Syrjäyttetynä on yksinäistä olla äiti ilman lastaan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja cccp
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

cccp

Jäsen
11.09.2014
35
0
6
On aamu kun oveen koputetaan. Lapseni sanoo: äitä, älä aukase ovea. En siis avaa. sitten kuulu ovelta huuto: Avaa ovi, täällä on Poliisi.
Kaksi poliisia ja kolme sosiaalityöntekijää tulee sisään. Minulta kysytään, mutta vastaustani ei haluta kuulla. Puhuvat päälle ja vaihtavat aihetta. Haluan soittaa äitilleni. Sanovat että ihan turha kenellekään soittaa, näin on jo päätetty, lapsi viedään pois.

Kun selvisin pahimmasta järkytyksestä aloin saada asioita esille mistä ennen olen ollut tietämätön.

Lapsen isä on jo pitemmän aikaa puhunut minusta negatiiviseen sävyyn kaikille tuntemilleen ihmisille ja virkahenkilöille. Tämän takia minuun ei luoteta, eikä sanoillani ole mitään asemaa tässä yhteiskunnassa.

Vielä samaisena aamunakun lapsi vietiin, olin siinä uskossa että lapsen isä olisi samalla puolella kanssani. Ei ole ollut aikoihin. Manipuloinnilla ja kaksinaamaisella asenteellaan hän on onnistunut syrjäyttämään minut.

On hiljaista.

Puhelin ei soi. Oveen ei kukaan koputtele. Mutta pahimpana kaikessa on se, että tämä asunto hiljainen. Kuoleman hiljainen.
 
perustelun sain juuri selvitettyä: lääkkeiden väärinkäyttö, lapsen on vaarallista asua kanssani.
itse en puolla tuota. päinvastoin. vastustan jyrkästi.
minulla on sairaus, migreeni. saan siihen asianmukaisen läkityksen joka on helposti hallittavissa. lääkkeet ovat kalliitakin vielä ja vaikuttavat aivojen verenkiertoon ja verenpaineeseen.
minulla on hermosärkyä. saan siihen asianmukaisen läkityksen joka on sekin helposti hallittavissa. kallis on lääke.
minulla on sairaus, masennus. saan siihenkin asianmukaisen läkityksen ja ohjeita olen aina noudattanut.
minä olen hyvä äiti. olen aina pitänyt lapseni hyvinvoinnin ensisijaisen tärkeänä. en ole kuitenkaan täydellinen, mutta kuka on?
sosiaaliviranomaiset kun saa yhden satunnaisen tiedon/näkemyksen käynnin perusteella, riittää. (asunnossa juodaan kaljaa. pillereitä lattialla) niin no. onhan se toki lapselle vaaraksi jos näin olisi joka päivä. mutta JOKA IKINEN VIIKONLOPPU lapseni on mummulla jolloin OLEN YKSIN. ja kun sanon että on meneillään loppusiivous, ei merkitse mitään. ja itse kun en päihteitä käytä, puhalsin nolla, ei kelpaa sekään. kun pillerit ovat liuskoissaan keittiön yläkaapissa, sosiaaliviranomainen vastaa: ainahan voi lapsi ottaa tuolin ja kiivetä ne hakemaan...
tiivistettynä: aina on joku syy olemassa, mikä johtaa lapsen riistoon kotoaan, pois rakkaimpansa luota...
 
Varmasti vaikea ja raskas tilanne.

Mutta onneksi se lienee selvitettävissä.

toivottavasti.
kysyin sosiaaliviranomaiselta tänään puhelimessa, mitä vastaan naapurin pojalle joka kysyy (käyttäen lapsen oikeaa nimeä) -Missä lapsesi on? -Koska tulee takaisin
naapurit kun ovat tottuneet että olen aina lapseni kanssa touhuamassa ja kavereita piisaa. olen saanut palautetta että pärjään hyvin lasten kanssa. kotonamme on ollut lapsia kylässä ja kaikki mennyt hienosti.
nyt olen tässä: yksin keskellä hiljaisuutta täynnä tuskaa ja epätoivoa.
 
Miksi lapsesi on ollut mummilla joka ikinen viikonloppu? Käytätkö joka viikonloppu päihteitä sillä tavalla, että lapsen ei ole turvallista olla kanssasi? Miksi pillereitä oli lattialla, oliko lapsi jo palannut mummilta kotiin?

Voi olla, että lapsi vietiin kevein perustein ja pystyit olemaan hyvä äiti silloin kun lapsi on kanssasi. Mutta ihan tuulesta temmatuilta perusteet ei kuitenkaan kuulosta. Varmimmin saisit lapsen taas luoksesi, kun myöntäisit ongelmasi ja tekisit sille jotakin.
 
Käy lääkärillä keskustelemassa lääkityksestäsi. Käytät ainakin kolmea vahvaa lääkettä joista hermosärky ja migreenilääke ovat tosi tujuja ja saattavat saada sinut niin sekaisin että et osaa arvioida tilannetta. Itsehän sitä ei silloin huomaa jos arviointikyky pettää, ja niin voi käydä normaaliannoksilla noita lääkkeitä. Lisäksi lääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia.

Anna lääkärin miettiä onko lääkityksesi kohdallaan vai johtiko se ongelmiin. Jos lääkitystä voisi keventää, palaisi arviointikykysi normaaliksi ja saisit lapsen takaisin. Tai jos siihen ei ole tarvetta, saat ehkä lääkäriltäsi lausunnon lääkityksen tarpeellisuudesta ja siitä että se on arvioitu, esim uusit reseptit kaikkiin kerralla ja vaikka teet apteekkisopimuksen ettet saa liikaa lääkkeitä käsiisi ja et siten voi väärinkäyttää niitä. Tämä voisi auttaa lapsen saamisessa takaisin. Lisäksi voit pyytää naapureilta lausunnon tai paikallaoloa kun sossut käyvät seuraavan kerran.
 
