"tinkeli"
Itsesuggestiota, ei ylimielistä. Kyl säkin varmaan tsemppaat itseäsi asiassa, jossa et ole täysi kymppi eikä siinä ole mitään ylimielistä.Tuolla luki että "selviän". Minusta se on ylimielistä.
Itsesuggestiota, ei ylimielistä. Kyl säkin varmaan tsemppaat itseäsi asiassa, jossa et ole täysi kymppi eikä siinä ole mitään ylimielistä.Tuolla luki että "selviän". Minusta se on ylimielistä.
Mikä siinä on väärin, oikea asenne.Tuolla luki että "selviän". Minusta se on ylimielistä.
No ei ihminen välttämättä selviä syövästä, kolarista ja niin eespäin. Me ollaan vain ihmisiä.Mikä siinä on väärin, oikea asenne.
No olisko parempi luovuttaa heti alkuunsa? Alistua siihen, että kuolema korjaa kuitenkin, joten turha edes yrittää?No ei ihminen välttämättä selviä syövästä, kolarista ja niin eespäin. Me ollaan vain ihmisiä.
"Uskon selviäväni kaikesta" on eri asia kuin "selviän kaikesta". Silloin, kun tsempataan itseä, ei noin jokapäiväisessä elämässä ajatella kolareita tai syöpää. Miten tämä voi olla noin vaikeaa ymmärtää?No ei ihminen välttämättä selviä syövästä, kolarista ja niin eespäin. Me ollaan vain ihmisiä.
Ei helvetti mikä aivopieru taas vaihteeks.No ei ihminen välttämättä selviä syövästä, kolarista ja niin eespäin. Me ollaan vain ihmisiä.
Eiköhän nyt ollut lähinnä kyse niistä asioista, joihin itse pystyy vaikuttamaan...No ei ihminen välttämättä selviä syövästä, kolarista ja niin eespäin. Me ollaan vain ihmisiä.
Syövästä selviää paremmin kun ajattelee selviävänsä siitäkin. Se on iso tekijä toipumisessa. Kaikille siitä ei tietenkään ole apua, mutta lähteepähän ainakin tapellen ja metelillä eikä hiljaa ja alistuen.No ei ihminen välttämättä selviä syövästä, kolarista ja niin eespäin. Me ollaan vain ihmisiä.
Pakko vaan tehdä, että saa jotain aikusiksi. Onko vaihtoehtoja? En muutenkaan usko siihen, että asiat tapahtuu itsestään tai vahingossa. Ihan kaikkeen pitää puurtaa, esim vessan pesuun. Olen myös fatalisti, kaikkeen ei pysty vaikuttaamaan ja asiat menee kuten menee, mutta kaikkeni yritän, että ne menee siihen suuntaan mihin haluan.Miten ihmeessä toiset ihmiset ovat niin kerpeleen sitkeitä?! Mistä tuota sisua saa ja miten sellaiseksi tullaan? Itselläni tuntuu, että asia kuin asiaa luisuu sormien läpi. Opiskelut pitäisi vihdoin saada pulkkaan, mutta kun en saa pihtiotetta niskastani niin hommat näyttävät leviävän ja luovuttajaminäni astuu esiin.
Miten te sisukkaat sissit pysytte suunnitelmissanne kun olette jotain päättäneet? Kai teillekin tulee sellaisia hetkiä, kun jokin tylsän homman tekeminen ei huvittaisi yhtään, mutta silti vain jatkatte. Miten tulla robottimaiseksi suunnitelmien mukaan toimivaksi tehopakkaukseksi?