Miksi varakkaita aina kadehditaan? Vaikka kukaan ei tietenkään koskaan myönnä kadehtivansa.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Hanna"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"Hanna"

Vieras
Mä väitän, että suurin osa meistä kadehtii varakkaita. Kukaan ei tietenkään myönnä asiaa. Eikä mitään lässytyksiä "kadehdin sitä, jos joku on omalla työllään saavuttanut plaaplaaplaa". Fakta on se, että isoa osaa meistä ottaa aivoon se, että jollain menee taloudellisesti hyvin huolimatta siitä mistä tyyppi on rahansa saanut. Uskon, että on niitäkin joita toisten raha-asiat eivät kiinnosta yhtään.
Mä olen tavallinen tallaaja, joka maksaa isoa asuntolainaa ja joutuu yleensä aika tarkkaan miettimään mihin rahansa laittaa. Pärjäämme, mutta isoihin hankintoihin ei aina ole varaa.

Meillä on työpaikalla muutama tyyppi, joista huomaa, että heillä on hyvä taloudellinen tilanne. Eivät kumpikaan koskaan pröystäile tai puhu rahoistaan, mutta molemmilla on usein kivoja uusia vaatteita, merkkilaukkuja, hienosti laitetut kodit ja reissaavat paljon. Herttaisia ja mukavia tyyppejä, mutta jatkuvasti joutuvat kärsimään siitä, että heillä on rahaa.
"Möttösen hienohelma varmaan taas lähtee makuuttaisi läskejään kylpylään syyslomalla" (eikö tyyppi edes ole läski)
"Voi Jeesus toi Laura jaksaa esittää noilla vaatteillaan"
"Näittekö pirkon uuden mekon. Ei edes istunut sille"
"Ei niillä oikeesti ees oo rahaa. Se vaan esittää" joo mäkin oon varma että se vaan esittää" ( oikeasti ei esitä, vaan on nöyrä ja huomaamattoman oloinen ja koskaan ei kerro tekemisiään, muuten kuin jos joku kysyy)
"Vitt* toi Seppo on ärsyttävä"
"Ei mikään gant ees oo kallis merkki, vaikka Leena niin luulee" (ei Leena ole koskaan niin väittänytkään)
 
Tuo on muuten totta, että jos jostain voisi olettaa jollakin olevan hieman enemmän pätäkkää, niin alkaa muiden armoton hokeminen "ei niillä oikeasti varmaan edes ole rahaa"
 
Kyllähän sitä mieluummin on varakas kuin köyhä, sillä tavalla myönnän olevani kateellinen. Mutta en ymmärrä tuollaista ilkeää juoruamista mistään asiasta.
 
Tarviiko siinä sen kummempaa syytä kuin että on kateellinen, kun itse ei ole rikas, vaikka haluaisi. Haluaisin mäkin olla rikas, mutta olen erittäin köyhä. En silti ala ketään haukkumaan ainakaan rahojensa perusteella. Mutta mistä sitä tietää, jos oikein katkeroidun, jos tarpeeksi monta vuosikymmentä kituutan ja toiset vaan juhlii. Toivottavasti jossain vaiheessa rikastun itsekin, mutta who knows.
 
Urgh, tunnistan tuon ihmistyypin. Siis nuo kadehtijat. Töissäni on, erityisesti yksi.

Varakkaiden lisäksi syyttä haukutaan itsestään hyvää huolta pitäviä ja hyvin pukeutuvia ihmisiä.
"Mitä se tuokin luulee olevansa" jne. Mitä se haittaa jos joku tykkää pukeutua nätisti ja pitää kropastaan huolta.

Luulen kuitenkin että kyseessä on enemmänkin kohtuullisen pieni (mutta kuuluva :D) ihmistyyppi kuin yleinen varakkuuden kadehtiminen. Tuollaiseen negatiivisuuteen vain saa helposti vedettyä mukaan muutkin ihmiset.

Tässä sulle ap vinkki: Seuraavan kerran kun joku kommentoi tyyliin "toi Laura jaksaa esittää noilla vaatteillaan", vastaa heille oikein iloisena ja positiivisena (ei kuitenkaan kuittailuöveripositiivisena) että "Ai, oon ite taas ajatellu että Laura on ihana tyyppi kun se ei mitenkään tuo itseään esille eikä esitä mitään vaikka onkin noin varakas" Jos vastauksena on merkkivaatteet ja kalliit tavarat, kysy suoraa eikö kadehtija itse ostaisi merkkivaatteita ynnä muuta jos olisi varaa.

