Toggle sidebar

Kovat alavatsakivut loppuraskaudessa, liitoskipuja?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ensisynnyttäjä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
E

Ensisynnyttäjä

Vieras
Hei! Huomasin eilen iltana täysin yllättäen että alavatsa kipeytyin aivan käsittämättömän paljo. Aikasemmin jo housujen saaminen jalkaa seisoaltaan oli ollut tuskaa, sillä en voinut varata painoa kummallekkaan jalalle yksistään. Nyt nämä kivut vain paheni iltaa kohden eikä sauna tai kylmä järvivesi (uiminen) auttanut mitenkään. Yöllä kivut muuttuivat todella pahoiksi. En kyennyt kääntämään enää kylkeä, sillä nivusiin sattui niin kovasti. Mies joutui myös valvomaan vasten tahtoaan kun voihkin asennon vaihdon kanssa. Selin makuulla kun nostin takapuolta patjasta oli huuto päästä. Eli siis jalat vain suoraksi ja yrittää siitä käsivoimin pukata toiselle kyljelle. Aamulla kivut jatkuivat yhtä pahana ja sängystä en päässyt enää omin avuin. Kun kyyhötin ns. doggy style-asennossa, kivut helpottivat. Lopulta miehen avulla pääsin ylös ja käveleminen oli yhtä tuskaa taas. Jouduin ottamaan kaikesta mahdollisesta tukea. Autossa istuessa kipu helpotti mutta noustessa autosta jouduin taas tukeutumaan kaikkeen mahdolliseen. Neuvolassa totesivat eilen että vauvan pää on jo todella alhaalla ja viikkojakin on nyt 38+3. Onko kellään ollut vastaavaa? Mistähän johtuu, liitoskivuista? Mitenhän olo helpottuisi? Yskiminenkin ruvennut jo sattumaan. Olen ajatellut soittaa äitiyspolille vaan ensin kuulisin mielelläni onko tämä ns. normaalia.. :)
 
joo ne on liitoskipuja jotka johtuu siitä et vauva laskeutuu. ei siihen auta muu kuin synnytys. joten tsemppiä ei sulla ole enää kuin pari viikkoa jäljellä. seuraavassa raskaudessa noi alkaakin sit jo paljon aiemmin :)
 
No kyllä nämä on tässä niinku häpyluun kohdalla, ei varsinaisesti jalkojen välissä.. Ja kun jatkuu yhtäjaksoisesti ja yhtä kovana jalkeilla ollessa ilman taukoja niin voiko olla supistuksia?

Ainakin olen ymmärtänyt että supistukset tulevat ns. sarjoissa?

Voi luoja jos olisi supistuksia, en varmaan älyä lähteä synnyttään kunhan tosi kyseessä kun kuittaan vaan liitoskivuilla.. :D
 
Tuttuja kipuja. Loppuraskaudessa viimeiset pari viikkoa on ollut tuskaa, ja vikat pari päivää vielä vähän päälle. Kaikki oleminen ja tekeminen sattuu. Juuri kuvailemallasi tavalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ensisynnyttäjä;30184507:
No kyllä nämä on tässä niinku häpyluun kohdalla, ei varsinaisesti jalkojen välissä.. Ja kun jatkuu yhtäjaksoisesti ja yhtä kovana jalkeilla ollessa ilman taukoja niin voiko olla supistuksia?

Ainakin olen ymmärtänyt että supistukset tulevat ns. sarjoissa?

Voi luoja jos olisi supistuksia, en varmaan älyä lähteä synnyttään kunhan tosi kyseessä kun kuittaan vaan liitoskivuilla.. :D
Click to expand...

älä huoli, supistuksissa on selvä tauko välissä
 
En osaa sanoa, onko noin kova kipu normaalia. Itselläni oli vähän vastaavaa, mutta vain seistessä ( ei siis istuessa tai maatessa) Kerran erehdyin lähtemään jalkaisin neuvolaan, ja kesken matkan kipu yltyi niin, että meinasin pyörtyä (taipumusta siihen, että herkästi pyörryttää). Pääsin bussipysäkille istumaan. Muutenkin kaupassakäynnit ym. olivat vaikeita kivun takia.
 
Onko teillä muilla ollut normaalia että maatessakin toisen jalan siirtäminen sattuu aivan järkyttävän paljon tuonne alas?

Ei siis nilkan liikuttaminen tai näin mutta siis lonkan tai lantion liikahdus sattuu niin että huuto meinaa päästä.

Sinänsä tämä huolestutti kun itsellä on niin korkea kipukynnys ja välilevyn pullistuma selässä ei ollut mitään verrattuna tähän kipuun.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ensisynnyttäjä;30184531:
Onko teillä muilla ollut normaalia että maatessakin toisen jalan siirtäminen sattuu aivan järkyttävän paljon tuonne alas?

