The ketju

Allerginen ja lemmikki sitoo liikaa.

Miten lemmikki sitoo liikaa jos olet suurimman osan ajasta kotona yksin?

 

Voi. Mä otan oitis kaks dobberia kun pääsen nukkumaluukustani ihmisarvoiseen asumukseen. Nimensä ovat Rontti ja Renttu.

Kerrostaloon en ota koiraa edes siksi, että vuokrasopimukseni kieltää koorien ja kissojen kaltaisten lemmikkien pidon. Ei varmaankaan siksi, et koira tai kissa kuluttaisi kämppää yhtään enempää kuin minäkään, mut jälkeeni tähän saattaa muuttaa joku joka on allerginen ja allergiapölysiivous on juttu jota en mielelläni tee.

Mieskin haluaa koiran. Jos se sen hankkii niin miulta loppuu käymiset hänen luona. :|

 

Miten lemmikki sitoo liikaa jos olet suurimman osan ajasta kotona yksin?

Välillä käyn miehen luona. Ja lapsen luona. En ole 100% kotona. Sitä pitää ulkoiluttaa monta kertaa yms. Ei kiinnosta. Töihin menen jo 7.00.

 

Välillä käyn miehen luona. Ja lapsen luona. En ole 100% kotona. Sitä pitää ulkoiluttaa monta kertaa yms. Ei kiinnosta. Töihin menen jo 7.00.

Kissaa ei tarvitse ulkoiluttaa ja kulkee kätevästi mukana. Koiran kanssa saisit liikuntaa,niitä on myös allergiaystävällisiä. Kissa pärjää vuorokaudenkin yksin jos on ruokaa ja juomaa,koirakin työpäivän verran ihan hyvin.
Tekosyitä vain.

 

Kissaa ei tarvitse ulkoiluttaa ja kulkee kätevästi mukana. Koiran kanssa saisit liikuntaa,niitä on myös allergiaystävällisiä. Kissa pärjää vuorokaudenkin yksin jos on ruokaa ja juomaa,koirakin työpäivän verran ihan hyvin.
Tekosyitä vain.

Mutta kun ei kiinnosta! Liikaa vaivaa. Olen allerginen kaikille karvaisille. Kissoille kaikkein pahiten.

 

Mieskin haluaa koiran. Jos se sen hankkii niin miulta loppuu käymiset hänen luona. :|

Elämässä pitää tehdä valintoja.

Jos joutuu valitsemaan kaltaisesi naisen ja koiran välillä, niin eiköhän se valinta ole aika helppo. Koiruus jää hankkimatta.

Mä olen yhdelle koiralle joutunu laittamaan kuulan niskaan, koska yks lapsista oli allerginen koirille ja lehmille. Ei kissoille joita meillä oli kuin Vilkkilässä. Eikä kaneille, marsuille, kilpikonnille tai sauvasirkoille ja eläintarhamme olikin aika mittava.

Mä itkin painaessani liipaisinta ja mä en oikeesti koskaan itke.

 

Ja olen poissa pe-su. Lapsi on myös allerginen.

 

Mutta kun ei kiinnosta! Liikaa vaivaa. Olen allerginen kaikille karvaisille. Kissoille kaikkein pahiten.

Jos mä olisin allerginen naisille, niin sit kyl vetäisin itseni narun jatkoksi.

 

Elämässä pitää tehdä valintoja.

Jos joutuu valitsemaan kaltaisesi naisen ja koiran välillä, niin eiköhän se valinta ole aika helppo. Koiruus jää hankkimatta.

Mä olen yhdelle koiralle joutunu laittamaan kuulan niskaan, koska yks lapsista oli allerginen koirille ja lehmille. Ei kissoille joita meillä oli kuin Vilkkilässä. Eikä kaneille, marsuille, kilpikonnille tai sauvasirkoille ja eläintarhamme olikin aika mittava.

Mä itkin painaessani liipaisinta ja mä en oikeesti koskaan itke.