Miksi lapsesi on ollut mummilla joka ikinen viikonloppu? Käytätkö joka viikonloppu päihteitä sillä tavalla, että lapsen ei ole turvallista olla kanssasi? Miksi pillereitä oli lattialla, oliko lapsi jo palannut mummilta kotiin?

Voi olla, että lapsi vietiin kevein perustein ja pystyit olemaan hyvä äiti silloin kun lapsi on kanssasi. Mutta ihan tuulesta temmatuilta perusteet ei kuitenkaan kuulosta. Varmimmin saisit lapsen taas luoksesi, kun myöntäisit ongelmasi ja tekisit sille jotakin.

lapsi on mummulla, koska teen silloin viikkosiivouksen ja ja otan omaanaikaa. en silloinkaan käytä päihteitä. pillerit oli loppusiivouksen vuoksi lattialla. lisäksi samassa kassassa oli paristoja ja työkaluja. se oli viimeinen lajittelun ja kartoituksen kasasta. siivosin ne pois kun virkailijat olivat lähteneet. olin silloin yksin. äitini toi lapsen kotiin sovitusti ja hän ei huomannut mitään valitettavaa.

myönnän ongelmakseni että olen säheltäjä. sen tietävät naapurin lapsetkin, tosin en ole ajatellut sen olevan merkityksellinen asia sosiaalin kanssa.

miten voin siis muuttaa itseäni, jotten säheltäisi? se on ollut minun vikani jo lapsuudesta asti.
 
Ei kuulosta ihan normaalilta, että viikkosiivouksessa pillerit levitetään työkalujen kanssa lattialle.

Ota huomioon se vaihtoehto, että vaikka itse kokisit olisi normaaliksi, kaikki nuo lääkkeet voivat hyvinkin vaikuttaa niin, ettet muiden silmissä sellainen ole. Myöskään lapsesi.

Minulla oli elämässäni jakso, jolloin stressin yms. vuoksi kärsin vaikeasta unettomuudesta. Hakeuduin lääkärille, joka määräsi minulle lyhyen jakson nukahtamislääkkeitä. Samalla hän kuitenkin varoitti, että ne, kuten monet muutkin kolmiolääkkeet voivat toimia niin, että ihminen tuntee olonsa aivan normaaliksi vaikka tosiasiassa toiminta- ja ajattelukyky on selvästi rajoittunut. Nukahtamislääkkeiden kanssa tämä on vaarana silloin, jos lääkettä ottaa liian myöhään illalla/yöllä eikä se ehdi poistua aamuun mennessä elimistöstä. Sinä otat kolmea kolmiolääkettä säännöllisesti, joista ainakin kahta säännöllisesti. Hyvin todennäköisesti ne vaikuttavat sinuun muutenkin kuin vain poistavat kivun ja estävät/parantavat migreenin. Ehkä siinä määrin, että lapsen isä ja sosiaaliviranomaiset epäilevät kykyäsi hoitaa lasta.

Kirjoitat muuten todella huonosti. Onko sinulla lukihäiriö vai voisiko olla lääkkeiden tekosia?
 
[QUOTE="juoppo";30260439]Ota vaan sitä viinaa lisää, kyl se auttaa.[/QUOTE]

kyllä suomessa viinaa saa juoda. mutta auttaako se?

alkoholi on hermomyrkky. se lamaannuttaa keskushermostoa tuhoten aivosoluja. ihmettelen miksi kukaan ylipäätään haluaa myrkyttää itseään ja vielä käyttää rahojaa tuohon alkoholiin... ?
 
Otan osaa. Lasten huostaanotto on tällä hetkellä suuren luokan bisnes, jota pyörittää pieni viranomaisten, poliitikkojen ja virkamiesten klikki. Lapsensa voi menettää hyvin kevyin perustein.
 
  • Tykkää
Reactions: Puhero
lukihäiriö. mietin tänään ääneen jos lopettaisin lääkitykseni.
tosin hermosärky on sitä luokkaa etten pysty oleen makuulteen missään asennossa. jos en ota lääkettä, en nuku. se pitäisi hoitaa sitten kortisonilla. mutta jos omalääkäri ei lähetettä kirjoita, koska hermosärky on vielä hoidettavissa lääkkeillä, mitäs sitten?
ja mitä migreeniin tulee... olen ollut kaksi kertaa sairaalassa kohtauksen takia. sairaalasta on lääke määrätty. neurologian erikoislääkäri. kuvauksissa on käyty ja koska elimellistä vikaa ei löytynyt, migreenikohtauksen aihauttajana todennäköisesti stressi (nostaa verenpainetta joka laukaisee migreenin) neurologi on migreeninestolääkkeeksi määrännyt verenpainelääkkeen.
mutta, niin tai näin, mikään ei riitä tässä maailmassa.

kysyn?? kun olet yksin/kaksin ilman lasta/lapsia, teetkö kaiken aina samalailla kuin lastesi läsnäollessa??
oletko koskaan vanhemmuutesi aikana käynyt kertaakaan baarissa/tavannut ystäviä?
oletko koskaan unohtanut jotakin?
onko koskaan kurasia vaatteita lattialla? ikinä? edes kerran vanhemmuuden aikana?
 

Yhteistyössä