Mitähän tästä pitäisi ajatella?

["vieras1234"]

Muutama viikko sitten avopuoliso kysyi joululahjatoivettani.
Sanoin miettiväni asiaa ja myöhemmin sitten esitin toivomukseni eräästä korusta. Joka on hintava, mutta pääsimme asiasta yhteisymmärrykseen kun mies toivoi kutakuinkin samanarvoista lahjaa itselleen (liittyy harrastukseensa) ja lupasin sen hankkia.

Ihan oikeasti luulin että joululahjat on nyt mallillaan.


Tänään mies pamautti, ettei aio ostaa mulle tuota korua. Sanoi että voi hankkia sen itsekin, jos sen niin haluan omistaa.

Kyllä se taitaa niin mennä, että kun on tarpeeksi vuosia yhdessä niin voi sitten vaan "skipata" kaikki ne harvat juhlapäivät (syntymäpäivä ja joulu) ettei osta lahjaa.

Muutenkin mies on ollut kummallinen viime aikoina.
Mutta miksi ensin kysyä joululahjatoivetta ja sen jälkeen perua koko juttu??!!?! Ja homma olisi mennyt 50/50, koska molempien lahja olisi ollut suurinpiirtein samanarvoinen.

Ja pointtina tässä tietenkin saamisen ja antamisen ilo.

 

[---]

[QUOTE="vieras1234";30481408]Ja homma olisi mennyt 50/50, koska molempien lahja olisi ollut suurinpiirtein samanarvoinen.

Ja pointtina tässä tietenkin saamisen ja antamisen ilo.
[/QUOTE]

JOs pointtina on anatamisen ja saamisen ilo niin miksi on niin tärkeää, että lahjat ovat suurinpiirtein samanarvoisia?

 

[Lispetti]

Oottekste jotai viistoistvuotiait?

 

[vierasvierasN]

JOs pointtina on anatamisen ja saamisen ilo niin miksi on niin tärkeää, että lahjat ovat suurinpiirtein samanarvoisia?

Jaa-a. Mies sen asian otti esille. Ehkä hän luuli, että häneltä menee 150e mun lahjaan mutta mä pääsisin halvemmalla kutomalla sille sukat.

Oikeasti, en kysynyt. Ja hän kysyi ensimmäisenä mun toivetta ilman mitään rajoituksia. Olisi nyt sanonut ettei saa olla kallis/liian vaikea hankittava/muuten vaan työläs homma jonka voi kusea reisille ja aiheuttaa rouvalle pettymyksen jouluaattona.

Hän kysyi toivetta.
Esitin toiveen.
Hän ilmoitti ettei aio hankkia mitään lahjaa.

 

[Vier]

Kummallinen muutenkin? Eikait petä?
Outoa kyllä kysyä ensin toivetta ja luvata ja sitten kieltää. (Palstalaisten mielestä lahjan toivominen tai antaminen on varmaan lapsellista).

 

[Puuhippa]

Mä en tykkää lahjoista jotka tiedän etukäteen, se ei tunnu silloin lahjalta. Voin käydä sen itsekkin ostamassa.
Miksi ette vaan osata itsellenne ne kamat mitä haluutte kerran on vielä saman hintaiset jutut kyseessä?

 

["eee"]

Miksi siitä pitäisi ajtella jotakin, eikö parempi olisi kysyä suoraa "miksi kysyit toivetta jos et ajatellut lahjaa ostaa".

 

[vierass]

En ymmärrä miksi aikuisen ihmisen pitää toimia noin? Osta sä mulle koru niin mä ostan sulle kameran, ne olisi saman arvoisetkin.

Lahjoissa idea on siinä, että voi yllättää toisen ja yllättyä itse mitä saa.

Eihän siinä ole mitään taikaa jos tietää mitä saa.