Ei siis nilkan liikuttaminen tai näin mutta siis lonkan tai lantion liikahdus sattuu niin että huuto meinaa päästä.

Sinänsä tämä huolestutti kun itsellä on niin korkea kipukynnys ja välilevyn pullistuma selässä ei ollut mitään verrattuna tähän kipuun.
Click to expand...

kyllä, kivut oli niin kovat et tuntu kuin jalat lähtis lonkista irti
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ensisynnyttäjä;30184531:
Onko teillä muilla ollut normaalia että maatessakin toisen jalan siirtäminen sattuu aivan järkyttävän paljon tuonne alas?

Ei siis nilkan liikuttaminen tai näin mutta siis lonkan tai lantion liikahdus sattuu niin että huuto meinaa päästä.

Sinänsä tämä huolestutti kun itsellä on niin korkea kipukynnys ja välilevyn pullistuma selässä ei ollut mitään verrattuna tähän kipuun.
Click to expand...

En osaa sanoa onko kipuni olleet yhtä kovia kuin sinun, mutta kyllä ne kovia on olleet. Pienikin liike on ollut tuskaa, ja liikuin metrin tunnissa.

Sektion jälkeiset kivut olivat paljon pienempiä. Oikein innoissani siivoilin viikko synnytyksestä kun oli niin ihana kun pystyi taas liikkumaan. Raskaana (loppuraskaudessa) katselin kateellisena kaikkia jotka liikkui normaalisti.
 
Ehdin jo säikähtää että onkohan jotain mennyt rikki tai väärin tuolla... Helpottavaa kuulla että en oo ainut jolla kipuja :)

Onko kellään muuta konstia kivunlievitykseen kuin synnytys?

Synnytys kun ei tunnu olevan vielä kovin ajankohtainen, supistukset jäänyt todella vähälle tähän mennessä.. :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ensisynnyttäjä;30184541:
Ehdin jo säikähtää että onkohan jotain mennyt rikki tai väärin tuolla... Helpottavaa kuulla että en oo ainut jolla kipuja :)

Onko kellään muuta konstia kivunlievitykseen kuin synnytys?

Synnytys kun ei tunnu olevan vielä kovin ajankohtainen, supistukset jäänyt todella vähälle tähän mennessä.. :/
Click to expand...

Noup. Vain synnytys auttaa.

Voithan sinä panadolia koittaa ottaa, mutta tuskin kauheasti helpottaa. Voimia, tsemppiä, ja kaikkea mitä tarvitset. Raskaana voisikin olla ihan ok jos ei tarvitsisi kokea loppuraskautta. Tosin eihän se kaikilla sellaista lopussakaan ole.
 
Kiitos tsemppauksesta, tulee tarpeeseen että jaksaa kunnialla loppuun! :)

Pitää kokeilla panadolia ja koittaa vaan lepäillä rauhassa jos vähä helpottas, onneksi ei enää montaa viikkoa!
 
Laitan vielä, että itse makasin sohvalla tai olin tässä koneella viimeisen viikon ennen synnytystä. Mitään en pystynyt tekemään ja taaperolle jouduin koko ajan sanomaan että äiti lepää nyt.

Onneksi sain suunnitellun sektion rv 40. Olisi ollut aivan kauheaa jatkaa rv 42 asti kuten edellisessä raskaudessa. Mutta eipä se auta muu kuin jaksaa. On siinä vähän olo kuin olisi nalkissa. Kukaan eikä mikään voi oikein auttaa, pakko jaksaa odottaa loppuun asti.

Mutta kyllä se siitä, palkinto on kaiken kärsimyksen arvoinen :)

Toivotaan että pääset pian synnyttämään. Loppuraskauden raskauden vuoksi sinne lähteekin kiljuen ja on onnessaan jokaisesta supistuksesta tai tapahtumasta mikä edistää tilannetta :D.
 
Tuo kyllä kuvaa aivan tätä, odotaan tosissaanki kokoajan aivan hysteerisesti supistuksia, lapsivedenmenoa ja limatulppaa! Joka veskikerralla kyttään että joko ois jotain edistystä :D

Vaan ei.. Harjoitussupistukset vaan jatkuu ja jatkuu. Turhauttaa mutta vähiin käy aamut ennen kuin loppuu :)
 
Mulla noi kuvaamasi kivut kesti rv 26 lähtien loppuun asti. Oli onneksi helpompiakin päiviä, pysyi edes vähän järjissään. Eikä ne loppunut täysin vauvan syntymäänkään, noin vuoden aina menkkojen aikaan vihloi tutulla tavalla.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa