Perusteluja kaipaisin; miksei lapsen kaverit saa tulla teille?

Joo olemme varustetut erilailla eri piireissä esimerkkinä mailmanmatkaaja, yhdenkään luo ei aiheellista - mutta raha tule minun luokseni ja kulje mukanani

 

Meille saa tulla lasten kaverit aina. Myös yökyläilyjä harrastetaan, kuitenkin lähinnä niin että meille tullaan yöksi. Mulle se on parasta antia, kun vieraita pörrää ja lapseni viihtyvät. Usein tarjotaan myös ruoka, jos ollaan itse syömässä ja ollaan sovittu vanhempien kanssa, että meillä voi myös syödä. Säälin kyllä tosi paljon sellaisen perheen lapsia, jotka ei saa käydä kyläilemässä tai niille ei päästetä kaverreita kylään.

 

Mä pistin stopin muutaman jokapäiväiselle meillä juoksemiselle kun tajusin, ettei mun lapsia koskaan pyydetty kylään, aina tahdottiin vaan meille. Leikkikööt pihalla sitten, jos ei kerran "vuoroin vieraissa käydä".

Sama juttu. Aina luuhataan meillä, mutta kavereille ei pääse. Ei tarvii tulla enää meillekään. Olkoon sitten ulkona vaikka räntäsateessa.

 

Meillä isompi on vasta viisi ja puoli, mutta hänellä on saman ikäinen kaveri joka saisi kyläillä kai mielin määrin. Mutta, tämä kaveri on sellainen että aion jyrkästi olla hänen vierailuja vastaan niin kauan kun hän ei osaa käyttäytyä.

Toinen juttu on, että en ymmärrä taasen niitä perheitä joissa joka ilta on joku tai jotkut kylässä. Missä välissä läksyt tehdään? Harrastetaan? Ollaan rauhassa perheen kesken?

 

Ei meillä ole kavereita kerran viikossa, ennemminkin kerran kuukaudessa. Meillä on harrastukset ja menot, kahden lapsen kanssa niitä on kylä joka arkipäivälle. Viikonloppuisin harvemmin on kavereita kylässä.

 

[QUOTE="kkkk";30332843] Säälin kyllä tosi paljon sellaisen perheen lapsia, jotka ei saa käydä kyläilemässä tai niille ei päästetä kaverreita kylään.[/QUOTE]

En oikein usko että kannattaa tuntea sääliä siksi että perheissä on erilaisia tapoja.

 

Ei jaksa ymmärtää. Eli aikuiset tulevat etusijalla ja lapset ovat jokin "välttämätön paha", joiden tarpeet huomioidaan silloin kuin aikuisia huvittaa? Ei tarvitse ihmetellä miksi lapset eivät muutaman vuoden päästä enää viihdy ollenkaan kotona, kun ovat huomanneet että vanhempia ei heidän elämänsä kiinnosta "kun on raskas työ ja kaikkea". Kaverisuhteiden tukeminen on yksi tärkeimpiä tehtäviä vanhemmalle.

Vanhempien tehtävä on huolehtia, että lapsilla on turvalliset rajat ja säännöt. Eli aikuisilla tosiaan on päätäntävalta perheen asioissa. Lapsiakaan ei tule asettaa etusijalle kaikessa. Vai kuinka moni vanhempi tuo päivittäin kavereita kyläilemään?

 

Meillä on joku päivä joku. Osa näistä lapsista on sellaisia, joiden luo ei pääse koskaan muulloin kun synttäreillä. On se mun mielestä vähän hassua.

Mutta meillä on vain yksi lapsi, ja kohtalaisen hyvin tilaa (ts.lapsella on oma huone). Meillä ei ole pelikoneita, eikä lapset käytä tietokonettakaan. En ota mitään paineita vieraista lapsista, saatan maata pieruverkkarit jalassa sohvalla torkkumassa, ja tiskit ja pyykit saa olla levällään. Ja lapsen kaverit on kyllä kaikki aika hyväkäytöksisiä, tai ainakin uskovat puhetta. Mun mielestä se on vaan hienoa, että viihtyvät meillä, opinpa tuntemaan kaverit kunnolla.

 

Ei meillä ole kavereita kerran viikossa, ennemminkin kerran kuukaudessa. Meillä on harrastukset ja menot, kahden lapsen kanssa niitä on kylä joka arkipäivälle. Viikonloppuisin harvemmin on kavereita kylässä.