:hug:

Riippuu miten paljon minusta välittää. Ja haluaako koskaan muuttaa yhteen.

 

Mutta kun ei kiinnosta! Liikaa vaivaa. Olen allerginen kaikille karvaisille. Kissoille kaikkein pahiten.

Ota sitten kultakaloja! Niistä ei ole vaivaa jos ei ruuan antamien ole sitten sitä ja veden vaihto.

 

Enkä ota.

 

Jos mä olisin allerginen naisille, niin sit kyl vetäisin itseni narun jatkoksi.

Niin mäkin, mies jos tulisi allergiSEKSI mirrille...

 

Jos mun pitäisi valita naisen tai koiran väliltä nin koiran ottaisin eikä tarvitsisi edes kahta kertaa miettiä.

 

siivotessa junttimusiikki pelittää:


Frederik - Volga - YouTube


Tsingis Khan (Dschingis Khan) - Frederik - YouTube




ra ra rasputin jäi

 

...puuh, nyt saa toviksi silittäminen riittää. Miten tuota pyykkiä voikaan siunaantua nuin kamalasti, ts. mikä vika nuissa vaatteissa oikein on kun eivät likaa kestä

 

Jos mun pitäisi valita naisen tai koiran väliltä nin koiran ottaisin eikä tarvitsisi edes kahta kertaa miettiä.

Jostain syystä sulla ei ole kumpaakaan. Mistähän se mahtaa johtua?

 

Elämässä pitää tehdä valintoja.

Jos joutuu valitsemaan kaltaisesi naisen ja koiran välillä, niin eiköhän se valinta ole aika helppo. Koiruus jää hankkimatta.

Mä olen yhdelle koiralle joutunu laittamaan kuulan niskaan, koska yks lapsista oli allerginen koirille ja lehmille. Ei kissoille joita meillä oli kuin Vilkkilässä. Eikä kaneille, marsuille, kilpikonnille tai sauvasirkoille ja eläintarhamme olikin aika mittava.

Mä itkin painaessani liipaisinta ja mä en oikeesti koskaan itke.

:hug:

Joo. Tiukkaa se teki aikanaan sanoa jäähyväiset sille lutuselle vöyhkänälle :heart:, joka ryöväs heti mun pienen syrämen...

Kauan sen jälkeen mä kuulin kämpässäni tassun läpsytyksiä.

Hirveestihän meillä on ollut nyt tuota koiranhankkimiskeskustelua. Oishan se kyllä ihana, kun turvana olis semmonen tarvittaessa tuimasti tuijottava ja ärisevä mutta muutoin rapsutteluja ja rymyämistä vailla oleva kuolaturpa kun tuota äijävoimaa ei aina ole lähettyvillä eikä saatavilla...mutta mua niin kaihertaa se luopumisen tuska mikä siinäkin on sitten olemassa. Eli jatkamme keskustelua.

 

Sopivan harmaa päivä siivoukselle .

Vaan nyt kahvipaussi .

 

Allerginen ja lemmikki sitoo liikaa.

Nykyäänhän sitä jopa suositellaan allergisiin perheisiin, että hankkisivat lemmikkiä. Siedätyshoidon nimissä. Mene ja tiedä sitten, että toimiiko, lieventyisikö oireilut ellei jopa poistuisivat kokonaan. Mutta onhan siinä kynnystä silloin enemmän hankkimisen esteelle.

Ja jos lemmikkiä aikoo lähteä hankkimaan, niin automaattisestihan siinä tulee se vastuunkanto ja sitoutuminenkin. Ei sitä ehkä niin helposti lähdetä pitemmälle reissulle vaikka ulkomaille, jos on koiraa/kissaa. Toki onhan niitä hoitoloita eläimillekin tai sitten kaveria valjastetaan hoitamaan mutta - mä ainakin haluaisin, että siellä missä mäkin pöllöilen, niin siellä olis se sessutessukin .

Mutta - koira ja lenkkeily ovat kyllä semmoinen yHdistelmä, että siitä kiittää isosti sekä kroppa että mieli .

