaan vajaa 20 000e niin saisin sillä rahalla lainaa sen verran, että kämpän tulisi olla n 120 000e hintainen, vanhassa talossa. Tuohon lainaan mun kk maksu pankille olisi 20v laina-ajalla noin 600e /kk ja jos vastike olisi sen 400e, niin asumiskulut olisivat ainakin sen 1000e. Tuon hinnan asuntoon en vielä voisi hankkia unelmieni asuntoa, niitä ei tuolla hinnalla ole tä-ällä tarjolla.
Ja mitään en ole koskaan perinyt, enkä tule perimään. Ikääkin on jo yli 45v, joten saisin just tuon 20v lainan maksettua ennen eläkettä, jos saan pitää työpaikkani eläkeikään saakka. Sä et nyt ap ymmärrä, että sillä hintaa, jolla ostaa perähikiällä kartanon, saa täällä kaksion. Mutta koska tykkään työstäni, asun mielummin siellä missä se työpaikka on, vaikka sitten olisikin asuttava vuokralla.

 

[QUOTE="helsinki";30559534] Sä et nyt ap ymmärrä, että sillä hintaa, jolla ostaa perähikiällä kartanon, saa täällä kaksion.[/QUOTE]

Ahaa, ap on siis tyhmä. Itsekin asuu suurkaupungissa ja ekan asunnon osti Helsingistä.
Ostin tuossa juuri myös yksiön 40 000e:lla 30min Helsingistä.

 

Ahaa, ap on siis tyhmä. Itsekin asuu suurkaupungissa ja ekan asunnon osti Helsingistä.
Ostin tuossa juuri myös yksiön 40 000e:lla 30min Helsingistä.

Mutta jos sitä yksiötä ei ole nuorena ostanut ja nyt pitäisi ostaa perheasunto? Mulle ei vanhemmat ole maksaneet aikanaan käsirahaa, ei opiskeluja eikä ajokorttia. Oltiin miehen kanssa kumpikin opiskelijoita ja kun menin työhön, hankittiin lapset.
Sikäli tietysti oma valinta. Nyt toki lapset alkavat kohta olla omillaan, mutta enpä usko haluavani muuttaa yksiöön enkä olla pankin kanssa naimisissa vähintäin eläkeikään. Kerrohan missä 30 min Helsingistä on yksiö kaupan tuohon hintaan?? Voisin ostaa lapelle ja vuokrata hälle halvalla...

 

Joku epäilijä tuossa mietti, että kivan vuokra-asunnon saisi vain noin neljällä tonnilla kuussa, ja pyysi esimerkkejä muusta. Oma ihana "antiikkinen" kotini on Helsingin keskustassa, neljä huonetta ja keittiö, lähes 90 neliötä, hyvin varusteltu (no okei, komeron näköinen hikisauna asunnosta puuttuu, toki saunaosasto on tuolla kattokerroksessa, jos haluaisi vuoron varata), erittäin asiallinen yksityinen vuokranantaja. Ja vuokra reippaasti alle 2000 kuussa. Vesineen kaikkineen.
Ymmärrän kyllä, jos kysyjä mietit lähinnä omakotitaloja pk-seudulla, silloin tilanne olisi varmasti vähän erilainen. Meille tässä kolmen lapsen yh-perheessä tämä nyt vain on ideaali.

 

Omistusasujakin joutuu maksamaan sen asuntonsa toiseen kertaa, kun tukevat putkiremontit aikaiseksi. Ne asumme nyt omistusasunnossa, mutta kun pian jäädään eläkkeelle, niin aikomus on muuttaa vuokralle lähelle lapsenlapsia. Tämän asunnon myyntihinta ja kaikki säästöt menisivät uuden hankintaan, kun siellä on kalliimpaa kuin täällä, mutta eläkkeillä, säästöillä ja tämän myyntihinnalla voidaan viettää ihan mukavaa elämää ne loppuvuodet jotka tässä jäljellä on. Ja mitä ei mene, niin menee sitten lapsille perintönä. Minulle on ihan sama mitä ihmiset tuumaavat asumismuodosta, koska emme koskaan hankkineet omakotitaloa vaan olemme rivitalossa asuneet. Ja ihan mukava tässä on ollut asua, muut asukkaat antavat olla rauhassa ja me annamme heidän olla rauhassa.

