[QUOTE="Kaisa K";30427727]Meillä mitattiin viimevuonna radonpitoisuus, joka oli huimat 850 bequrellia. Onko tuollainen lapsille haitallista. Mitä meidän pitäisi tehdä?[/QUOTE]
STUK:in sivuilta:
"Miten paljon radonia saa olla asunnossa?
Suomessa viranomaiset ovat antaneet radonia koskevia määräyksiä ja ohjeita. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 944/92 mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvon ei tulisi ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m3). Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaan uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m3 (Määräykset ja ohjeet uudisrakentamisessa). Rajan ylittävää arvoa pidetään rakennusvirheenä, jota koskee korjausvelvoite. Tämän takia uuden asunnon asukkaan kannattaa mitata radonpitoisuus mahdollisimman pian muuton jälkeen takuuajan puitteissa."
Samoin sieltä löytyy radonkorjausohjeita:
"Radonkorjaukset
Ennen radonkorjauksia kannattaa tehdä kaksi kuukautta kestävä radonpitoisuuden mittaus talviaikana.
Radonkorjausten tavoitteena on mahdollisimman pieni radonpitoisuus, joka käytännöllisin toimenpitein on saavutettavissa.
2000-luvulla rakennettujen talojen lattialaatan alle on usein jo rakennusvaiheessa asennettu radonputkisto. Jos radonpitoisuus asuintilassa ylittää 200 Bq/m3 aktivoidaan radonputkisto viemällä sen poistokanava vesikaton läpi (jollei sitä ole tehty jo rakennusvaiheessa) ja kytkemällä poistokanavaan poistoimuri, esimerkiksi huippuimuri.
Jos talon alapohjan alla ei ole radonputkistoa, voidaan radonpitoisuutta alentaa lattialaatan alta ilmaa imevän radonimurin avulla. Vaihtoehtoinen menetelmä on talon ulkopuolelle muutaman metrin päähän perustuksista rakennettava radonkaivo, joka kuitenkin soveltuu vain karkeille hiekka- ja soramaille rakennetuille taloille. Nämä menetelmät ovat ensisijaisia, jos radonpitoisuus ylittää 400 Bq/m3. Jos radonpitoisuus on välillä 200 - 400 Bq/m3, kannattaa harkita tarkoituksenmukaisia, helposti toteutettavia korjaustoimenpiteitä, esim. huonosti toimivan ilmanvaihdon parantamista sekä selvien vuotokohtien tiivistämistä.
Korjausmenetelmän valintaan vaikuttavat mitattu radonpitoisuus, rakennuksen alla oleva maaperä, täytemaa, talon rakenteet ja ilmanvaihto. Keskimääräiseksi kustannukseksi suomalaisissa pientaloissa on arvioitu 2 300 euroa asuntoa kohti.
Korjauksen lopullinen onnistuminen kannattaa varmistaa talvella tehdyllä kahden kuukauden mittauksella."
Perusteellisempi radonkorjausopas löytyy myös samoilta sivulta.