Argh, nyt tuli mieleen sata asiaa siitä työkaverista, joka on just tollanen ku**pää kateellinen. Itse se on niin hyvä, niin hyvä, eikä koskaan tee väärin. Kertoo sankaritarinoita itsestään, kuinka ahkerasti on urheillut, kuinka koiratkaan eivät jaksaneet juosta niin kuin hän. Ja kun asiakaspalveluammatissa ollaan, on niin, niiiin nokka pystyssä ja hapannaama asiakkaita kohtaan että välillä hävettää itseäni oikein tosissaan. Jos saa huonoa palautetta, naureskelee vain kuinka tyhmä asiakas oli ja kuinka "en todellakaan ollut töykeä". Noh, lopulta hänen elämäänsä tuolla negatiivisuudella on suurin vaikutus...
 
[QUOTE="Hanna";30325435]Mä väitän, että suurin osa meistä kadehtii varakkaita. Kukaan ei tietenkään myönnä asiaa. Eikä mitään lässytyksiä "kadehdin sitä, jos joku on omalla työllään saavuttanut plaaplaaplaa". Fakta on se, että isoa osaa meistä ottaa aivoon se, että jollain menee taloudellisesti hyvin huolimatta siitä mistä tyyppi on rahansa saanut. Uskon, että on niitäkin joita toisten raha-asiat eivät kiinnosta yhtään.
Mä olen tavallinen tallaaja, joka maksaa isoa asuntolainaa ja joutuu yleensä aika tarkkaan miettimään mihin rahansa laittaa. Pärjäämme, mutta isoihin hankintoihin ei aina ole varaa.

Meillä on työpaikalla muutama tyyppi, joista huomaa, että heillä on hyvä taloudellinen tilanne. Eivät kumpikaan koskaan pröystäile tai puhu rahoistaan, mutta molemmilla on usein kivoja uusia vaatteita, merkkilaukkuja, hienosti laitetut kodit ja reissaavat paljon. Herttaisia ja mukavia tyyppejä, mutta jatkuvasti joutuvat kärsimään siitä, että heillä on rahaa.
"Möttösen hienohelma varmaan taas lähtee makuuttaisi läskejään kylpylään syyslomalla" (eikö tyyppi edes ole läski)
"Voi Jeesus toi Laura jaksaa esittää noilla vaatteillaan"
"Näittekö pirkon uuden mekon. Ei edes istunut sille"
"Ei niillä oikeesti ees oo rahaa. Se vaan esittää" joo mäkin oon varma että se vaan esittää" ( oikeasti ei esitä, vaan on nöyrä ja huomaamattoman oloinen ja koskaan ei kerro tekemisiään, muuten kuin jos joku kysyy)
"Vitt* toi Seppo on ärsyttävä"
"Ei mikään gant ees oo kallis merkki, vaikka Leena niin luulee" (ei Leena ole koskaan niin väittänytkään)[/QUOTE]

Öö... mitä, jos Seppo on oikeasti ärsyttävä?

Minuakin kiinnostaisi, missä aikuiset pitävät tuollaista paskan puhumis -rinkiä. Onneksi en ole itse koskaan törmännyt sellaiseen. Ei minusta tuossa ole ehkä niinkään kyse varakkaiden kadehtimisesta, vaan huonosta työilmapiiristä.

Mietin myös noita esimerkkejä... eihän merkkilaukku tai kylpyläloma edes ole mitään sellaista ylellisyyttä, johon ei tavallisella työssäkäyvällä voisi olla varaa. Onhan monella aika pienituloisellakin noita merkkilaukkuja. Mutta varsinaiseen kysymykseesi - minkä tulo- tai varallisuusluokan ihmisten kadehtimisesta nyt puhut? On siinä vähän eroa, puhutko vain hyväpalkkaisista vai esim. miljoonaperijöistä. Ja minkä tuloluokan ihmisten ajattelet olevan erityisen kateellisia?

Joku voi toki kokea epäreiluksi, että itse saa kokopäivätyöstään käteen vain tonnin, kun joku toinen saa kymppitonnin. Mutta onko siinä kyse pelkästä kateudesta? Tai kateudesta ollenkaan?
 
Urgh, tunnistan tuon ihmistyypin. Siis nuo kadehtijat. Töissäni on, erityisesti yksi.

Varakkaiden lisäksi syyttä haukutaan itsestään hyvää huolta pitäviä ja hyvin pukeutuvia ihmisiä.
"Mitä se tuokin luulee olevansa" jne. Mitä se haittaa jos joku tykkää pukeutua nätisti ja pitää kropastaan huolta.