 

Kiinnostaako sua raha ja taloudellinen vapaus? Ei kait, ainostaan henkiset arvot?

Asunto ei sitä tee. Varsinkin jos se on pankin monet vuodet. Itselleni oli ihan ikioma asunto mutta se oli rasite ei taloudellinen vapaus. Se kun minulla on vaikka en omista asuntoa.

 

Asun vuokralla. Olen tyytyväinen kun ei ole lainoja. Samanlaisen asunnon kuntoa katsomalla saisi kovaan hintaan seudulla, vuokra halpa. Halvempi kukn velan maksu + asuin kustannukset + yhtiövastikkeet yhteenaä vastaavissa asunnoissa. Olen tyytyväinen ja velaton siis näin

Lainan maksaminen siis ahdistaisi, mutta vuokran maksaminen joka *itun kuukausi jostain käsittämättömästä syystä ei ahdista? Ja se menee sentään toisen taskuun viimeistä senttiä myöten

Otitko muuten tuossa laskelmassasi huomioon sen summan, jonka säästät kuukausittain tilillesi tai osakkeisiin tms.? Sehän on osa asumiskulujasi, jos kerran omistusasujankin itselleen maksama lainan lyhennys on asumiskulu.

 

Asunto ei sitä tee. Varsinkin jos se on pankin monet vuodet. Itselleni oli ihan ikioma asunto mutta se oli rasite ei taloudellinen vapaus. Se kun minulla on vaikka en omista asuntoa.

Omistusasunto ei ole pankin, vaikka osakekirjat lainan vakuutena olisivatkin. Toisen omaa kun ei voi asettaa lainan vakuudeksi. Tai voithan sä tietysti testata tämän tarjoamalla sitä vuokraluukkuasi pankille lainan vakuudeksi...

 

[QUOTE="helsinki";30559853]Mutta jos sitä yksiötä ei ole nuorena ostanut ja nyt pitäisi ostaa perheasunto? Mulle ei vanhemmat ole maksaneet aikanaan käsirahaa, ei opiskeluja eikä ajokorttia. Oltiin miehen kanssa kumpikin opiskelijoita ja kun menin työhön, hankittiin lapset.
Sikäli tietysti oma valinta. Nyt toki lapset alkavat kohta olla omillaan, mutta enpä usko haluavani muuttaa yksiöön enkä olla pankin kanssa naimisissa vähintäin eläkeikään. Kerrohan missä 30 min Helsingistä on yksiö kaupan tuohon hintaan?? Voisin ostaa lapelle ja vuokrata hälle halvalla...[/QUOTE]

Jos on "koko ikänsä" asunut vuokralla ja lihottanut vuokranantajan rahapussia, niin eikö ole nyt aika myöhäistä valittaa, ettei ole rahaa nyt?
Ei mullekaan ole vanhemmat aikoinaan maksaneet käsirahaa, ei opiskeluja eikä ajokorttia.

Jos sä haluat löytää hyvällä hinnalla asuntoja, niin siihen on kurssejakin. Tai sit voit maksa mulle, niin kerron

 

En mä oikeasti valita. Olen ihan tyytyväinen vuokralla asumiseen. Mutta siitä valitan, että muut eivät ymmärrä, että kaikilla ei vaan ole mahdollisuutta ostaa asuntoa ja että mikä vaan omistusläävä ei ole aina parempi kun vuokrakämppä. Meistä jokainen valitsee itselleen ja kukkarolleen sopivan asunnon. En edelleenkään ymmärrä, miksi joitakin omistusasujia niin kaihertaa se, että osa asuu vuokralla (ja vielä maksaa koko vuokransa ihan itse). Jos me kaikki haluttais ostaa kämppä, niin toki sijoitusasuntojen myyjät voittaisivat, mutta tavis ostajien pussia se rasittaisi, kun kysyntä nostaisi hintoja, eikä vaan?
Ja ainostaan ASO kämppiä löytyy Uudeltamaalta mainitsemaasi hintaan ja nekin esim Raaseporista.

 

Anteeksi, piti laittaa, että tai Raaseporista. Ei siis sen hintaisia ASOja ole Raaseporissa vaai edukkaampia omistusasuntoja

 

Asunto ei sitä tee. Varsinkin jos se on pankin monet vuodet. Itselleni oli ihan ikioma asunto mutta se oli rasite ei taloudellinen vapaus. Se kun minulla on vaikka en omista asuntoa.