 

Sopivan harmaa päivä siivoukselle .

Vaan nyt kahvipaussi .

:wave: - kahvia meinaan miekin uskaltautua lähteä kohtsiltään tekemään , Irma on tuossa käden ulottuvilla....

Mutta siivoamisraivoamisen jätän suosiolla huomiselle ankealle maanantaille, kun kärventää pahimmoilleen...enkä mä nyt uskaltaiskaan lähteä isosti taloustelemaan, kun sitä tiiä mitä hazardeja saisin tänään aikaiseksi pyhäpäivän kunniaksi. Riittää tämmönen kopasu sieltä ja rouhinta täältä- tyylinen laittaminen.

 

On nuo elukat mitä ihanimpia otuksia. Koiraa mie edelleen kaipaan. Miulla on pikkulikasta aina koiruus vierellä ollut. Nyt elellään ilman koiraa, mutta jonakin päivänä mie taas sellaisen otan.

Onneksi on nyt tuo kissan rutale. Tämä otus on oikein seurallinen tapaus. Oikea sohvaperuna. Heti kun istahtaa sohvalle niin jo änkeää syliin makaamaan. Yöt hurisee vieressä ja jopa suihkussa käyntiä kyttää oven juuresta käsin .

 

Mä ymmärrän noit allergioita. On eläinrakkaalle todella paskamainen tauti.

Olin pienenä hyvinkin allerginen. Ihoni oli kestoruvella. Lekuri sanoi, et kissasta on pakko luopua. Mut mä sanoin kuusvuotiaan kaikella päättäväisyydellä et jos Tassu lähtee niin sit lähden minäkin.

Nahka on uusiutuvaa ainetta, mut mikään ei korvaa sitä kun kissa tulee joka päivä hakemaan pientä poikaa koulusta. Kerran tai kaks olis voinu tulkita sattumaksi mut Tassu oikeesti tuli joka päivä mua vastaan Käpylän apteekin kulmalle ja siit me käveltiin yhdessä kotiin. Tommoisesta kaverista ei lääkärin määräyksestä luovuta vaik nahka kuinka kuoriutuisi.

 

On nuo elukat mitä ihanimpia otuksia. Koiraa mie edelleen kaipaan. Miulla on pikkulikasta aina koiruus vierellä ollut. Nyt elellään ilman koiraa, mutta jonakin päivänä mie taas sellaisen otan.

Onneksi on nyt tuo kissan rutale. Tämä otus on oikein seurallinen tapaus. Oikea sohvaperuna. Heti kun istahtaa sohvalle niin jo änkeää syliin makaamaan. Yöt hurisee vieressä ja jopa suihkussa käyntiä kyttää oven juuresta käsin .

Rutalepa hyvinkin :heart:....vaan siinäpä on sitten parrupöksyisen selänpesijän punteissa hienoista tutinaa, jos meinaa läpäistä tuon karvamuksellisuuden äärimmäisen tarkat vaatimuslistat kunnialla

 

On nuo elukat mitä ihanimpia otuksia. Koiraa mie edelleen kaipaan. Miulla on pikkulikasta aina koiruus vierellä ollut. Nyt elellään ilman koiraa, mutta jonakin päivänä mie taas sellaisen otan.

Onneksi on nyt tuo kissan rutale. Tämä otus on oikein seurallinen tapaus. Oikea sohvaperuna. Heti kun istahtaa sohvalle niin jo änkeää syliin makaamaan. Yöt hurisee vieressä ja jopa suihkussa käyntiä kyttää oven juuresta käsin .

Toihan on melkeen kuin mies. Kyl minäkin suihkussa käyntiäsi kyttäisin.

 

Rutalepa hyvinkin :heart:....vaan siinäpä on sitten parrupöksyisen selänpesijän punteissa hienoista tutinaa, jos meinaa läpäistä tuon karvamuksellisuuden äärimmäisen tarkat vaatimuslistat kunnialla

Vieraita miehiä kyttää aina tiukalla tuijotuksella .