"Itsemurhaa avunhuutona yrittävät ja jonkinlaiseen kuoleman jälkeiseen elämään uskovat ovat rajatapauksia."

[mielipiteitä]

Paatos 1/2014. Kuollako vai eikö?

"Seuraavaksi voimme tutkia, mitä tämä määritelmä oikeastaan vaatii rationaaliselta itsemurhaajalta. Ensinnäkin, itsemurhaajalla on oltava halu lopettaa koko maailmassa olonsa. Itsemurhaa avunhuutona yrittävät ja jonkinlaiseen kuoleman jälkeiseen elämään uskovat ovat rajatapauksia."

Yllätyin, sillä luulin että itsemurhan tekijät/sitä suunnittelevat uskoisivat tai haaveilisivat pääsevänsä Taivaaseen, tms ja se usko sitten motivoisi heitä tekoonsa.

Tyyliin:
"On mummia ikävä ja tahdon päästä hänen luokseen Taivaaseen."
"En kestä nykyistä elämääni ja haluan uuden. Tapan itseni ja synnyn tänne kissaksi."

Mitä ajattelette?

 

["a.p"]

nostan

 

[(Laura)]

Ajattelen että itsemurhan tekijä ei vaan jaksa tätä elämää, on samantekevää mitä on seuraavaksi vai onko mitään, kunhan tämä loppuu.

 

["avokki"]

Meillä ainakin miehellä oli niin paha olla, että hän koki ettei muuta ratkaisua ole. Parempi päästä pois kuin jatkaa elämää. Eikä ajatellut mitä kuoleman jälkeen on tms... Onneksi kaikki nyt hyvin ja elämänilo ja tahto löytynyt takaisin.

 

[yritys takana]

Silloin kun minä yritin itsemurhaa, ajattelin vain että olen niin musta ja synkkä ja voimaton, että syön voimat kaikilta muiltakin. Ajattelin sillä hetkellä että on kaikille rakkailleni parempi että olen poissa. En miettinyt hetkeäkään että mihin minä sitten joudun tai olen joutumatta, se ei ollut millään lailla mielessä oleva tai ajankohtainen ajatus. Halusin vain päästä pois elämästäni, ja päästää myös lapseni ja mieheni kurjuuteni kierteestä.

Tottakai se oli depression vääristämä kuva. En oikein ymmärrä mitä tarkoitat "rationaalisella itsemurhaajalla".

 

["a.p"]

oikein ymmärrä mitä tarkoitat "rationaalisella itsemurhaajalla".

Siis tuo ensimmäinen kappale joka on lainausmerkeissä, ei ole mun kirjoittama.

Eli ton linkin tekstissä väitetään että sellaiset itsemurhaajat jotka uskoo kuoleman jälkeiseen elämään on rajatapauksia. Ja siis yllätyin tosta ja mua kiinnostaa onko todella näin.

 

["Samu"]

"rationaalinen itsemurhaaja" kuulostaa aika kummalliselta mun korviin.

 

[yritys takana]

[QUOTE="a.p";30394713]Siis tuo ensimmäinen kappale joka on lainausmerkeissä, ei ole mun kirjoittama.

Eli ton linkin tekstissä väitetään että sellaiset itsemurhaajat jotka uskoo kuoleman jälkeiseen elämään on rajatapauksia. Ja siis yllätyin tosta ja mua kiinnostaa onko todella näin.[/QUOTE]

No siis. Oma vastaukseni ja kokemukseni tuossa yllä. Enkä usko että tuntemukseni on kovin harvinainen itsemurhaajien tai itsemurhaa yrittäneiden keskuudessa. En ole yleensäkään ollut erityisen uskonnollinen, ja taivaita nyt siinä tilanteessa ja mielentilassa tuli aivan viimitteeksi mieleen ajatella.

 

[joopa taas joo]

Paatos 1/2014. Kuollako vai eikö?

"

Yllätyin, sillä luulin että itsemurhan tekijät/sitä suunnittelevat uskoisivat tai haaveilisivat pääsevänsä Taivaaseen, tms ja se usko sitten motivoisi heitä tekoonsa.

Tyyliin:
"On mummia ikävä ja tahdon päästä hänen luokseen Taivaaseen."
"En kestä nykyistä elämääni ja haluan uuden. Tapan itseni ja synnyn tänne kissaksi."

Mitä ajattelette?

Taidat olla aika tyhmä? Onko sinulla ehkä jonkinasteinen asperger? Oletko lukenut koskaan yhtään kirjaa? Vai oletko vaan joku kaksitoistavuotias näsä?

 

["joku"]

en ajatellut mitään tuollaista. en jaksanut enään, halusin pois tai edes apua.

 

["Mymy"]

Uskon taivaaseen, mutta halusin vain kuolla. Ei siinä paljon taivas ollut mielessä eikä tavoitteena, kunhan koko elämä nyt loppuisi ja heti.