Oletko perinyt rahaa, voittanut lotosta vai rikas mies? Vai mistä taloudellinen vapaus tulee? Jos on rahaa, se pitää yleensä sit sijoittaa. Ihme, kun et sitten edes omista asuntoa.

 

Eka kerrostaloasuntoni oli omistusasunto ja sen jälkeen ostettiin omakotitalo. Ihan ok juttu mutta niin olisi vuokralla asuminenkin.

 

Esimerkiksi 1990-luvulla moni menetti omistusasuntonsa pilkkahintaan. Työpaikka meni monilta, ei ollut varaa enää omistusasumiseen, joten asunto piti myydä ja 1990-luvun puolivälissä asuntojen hinnat olivat alhaimmillaan. Moni jäi reilusti tappiolle asuntokaupassa. Sen jälkeen hinnat ovatkin sitten nousseet reilusti.

 

Minä tein juuri lainalaskurilla laskelman.
120 000 euron laina 25 vuodeksi maksaisi 569 euroa/kk + sitten tietysti yhtiövastike, joka näytti olevan 200-300 euroa.
Tuohon lainahintaan ei löydy edes kovin paljoa asuntoja. Vaatimukseni asunnolle olisi parvekkeellinen kaksio tai kolmio kerrostalossa ja kunnoltaan asunnon pitäisi olla hyvä, koska en osaa remontoida itse enkä haluaisi ensimmäisenä alkaa tilaamaan remonttia asuntoon.

Saan verojen jälkeen tilille noin 1800 euroa, ei tällaisille tuloilla asuntolainaa oikein viitsi ottaa, varsinkaan kun ei ole mitään takeita siitä, että on jatkossakin työpaikka.

 

[QUOTE="helsinki";30559853]Mutta jos sitä yksiötä ei ole nuorena ostanut ja nyt pitäisi ostaa perheasunto? Mulle ei vanhemmat ole maksaneet aikanaan käsirahaa, ei opiskeluja eikä ajokorttia. Oltiin miehen kanssa kumpikin opiskelijoita ja kun menin työhön, hankittiin lapset.
Sikäli tietysti oma valinta. Nyt toki lapset alkavat kohta olla omillaan, mutta enpä usko haluavani muuttaa yksiöön enkä olla pankin kanssa naimisissa vähintäin eläkeikään. Kerrohan missä 30 min Helsingistä on yksiö kaupan tuohon hintaan?? Voisin ostaa lapelle ja vuokrata hälle halvalla...[/QUOTE]

Kumma kun muut saa ostettua asuntoja ilman vanhempien apua.

 

Minä tein juuri lainalaskurilla laskelman.
120 000 euron laina 25 vuodeksi maksaisi 569 euroa/kk + sitten tietysti yhtiövastike, joka näytti olevan 200-300 euroa.
Tuohon lainahintaan ei löydy edes kovin paljoa asuntoja. Vaatimukseni asunnolle olisi parvekkeellinen kaksio tai kolmio kerrostalossa ja kunnoltaan asunnon pitäisi olla hyvä, koska en osaa remontoida itse enkä haluaisi ensimmäisenä alkaa tilaamaan remonttia asuntoon.

Saan verojen jälkeen tilille noin 1800 euroa, ei tällaisille tuloilla asuntolainaa oikein viitsi ottaa, varsinkaan kun ei ole mitään takeita siitä, että on jatkossakin työpaikka.

Ensiasunnoksi ei yleensä osteta kolmiota tai kaksiota. Mihin sä sellaista tarvitset, kun asut nytkin yksiössä? Jännää, kun ihmiset aina vertaavat yksiönsä vuokraa jopa omistuskolmioon ja päättelevät, ettei omistusasuminen kannata.

Käytännössä:
a) sulla ei ole oikeasit hajuakaan, millä hinnalla paikkakunnalta myydään asuntoja, olen siitä aika varma
b)sulla ei ole hajuakaan, millä hinnalla sitä lainaa oikeasti saisi pankista
c)ei ole hajuakaan, miten löytää kunnonhintainen asunto, jossa saisit nauttia alhaisista koroista

EI sun nettopalkka mitenkään huono ole. Jos tienaisit vaikka 4000e/kk, niin et kuitnekaan saisi kuin 2400e/kk käteen. Ei siinä ole isoa eroa, kiitos progressiivisen verotuksen.