Luulen kuitenkin että kyseessä on enemmänkin kohtuullisen pieni (mutta kuuluva :D) ihmistyyppi kuin yleinen varakkuuden kadehtiminen. Tuollaiseen negatiivisuuteen vain saa helposti vedettyä mukaan muutkin ihmiset.

Tässä sulle ap vinkki: Seuraavan kerran kun joku kommentoi tyyliin "toi Laura jaksaa esittää noilla vaatteillaan", vastaa heille oikein iloisena ja positiivisena (ei kuitenkaan kuittailuöveripositiivisena) että "Ai, oon ite taas ajatellu että Laura on ihana tyyppi kun se ei mitenkään tuo itseään esille eikä esitä mitään vaikka onkin noin varakas" Jos vastauksena on merkkivaatteet ja kalliit tavarat, kysy suoraa eikö kadehtija itse ostaisi merkkivaatteita ynnä muuta jos olisi varaa.

No minä en lähtisi tuollaiseen rahakeskusteluun. Mieluummin sanoo vaan, että "ai, en mä koe että se esittelee niitä mitenkään, nehän vaan pukee sitä tosi hyvin. Musta Laura on tosi mukava tyyppi."
 
[QUOTE="vieras123";30325586]Suomalaiset ovat kateellista kansaa. Eikä tosiaankaan tarvitse olla rikas, että kadehditaan. Riittää että oot köyhä ja saat sossusta pesukoneen tms.[/QUOTE]

Saan ilmaisen ylläpidon vesi tulee hanasta sähkö pistorasiasta ja paskantamisesta maksetaan ilmaiset silmälasit,lapsen polkupyörä, 15 kuutiota halkoja lämmitykseen vuodessa ja ilmaiset rattaat tietysti hajotkaa siihen ;)

Anteeksi meinasi unohtua ilmainen lääkitys, hammashuolto ja asuntolainankorot menevät veronmaksajien piikkiin.

Kiitos teille veronmaksajille oikein paljon olen oikein otettu :)
 
Päiväkotimaksut noin 800ekee per/kk eli pitää tienata noin 1300ekee brutto et maksaa lastenkulut siihen bensa/ruoka kulut ja pitää myös ajatella kuinka paljon menetin vapaa ajastani pois, kun työskentelen noin 172 tuntia kuukaudessa voisiko joku kertoa onko kannattavaa pisnestä?


Minun vastaus: EI
 
Naisvaltainen ala :) Meillä on aika pitkälti sama palkka kaikilla. Näillä kateellisilla jopa suurempi, sillä nämä kadehditut tekevät usein lyhennettyä työaikaa ja vähemmän pyhiä. Osalla on rikas mies. Yhden tiedän ainakin olevan rikkaan suvun tyttö, jolla on varmaan kaikenlaista omaisuutta ja sijoituksia jne. Tiedän siksi, että ollaan molemmat samasta tuppukylästä kotoisin.
 
[QUOTE="Hanna";30325728]Naisvaltainen ala :) Meillä on aika pitkälti sama palkka kaikilla. Näillä kateellisilla jopa suurempi, sillä nämä kadehditut tekevät usein lyhennettyä työaikaa ja vähemmän pyhiä. Osalla on rikas mies. Yhden tiedän ainakin olevan rikkaan suvun tyttö, jolla on varmaan kaikenlaista omaisuutta ja sijoituksia jne. Tiedän siksi, että ollaan molemmat samasta tuppukylästä kotoisin.[/QUOTE]

Mikä on se ongelma?

Jäi hivenen epäselväksi
 
Alkuperäinen kirjoittaja Työläinen....;30325720:
Päiväkotimaksut noin 800ekee per/kk eli pitää tienata noin 1300ekee brutto et maksaa lastenkulut siihen bensa/ruoka kulut ja pitää myös ajatella kuinka paljon menetin vapaa ajastani pois, kun työskentelen noin 172 tuntia kuukaudessa voisiko joku kertoa onko kannattavaa pisnestä?


Minun vastaus: EI

Miten päivähoitomaksu voi olla noin paljon? Meillä kolme lasta hoidossa eikä silti maksut ole noin paljon. Pitkiä päiviä teet.
 
