Kielemme köyhä on ja siksi jää

Huomasin tässä juuri, että ei ole eri sanoja objektiiviselle kauneudelle ja sitten sille tunteelle kun katsoo jotain rakasta asiaa ja se on omasta mielestä kaunis. Esim. yleensä omia (pieniä) lapsia pidetään kauniina oli ne sitten objektiivisesti arvioden kuinka rumia tahansa. Ja sitten esim. opiskeluaikoina tämä herätti sekaannuksia kun kysyi kaverilta, että onks se sen ihastus hyvännäköinen, niin sitten se paljastuukin joksikin suohirviöksi johon kaverini on ihastunut.

Ei siis tehdä eroa objektiivisen ja subjektiivisen kauneuden välille. Pitää nähdä erityistä vaivaa ilmaistakseen tarkoittaako, että "komea kuin miesmalli" tai "meidän alakulttuurin kriteereillä tosi makeen näkönen " tai "olen ihastunut joten kaikki mitä se sanoo ja tekee on kaunista".

 

Semmoinen kaunis sanonta on että:

Ne ovatkin minun kauniitani, sanoi pöllö poikasistaan.

Kielen ilmaisuvoimahan riippuu aika paljon myös siitä miten kieltä osataan käyttää.

 

Haittaakse?

 

Jokaisessa kielessä on puutteensa mutta oikeasti hallaa suomenkielelle tekee puhekielen köyhtyminen. Sellaiset sanahirviöt kuten verovapaa, bakteerivapaa, peuravapaa yms. eivät ole suomea, vaan meillä olisi niille omat vastineet; veroton, bakteeriton, peuraton.

Lisäksi viime aikoina on alettu unohtaa monikkojen käyttö.

"Vaatepaketti sisltää paitaa, housua, pipoa.."

Lisäksi taivutus on alkantu unohtua. Ihmiset käy nykyään Oululla, ei Oulussa.

 

Onko jossakin kielessä tämmöinen mahdollisuus?

 

Onko jossakin kielessä tämmöinen mahdollisuus?

Mielenkiinnolla lukisin myös vastauksen. En ainakaan tiedä tällaista mahdollisuutta missään edes välttävästi osaamassani indoeurooppalaisessa kielessä.

 

Mielenkiinnolla lukisin myös vastauksen. En ainakaan tiedä tällaista mahdollisuutta missään edes välttävästi osaamassani indoeurooppalaisessa kielessä.

En minäkään tiedä.

 

Mutta eikö kauneus ole aina subjektiivista? Jos kysyt kaverilta että onko sen poikakaveri komea, niin eihän voi edes olettaa, että kaveri voisi vastata sinun näkökulmastasi.

 

Mutta eikö kauneus ole aina subjektiivista? Jos kysyt kaverilta että onko sen poikakaveri komea, niin eihän voi edes olettaa, että kaveri voisi vastata sinun näkökulmastasi.

Mitä enemmän ihminen poikkeaa universaalisesta kauneusihanteesta sitä subjektiivisempi hänen kauneutensa on.