Jos sä menetät työpaikan, niin etkö kuulu liittoon tai kuvittele saavasi uutta työpaikka 500 päivän kuluessa? Eihän sun kannata edes ostaa työvaatteita tuolla asenteella?

 

Miksi näissä keskusteluissa oletetaan vuokralla asuvien asuvan jossakin vuokrakasarmeissa kamalalla alueella? Eihän se todellisuudessa näin ole monenkaan kohdalla. Esim. me asumme vanhassa omakotitalossa sopivan kokoisella tontilla lähellä palveluja, halpa vuokra, mukavasti tilaa talossa ja kivasti olemme sisustaneet taloa. Asun paljon mielummin tässä vuokralla kuin asuisin rivarissa omistusasunnossa. Mä en ikinä haluaisi omistaa asuntoa kerrostalosta tai rivarista eli jos oman ostamme joskus niin se tulee olemaan omakotitalo.

 

Ensiasunnoksi ei yleensä osteta kolmiota tai kaksiota. Mihin sä sellaista tarvitset, kun asut nytkin yksiössä? Jännää, kun ihmiset aina vertaavat yksiönsä vuokraa jopa omistuskolmioon ja päättelevät, ettei omistusasuminen kannata.

Käytännössä:
a) sulla ei ole oikeasit hajuakaan, millä hinnalla paikkakunnalta myydään asuntoja, olen siitä aika varma
b)sulla ei ole hajuakaan, millä hinnalla sitä lainaa oikeasti saisi pankista
c)ei ole hajuakaan, miten löytää kunnonhintainen asunto, jossa saisit nauttia alhaisista koroista

EI sun nettopalkka mitenkään huono ole. Jos tienaisit vaikka 4000e/kk, niin et kuitnekaan saisi kuin 2400e/kk käteen. Ei siinä ole isoa eroa, kiitos progressiivisen verotuksen.

Jos sä menetät työpaikan, niin etkö kuulu liittoon tai kuvittele saavasi uutta työpaikka 500 päivän kuluessa? Eihän sun kannata edes ostaa työvaatteita tuolla asenteella?

Minä vihaan yksiöitä. Jos joskus ostan asunnon niin se ei todellakaan ole yksiö ellei jotain ihmeellistä sitten tapahdu. Inhoan sitä, että kaikki on yhdessä tilassa ja jos tulee vieraita niin ei ole mitään yksityisyyttä. En asu yksiössä, mutta olen kyllä asunut ja olen asunut myös soluasunnossa aikoinaan. Haluan yksityisyyttä ja sitä yksiö ei tarjoa, vihaan kuinka keittiön hajut tulevat koko asuntoon ja kaikki on siinä samassa tilassa jne. Yksiön ja kaksion hintaero ei ole aina edes kovin suuri. Moni pienempi kaksio (esimerkiksi 40 neliötä) ei ole paljoa yksiötä kalliimpi.

Kyllä minä tiedän millä hinnalla saa ostettua asunnon ja minkä hintaisia asunnot ovat.
En ole pankissa käynyt lainaa kysymässä, mutta kyllä netissä on paljon lainalaskureita, joista saa kuvan asioista.

Olen myös katsonut netistä myytäviä asuntoja ja ovat minulle tällä hetkellä liian kalliita. En halua ottaa niin isoa lainaa tässä rahatilanteessa.

Vertaat sitten työvaatteiden ostamista ja asunnon ostamista. Eihän tuossakaan esimerkissä ole kuin yli 100 000 euroa eroa. Mutta ilmeisesti sinulle sama asia. Ei nykymaailmassa ole mikään itsestäänselvyys, että aina löytyy työpaikka. Moni joutuu myös olemaan määräaikaisella työsopimuksella, ei nykyään niin vain välttämättä löydy vakituista työpaikkaa.

Palkkani ei ole mitenkään hyvä, reilusti alle keskipalkan ja lisäksi, kun maksaa kaiken yksin niin siinäkin korostuu sitten se palkan määrä.

Laskin muuten tuolla 4000 euroa/kk palkalla, että siitä jäisi verojen jälkeen 2700 euroa. Aika iso ero tähän 1800 euroon.