Minua luultiin erittäin köyhäksi töissä ja sitten haukuttiin miten mulla on vaan varaa ostaa kirpparilta vaatteet ja vaan lumppuja ja vittuiltiin eikö lapsi pääse edes harrastamaan. Oikeasti olen erittäin rikas, mutta ostan kirpparilta koska se minulle aivan kuin mikä vaan kauppa. Sitten kun vanhempani kuoli ja luulivat minun saaneen edes vähän perintöä niin alkoi utelu mites paljon sait ja ohi kulkiessa puheita miten sillä nyt on vara ostaa ihan kaupasta vaatteita, mutta eipä osaa ostaa oikeanlaisia vaan yhä vaan enemmän läskeyttäviä. Eipä noita kiinnostanut surunvalittelut pois menosta vaan se sainko jotain rahaa. Lopetin sitten työt tuolla ja yhdelle sanoin pois lähtiessäni että ei mulla ole tarvetta töille enää kun olenhan ollut aina erittäin rikas ja näytin asian toteen. Voi sitä järkytyksen ilmettä naamalla ja kuinka kihisi kiukusta ja minä vaan lähdin pois ja sanoin mukavaa kesälomaa teille. Varmasti jakoi tiedon muillekin ja ihan varmasti ne nyt kateudesta kihisee.
 
Se on kyllä jännä et se raha vaan leimaa niin paljon. Mä myönnän tulevani varakkaasta suvusta, oon just niitä kultalusikka hanurissa syntyneitä. Mutta ei se ole koskaan ollut meillä mikään pröystäilyn aihe, ei todellakaan. On eri asia hankkia keskimääräistä hintavampia asioita, jos on niihin varaa, kuin ostaa ne ja mennä esittelemään kerskaillen sille, jolla tietää, ettei olisi varaa tai ainakaan ykkösprioriteettina hankkia moisia turhuuksia. Mutta silti tosi monet tuntuvat ottavan ne vaivihkaisetkin hankinnat lällättelynä vasten kasvoja. Saati sitten, jos joskus iloitsee ääneen jostain hankinnasta, se nyt on ainakin täyttä kehuskelua ja rahoilla leveilyä. Jollekin toiselle sen saman merkkilaukun ostajalle ehkäpä kehuttaisiin hankintaa maasta taivaisiin.

Mutta ei se rikkaan elämäkään aina todellakaan herkkua ole, ei ne elämän isoimmat kriisit katso, onko rikas vai köyhä. Ehkä ei tarvitse pohtia rahojensa riittävyyttä (vaikka monella rikkaallakin ne voi ihan oikeasti olla melko veitsenterällä - etenkin nyt kun taloustilanne on mikä on), mutta ei henkilökohtaisia huolia juurikaan rahalla saa poistettua. Esimerkiksi opettajan neuvo vanhemmilleni veljeni koulukiusauskierteen katkaisemiseksi oli hankkia jotkut kunnon lahjat kiusaajille, niin sitten jättäisivät varmaan veljeni rauhaan. Monelleko muulle vanhemmalle tällaista kehdattaisiin sanoa vasten kasvoja? :/
 
Ei pidä paikkansa. Totta kai mäkin haluisin olla rikas, mutta en kyllä todellakaan puhu selän takana rikkaista tai kadehsi heidän rahojaan. Eikä meillä ole ikinä ollu tuollaista paskanjauhamista toisista! Aivan älytöntä.
 
Tätä ei nyt taatusti kukaan usko, mutta olen tosi huono tunnistamaan kuka on rikas ja kuka köyhä. En tunnista automerkkejä, merkkivaatteita, onko jokin loma kalliimpi tai halvempi ja ylipäätään mitkä asiat viittaisivat jonkun pärjäävän paremmin kuin muut. Mies koettaa joskus selittää, että tuo automerkki on satatonnia ja tuo taas ei ja kaikki ovat mielestäni ihan saman näköisiä peltikopperoita. Saati, jos joku naiskaveri ryhtyisi paasamaan muotitaloista. Apua!

Tiedän, että ihmiset mittailevat ulkoisia arvojamme herkästi. Sen näen, että jotkut eivät kestä, jotkut pyrkivät tekemään vaikutuksen, mutta voinko olla ainoa maailmassa, jota häiritsee nimenomaan se ulkoisten arvojen mittaaminen? KUn ei sitä iloa ja naurua voi ostaa tai myötätuntoa, empatiaa jne. Hakeudun automaattisesti sellaisten seuraan ja koen oloni helpoksi. Puhuminen käy rennosti kuin sellaisen seurassa, joka toljottaa jonkun vaatteita ja perustaa mielipiteensä parille kangaskappaleelle kuin kuka niitä kangaskappaleita kantaa.

En ole kateellinen toisten varallisuudelle. Tärkeää on ajatella, miten asiani ovat hyvin tässä ja nyt.
 
  • Tykkää
Reactions: ilaria
Ei se kyllä varakkuudesta johdu! Jotkut kadehtivat vaikka pultsaria joka näyttää tyytyväisseltä. Se vaan on joidenkin tapa elää ja olla.