Koska lapsi sitten ihan vaan leikkii kavereiden kanssa? Ilman ohjattua harrastusta tms? Ja koska lapsi pääsee leikkimään itse valitsemansa kaverin ja varsinkin kaverien kanssa; ei niin, että leikkii äidin kaverin lapsen kanssa?

 

Meillä on joku päivä joku. Osa näistä lapsista on sellaisia, joiden luo ei pääse koskaan muulloin kun synttäreillä. On se mun mielestä vähän hassua.

Mutta meillä on vain yksi lapsi, ja kohtalaisen hyvin tilaa (ts.lapsella on oma huone). Meillä ei ole pelikoneita, eikä lapset käytä tietokonettakaan. En ota mitään paineita vieraista lapsista, saatan maata pieruverkkarit jalassa sohvalla torkkumassa, ja tiskit ja pyykit saa olla levällään. Ja lapsen kaverit on kyllä kaikki aika hyväkäytöksisiä, tai ainakin uskovat puhetta. Mun mielestä se on vaan hienoa, että viihtyvät meillä, opinpa tuntemaan kaverit kunnolla.

No mikäs siinä kun lapsi tulee yksin, kaikki eivät asu keskuksissa joten kavereita tavataan vain jos bvanhemmat kuskaavat. Eli pääasiassa meillä ne vierailut ovat koko perheen kera, eikä niitä nyt usein tehdä.

 

Meillä on joku päivä joku. Osa näistä lapsista on sellaisia, joiden luo ei pääse koskaan muulloin kun synttäreillä. On se mun mielestä vähän hassua.

Mutta meillä on vain yksi lapsi, ja kohtalaisen hyvin tilaa (ts.lapsella on oma huone). Meillä ei ole pelikoneita, eikä lapset käytä tietokonettakaan. En ota mitään paineita vieraista lapsista, saatan maata pieruverkkarit jalassa sohvalla torkkumassa, ja tiskit ja pyykit saa olla levällään. Ja lapsen kaverit on kyllä kaikki aika hyväkäytöksisiä, tai ainakin uskovat puhetta. Mun mielestä se on vaan hienoa, että viihtyvät meillä, opinpa tuntemaan kaverit kunnolla.

En mäkään itseasiassa ikinä siivoa noita lapsivieraita varten Itse eletään kuten muutoinkin, käydään lenkillä, suihkussa, tehdään ruokaa. On meillä joskus ollut siivouspäivänäkin ylimääräisiä käsiä auttamassa, että pääsevät nopeammin leikkimään

 

Ei tunnu täällä oikein ymmärrys riittävän erilaisia elämäntilanteita kohtaan. Meillä on viisi lasta, vanhemmat töissä, kolme vanhinta koulussa. Harrastuksia ja kuljetuksia riittää, läksyt pitää tehdä, toinen vanhemmista tarvitsee työrauhaa myös kotona, samoin vanhin lapsista opintoihinsa. Kyllä meille pääsee, mutta ei aina ja kokoajan. Jos sää on hyvä, niin mitä pahaa ulkona olemisessa on? Älytöntä tollanen "säälittää lapset joiden kotiin ei pääse joka päivä" mussutus.

 

Koska lapsi sitten ihan vaan leikkii kavereiden kanssa? Ilman ohjattua harrastusta tms? Ja koska lapsi pääsee leikkimään itse valitsemansa kaverin ja varsinkin kaverien kanssa; ei niin, että leikkii äidin kaverin lapsen kanssa?

Täällä maalla ne piirit muodostuvat hyvin pitkälle lasten mukaan. Vierailupaikat joissa käymme leikkimässä, ovat lasten kavereiden koteja, ei minun ystävieni niissä minä käyn lähinnä ilman lapsia. Koska naapureilla ei ole leikkikavereita, jolloin voisi mennä lapsi yksin, on se sovittava ja useimmiten mennään sitten koko sakilla ja nämä vanhemmat ovat kyllä minunkin tuttujani, pieni koulu ja kylä. Harvemmin nyt kahta perhettä enempää yhdessä paikassa on kasassa, joukkoleikit tulevat syntypäivillä ja kerhon päätteeksi, jolloin kaikki jäävät vielä koulun pihaan porukalla juttelemaan ja leikkimään.

