H
hyvin harmaana
Vieras
Mä haluaisin nyt tänne hieman avautua aiheesta, ei ole irl sellaisia ystäviä joiden kanssa voisi näitä asioita pohdiskella...
Taustoja: ollaan uusperhe johon kuuluu mä, mun mies ja mun kaksi alakouluikäistä lasta. Ikäluokka meillä on 30-35 vuotta, yhdessä oltu kuutisen vuotta.
Jo seurustelun alkumetreillä oli huomattavissa että mulla on enemmän seksihaluja kuin miehellä. Ei se kuitenkaan silloin ollut ongelma, alkuhuuman (ekat pari vuotta) aikana sain kuitenkin viikottain, yleensä useammankin kerran. Eikä tarvinut vongata.
Nyt on tilanne toinen. Parisuhde on hyvä ja toimiva, oikeasti. Rakkautta on valtavasti molemmin puolin, hellyyttä ja läheisyyttäkin löytyy. Mielenkiinnon kohteet on suurelta osin yhteisiä ja meillä on tosi hauskaa yhdessä. Ihan unelmasuhde. Paitsi...
Meillä ei ole seksielämää. No ehkä kerran kuussa hyvällä säkällä mutta eipä se riittävästi ole, ainakaan mulle. Miehelle tuntuu riittävän hyvin. Olen kysynyt miksei sitä haluta, ei osaa sanoa. Mussa ei kuulemma ole mitään vikaa, olen kaunis ja haluttava, tunnun hyvältä yms yms. Ei vaan huvita. Musta tuntuu aika pahalta. Olisihan sitä seksiä tarjolla muuten, ilmeisesti olen ihan haluttava tapaus kun yrittäjiä riittää sillä saralla. Mutta en mä halua muita, mä haluan mun miestä. Ja haluan että mun mies haluaa mua. Tilanne alkaa jo vaikuttaa mun itsetuntoon, on vaikea pitää itseään seksikkäänä.
Ehkä pahinta on se että mies joskus vuosia sitten kertoi edellisessä pitkässä parisuhteessaan kärsineensä siitä että nainen pihtasi. Oli kuulemma tosi tympeää joutua vonkaamaan. Ja nyt se tekee mulle samaa mitä ex teki sille.
Ilmeisesti ex oli sitten mua pantavampi, mies tietysti väittää toisin mutta vaikea on uskoa. Viimeksi kun meidän seksielämä(ttömyyde)stä keskusteltiin, kysyin ihan suoraan että pitäiskö munkin olla puoli vuotta kintut ristissä, auttaisiko se. Ehkä, sanoi mies.
Mitä mä teen? Tilanne raastaa mua jo aika pahasti. Miksei mies halua mua? Onko sillä vaan matala libido vai mitä hittoa... (En sitten kaipaa tähän mitään sillä on toinen nainen -ehdotuksia. Se olisi varmaan ilmeinen vaihtoehto mutta en usko siihen joten mielummin keksisin muita vaihtoehtoja.) Tuntuu vaan oudolta ettei toinen osaa edes sanoa miksei halua.
Mä voisin elää vähällä seksillä elämäni mutta en voi elää ilman tunnetta siitä että mun puoliso haluaa mua...
Taustoja: ollaan uusperhe johon kuuluu mä, mun mies ja mun kaksi alakouluikäistä lasta. Ikäluokka meillä on 30-35 vuotta, yhdessä oltu kuutisen vuotta.
Jo seurustelun alkumetreillä oli huomattavissa että mulla on enemmän seksihaluja kuin miehellä. Ei se kuitenkaan silloin ollut ongelma, alkuhuuman (ekat pari vuotta) aikana sain kuitenkin viikottain, yleensä useammankin kerran. Eikä tarvinut vongata.
Nyt on tilanne toinen. Parisuhde on hyvä ja toimiva, oikeasti. Rakkautta on valtavasti molemmin puolin, hellyyttä ja läheisyyttäkin löytyy. Mielenkiinnon kohteet on suurelta osin yhteisiä ja meillä on tosi hauskaa yhdessä. Ihan unelmasuhde. Paitsi...
Meillä ei ole seksielämää. No ehkä kerran kuussa hyvällä säkällä mutta eipä se riittävästi ole, ainakaan mulle. Miehelle tuntuu riittävän hyvin. Olen kysynyt miksei sitä haluta, ei osaa sanoa. Mussa ei kuulemma ole mitään vikaa, olen kaunis ja haluttava, tunnun hyvältä yms yms. Ei vaan huvita. Musta tuntuu aika pahalta. Olisihan sitä seksiä tarjolla muuten, ilmeisesti olen ihan haluttava tapaus kun yrittäjiä riittää sillä saralla. Mutta en mä halua muita, mä haluan mun miestä. Ja haluan että mun mies haluaa mua. Tilanne alkaa jo vaikuttaa mun itsetuntoon, on vaikea pitää itseään seksikkäänä.
Ehkä pahinta on se että mies joskus vuosia sitten kertoi edellisessä pitkässä parisuhteessaan kärsineensä siitä että nainen pihtasi. Oli kuulemma tosi tympeää joutua vonkaamaan. Ja nyt se tekee mulle samaa mitä ex teki sille.
Mitä mä teen? Tilanne raastaa mua jo aika pahasti. Miksei mies halua mua? Onko sillä vaan matala libido vai mitä hittoa... (En sitten kaipaa tähän mitään sillä on toinen nainen -ehdotuksia. Se olisi varmaan ilmeinen vaihtoehto mutta en usko siihen joten mielummin keksisin muita vaihtoehtoja.) Tuntuu vaan oudolta ettei toinen osaa edes sanoa miksei halua.
Mä voisin elää vähällä seksillä elämäni mutta en voi elää ilman tunnetta siitä että mun puoliso haluaa mua...