Eiköhän se ole kunkin parin pohdinnassa, miten asiat haluaa hoitaa. Itse sain huoltajuuden ihan suosiolla. Jos etää ei lapsi kiinnosta, niin miksi se pitäs pakottaa huoltajuuteen, jos kuitenkin se kaikki vastuu kaatuu joka tapauksessa vaan tiusen harteille? Yksinhuoltajuushan ei käytännössä tosiaan vaikuta mihinkään muuhun, kuin niiden paperiasioiden helpottumiseen ja tiedonsaantioikeuteen. Mutta minähän voin kyllä kirjallisesti antaa luvan esim. koululle, että isälle saa tietoja antaa. Elatusasiat ja tapaamiset eivät ole suoraan sidoksissa huoltajuuteen. Vuorovikkoinakin asuessa se toinen osapuoli saa halutessaan maksaa elareita, jos huvittaa esim. oletuksella, että sen tuen saava sitten hoitaa muut hankinnat ja toinen vaan ne peruskulut asumisesta (ruuat ym.). Ei nämä ole ihan niin mustavalkoisia asioita, kuin nämä toiset huutelijat täällä olettavat. Jokainen siis valitkoon huoltajuuden parhaiten katsomallaan tavalla, jopa halutessaan siitä luopumalla tai siitä taistellen. Paras tietysti olisi, että yhteisesti lapsen asioista päätettäis ja vastuu kannettais, mutta kun se ei aina mene niin... Toiset ei vaan halua tai toiset ei kykene ja silloin se yksinhuoltajuus on ihan hyvä juttu. Me ollaan tällä ratkaisulla pärjätty vallan mainiosti. Isä saa sen tiedon, mitä sille kuuluu ja ja minä saan paperiasiat hoidettua myös sillon, kun exällä sattuu olemaan hankala kausi.