 

Meille ei voi tulla jos..
...nukun yövuoroon mennessä
...nukun yövuorosta tulessa
...siivoan
...olemme syömässä (jotkut muksut tulee pöytään istumaan ja kyselemään mitä te syötte)
...viikonloppuna ennen kymmentä
...milloin tahansa 19:30 jälkeen
...jos omat on olleet päivän sisällä, silloin patistelen kaikki ulos
...jos isommalla on kokeisiin luku (yhteinen huone sisaruksen kanssa)
...jos meillä on jo vieraita (esim. Toinen lapsiperhe)
...jos on kotiaresti
...jos joku on kipeenä
...jos on sovittu esim.perheen kesken leffailta.

Muuten kyllä voi, mutta yleensä viihtyvät onneksi pihalla

 

Meille ei voi tulla jos...
...siivoan
...olemme syömässä (jotkut muksut tulee pöytään istumaan ja kyselemään mitä te syötte)
...viikonloppuna ennen kymmentä
...milloin tahansa 19:30 jälkeen
...jos omat on olleet päivän sisällä, silloin patistelen kaikki ulos
...jos meillä on jo vieraita (esim. Toinen lapsiperhe)
...jos on kotiaresti
...jos joku on kipeenä
...jos on sovittu esim.perheen kesken leffailta.

Muuten kyllä voi, mutta yleensä viihtyvät onneksi pihalla

Poistin muutaman syyn, mutta muuten meillä samat syyt ja lisäksi...
...ma, ti, ke jolloin lapsilla on harrastukset
...jos jompi kumpi meistä vanhemmista on pidemmällä työmatkalla, jolloin on ihan tarpeeksi niissä omissakin lapsissa kaiken muun lisäksi - viikonloppuna toki, mutta ei viikolla

 

Meille saa tulla, aina on saanut ja saa eteenkinpäin. Paljon on yökyläilijöitä ollut, oikeastaan kaikilla ekaluokasta lähtien. Nyt ovat jo yläkoulussa ja lukiossa ja edelleen kavereita käy usein ja monesti on viikonloppuisin yövieraita. Kivahan se on, että meillä viihtyvät ja on ainakin lasten kaverit tulleet tutuksi. Oikeastaan en keksi, milloin ei saisi tulla...?

 

äitillä on menkat

 

äitillä on menkat

Kaverin äidillä vai lapsen joka ei pääse kylään tai jonka luo ei voi tulla kyläilemään vai kenties molempien. Vaikuttako sekä kavereiden päästämiseen kyläilemään että lapsen kyläilemiseen kavereiden luona.

 

Meille saa kyllä tulla mutta en varsinaisesti tuputa lapsia kysymään kavereita meille. Mä en vaan voi sietää vieraita ihmisiä kotonani. Olkoon kuinka lapsen kavereita tahansa. Mua ahdistaa suunnattomasti se et tääl pyörii jengiä, varsinkin lapsia. Mut joskus täälläkin niitä on ja ne on siedettävä ja vastaavasti lapset käy sit kavereillaan, tasapuolisesti. En tykkää siitäkään et ne sit olis enemmän kavereillaan koska kuvittelen muita ihmisiä asian vaivaavan yhtä paljon kuin itseäni:ashamed:

 

Pitääkö sen työn olla niin raskasta, ettei sitten jaksa mitään kuin ehkä pari tuntia lauantaisin?

 

Toki riippuu paljon lapsista, miten käyttäytyy ja minkä ikäisiä ovat, mutta meille kyllä yleensä saa tulla. Lapset monesti leikkii keskenään, eipä tarvi olla itse viihdyttämässä.

 

Meille saa tulla lähes aina ja kyllä niitä lapsia sitten täällä käykin. Tänäänkin oli 5 ylimääräistä.

 

Pitääkö sen työn olla niin raskasta, ettei sitten jaksa mitään kuin ehkä pari tuntia lauantaisin?

työttömäksikö pitäisi ruveta?

 

Pitääkö sen työn olla niin raskasta, ettei sitten jaksa mitään kuin ehkä pari tuntia lauantaisin?

Sä sitten varmaan palkkaat mut kevyempiin töihin?

 

Me pistettiin stoppi yhdelle kaverille, kun hän alkoi tulle meille (pelaamaan), vaikka oma lapsi oli vielä koulussa. Siellä se jökötti pojan koneella kotona olevan pikkusisaruksen puuhatessa muuta omassa huoneessaan ja meidän vanhempien ollessa töissä. Välit menivät kokonaan poikki, sillä kaverin vanhemmatkaan eivät tajunneet, miksi poika ei saanut tulla meille pelaamaan.