Taannoin kuulin yhden kadehtijatädin marisevan kun koululaiset keräsivät roskia ja tyhjiä pulloja teiden varsilta luokkaretkirahaa saadakseen. Vittu siellähän ne pullot ovat lojuneet koko vuoden! Ois mennyt ite keräämään niin olisi rikastunut eikä tarvitsisi kiukuta!
 
  • Tykkää
Reactions: Asiankannattaja
Tää on se mistä täällä Jenkeissä pidän enemmän kuin Suomessa. Ihmiset (yleistys)ihan rehellisesti kertoo jos jollain on jotain hienoa ja "vau kun tollasen sais" ja jos joku on menestynyt jne, ihastellaan ihan ääneen eikä lähdetä siihen suomalaisempaan "no oikeet rikkaat ei kyl näytä sitä/no ei sillä varmaan oikeesti ees ole mitään kun esittää vaan/ ällöttävää toi lesottaminen asialla. Tai se tyypillinen kun jollain on uusi ns hienompi auto/asunto/vene tai mikä vaan, niin ensin lähdetään miettimään mitä hienouksia siitä puuttuu.

Musta on jotenkin kevyempi elääkin kun vaan rehellisesti kertoo, että hitto kun olis itelläkin varaa tollaseen autoon tai voi olisi kyllä ihanaa saada tuollainen asunto! Ei ihailussa ole mitään vikaa, ei vaikka se koskisi ihmistä jolla on enemmän RAHAA SAADA ASIOITA. "mut mä ihailen kyllä vaan oikeita asioita, kuten sisäistä..."plaaplaa ja paskat! :D
 
  • Tykkää
Reactions: Phoebsi
Tää on se mistä täällä Jenkeissä pidän enemmän kuin Suomessa. Ihmiset (yleistys)ihan rehellisesti kertoo jos jollain on jotain hienoa ja "vau kun tollasen sais" ja jos joku on menestynyt jne, ihastellaan ihan ääneen eikä lähdetä siihen suomalaisempaan "no oikeet rikkaat ei kyl näytä sitä/no ei sillä varmaan oikeesti ees ole mitään kun esittää vaan/ ällöttävää toi lesottaminen asialla. Tai se tyypillinen kun jollain on uusi ns hienompi auto/asunto/vene tai mikä vaan, niin ensin lähdetään miettimään mitä hienouksia siitä puuttuu.

Musta on jotenkin kevyempi elääkin kun vaan rehellisesti kertoo, että hitto kun olis itelläkin varaa tollaseen autoon tai voi olisi kyllä ihanaa saada tuollainen asunto! Ei ihailussa ole mitään vikaa, ei vaikka se koskisi ihmistä jolla on enemmän RAHAA SAADA ASIOITA. "mut mä ihailen kyllä vaan oikeita asioita, kuten sisäistä..."plaaplaa ja paskat! :D

Usein silloin kun muuttaa uuteen maahan tai on asunut siellä vain vähän aikaa, näkee sen maan kovin ihanteellisessa valossa näkemättä kääntöpuolia. Voi olla, että olis olisit asunut siellä pitempään ja kävisit vain lomilla Suomessa, näkisit tuonkin asian jotenkin muuten. (Tai sitten et, onhan sekin mahdollista.)

Vähän ot, tällainen tervehdys täältä perusnegatiivisesta pohjolasta :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;30326417:
Usein silloin kun muuttaa uuteen maahan tai on asunut siellä vain vähän aikaa, näkee sen maan kovin ihanteellisessa valossa näkemättä kääntöpuolia. Voi olla, että olis olisit asunut siellä pitempään ja kävisit vain lomilla Suomessa, näkisit tuonkin asian jotenkin muuten. (Tai sitten et, onhan sekin mahdollista.)

Vähän ot, tällainen tervehdys täältä perusnegatiivisesta pohjolasta :D

En todellakaan näe, näen ilmeisesti yllättävänkin realistisesti asiat. Pidän Suomea todellakin hyvin paljon parempana maana moneltakin osin, mutta näen myös ne hienommat asiat täällä, kuten ihmisten puheliaisuus, ystävällisyys jne.
Ja jos et halua uskoa niin tätä samaa sanoi useita vuosia täällä asuneet menestyneet ihmiset jotka kertoivat, että heidän tilanteessa täällä ei ole niin ahdistavaa olla varakas. Ei ajatella heti, että lesoilet menestyksellä jne jos kerrot siitä suoraan. Olivat kaikki asuneet 2-10v jotka siinä keskustelussa olivat.
 

Yhteistyössä