 

["a.p"]

Taidat olla aika tyhmä? Onko sinulla ehkä jonkinasteinen asperger? Oletko lukenut koskaan yhtään kirjaa? Vai oletko vaan joku kaksitoistavuotias näsä?

Mitä ihmettä? :O Mikä tuossa mun aloitusviestissä oli tyhmää? Ihan oikeasti yllätyin tuosta artikkelin kohdasta että itsemurhan tekijä haluaa lopettaa KAIKEN. Kun itse olen ajatellut että he haaveilevat pääsevänsä täältä pois "taivaaseen", tuonpuoleiseen, tms, parempaan paikkaan ja rauhaan.

Kysyit olenko lukenut kirjoja, kyllä olen. Nuorempana olin kaveriton, oman pään sisällä elävä lukutoukka. Luin kirjan jossa puhuttiin ihmisten kuolemanrajakokemuksista ja siitä kuinka kuoleman jälkeen ihminen pääsee toiselle olemisen tasolle, on mahdollisuus syntyä uudelleen, jne.

Ajattelin tuolloin pari kertaa itsemurhan tekemistä. Jotenkin romantisoin ajatusta siitä. Mulla oli niihin aikoihin ahdistusta, olin yksinäinen ja tavallaan elin aika sisällötöntä elämää. En silti ollut sietämättömän ahdistunut vaikka mulla oli häiritsevän paljon pakkoajatuksia. En myöskään tuntenut oloani masentuneeksi, mulla oli paljon haaveita siitä mitä kaikkea voisin tehdä jos eläisin ja uskoin että tulevaisuudessa mulla on mahdollisuus olla onnellinen.

Itsemurhan oli vaan sellainen muiden haaveiden kanssa tasavertainen ja vaihtoehtoinen tulevaisuudensuunnitelma. Ajattelin että ostan hienon juhlamekon, sammun sen kanssa lumihankeen, kuolen, pääsen jonnekin "toiselle olemisen tasolle" ja saan valita uuden elämän. Kiehtovamman. Sellaisen jossa elän 1800-luvun maailmassa, asun kartanossa ja pukeudun hienoihin asuihin.

Olinko noihin aikoihin sitten hullu? Jos en siis ollut tyypillinen itsemurhan suunnittelija.

 

[tjaah]

Vaikutat ap olevan kyllä aika infantiili ajatusmaailmaltasi, eivätkä empatiataitosi ole erityisen hyvät. Minäkin epäilen että olet joko hyvin nuori edelleen (ehkä jo peräti 14?) tai jos olet aikuinen, on sinulla tosiaan ehkä joku aspergerin oireyhtymä.

 

["Mymy"]

Vaikutat ap olevan kyllä aika infantiili ajatusmaailmaltasi, eivätkä empatiataitosi ole erityisen hyvät. Minäkin epäilen että olet joko hyvin nuori edelleen (ehkä jo peräti 14?) tai jos olet aikuinen, on sinulla tosiaan ehkä joku aspergerin oireyhtymä.

Ehheh

Voisin kuvitella, että AP on melko nuori, eikä ole vielä ehtinyt kohdata elämässään todella rankkoja tragedioita ja mielenterveysongelmia. Ihan normaalilta muuten kuulostaa. Nuoreksi ihmiseksi siis.

 

[Pian 40]

Ai eikö muka nuorena voi kohdata rankkoja tragedioita? Itse olin lapsena masentunut ja haaveilin kuolemasta kaiken loppuna, en taivaasta tai helvetistä. Ap:n pohdinta ihan normaalia pohdintaa, en tajua miksi olis lapsellista.

 

["Mymy"]

Ai eikö muka nuorena voi kohdata rankkoja tragedioita? Itse olin lapsena masentunut ja haaveilin kuolemasta kaiken loppuna, en taivaasta tai helvetistä. Ap:n pohdinta ihan normaalia pohdintaa, en tajua miksi olis lapsellista.

Nuorena voi kohdata rankkoja tragedioita ja pahimmat elämää haittaavat yleensä tapahtuvatkin jo lapsena, mutta ARVAILIN ap:n olevan sekä nuori, että vielä niitä rankkoja tragedioita kokematon. Saatan olla aivan väärässäkin.

Sinänsä vähän mautonta kyllä minulta tällainen muutamaan palstaviestiin perustuva arvailu. En tarkoittanut loukata.

 

[haikea]

[QUOTE="Mymy";30394795]Uskon taivaaseen, mutta halusin vain kuolla. Ei siinä paljon taivas ollut mielessä eikä tavoitteena, kunhan koko elämä nyt loppuisi ja heti.[/QUOTE]

peesi!

 

["Outoa"]

Eihän itsemurhan tehneet edes pääse taivaaseen.