Auttakaa, miten tähän pitää suhtautua?

Meillä on ollut miehen kanssa riitää miehen alkoholin juomisesta koko raskauteni ajan. Mies juo kännit joka perjantai. Itse hermostun tästä ja riitaa on tullut tämän vuoksi usein.

Olemme puhuneet pitkään, että juomisen on loputtava 37+ raskausviikosta alkaen, koska vauva on sitten täysiaikainen ja synnytyksen alkaminen on mahdollista suurella varmuudella. Näin olen ainakin ymmärtänyt. Mies olisi sitten ajokunnossa varmasti, kun lähtö synnytykseen tulee.

Nyt sitten mainitsin miehelle, että sulla on enää 1 kerta aikaa kännätä, et pidä nyt sit kivaa. Siis huominen. Mies tokaisee siihen, että eihän me näin olla sovittu. Mies sanoo, että ollaan sovittu juomisen loppuvan vasta elokuun ensimmäisen viikonlopun jälkeen. Siihen sanon, että se viikonloppuhan alkaa huomenna, koska huomenna on 1.8. Mies sanoo siihen, että senhän pitää olla kokonaisen viikon elokuun puolella, että tarkoittaa elokuun ensimmäistä viikonloppua. Minä siihen, että lasketun ajan 37+0 viikon mukaanhan se sovittiin ja se viimeinen viikonloppu on silloin 1.8-3.8. Muutenkin viikonloppu tarkoittaa aikaa perjantaista sunnuntaihin. Siihen mies räjähtää ja sanoo, että selvä, mutta tässä muutettiin kuulemma jo sovittua. Sanoo vielä perään räjähtäen, että ole nyt asiasta hiljaa, kun tehdään sitten siten, kuin sinä haluat. Kohta vies ehdottaa, että aletaan katsomaan leffaa. Minä en ollut hiljaa, koska en voi ymmärtää miksi mies noin tuosta räjähtää, kun enhän minä sitä päätä, että koska se 37+ viikko alkaa, vaan ihan biologia. Ihan tuon ajan mukaanhan olin tuon sopimuksenkin tehnyt alunperin. Siihen mies suuttuneena rupee uhkaamaan erolla ja rupeaa etsimään netistä asuntoja muuttaakseen. Olen kuulemma kusipää. Mies hokee minusta tulevan yh. Mies ei enää kuulemma välitä. Hän lisäksi kuulemma nyt kännääkin myös 8.8, eikä välitä.

Kirjoitan tätä itkuisena ja paniikissa ja siksi teksti voi olla epäselvä. En halua perheen hajoavan. Pelkään vauvankin stressaantuvan tästä riitelystä ja itkusta. En millään jaksaisi tämmöistä viimeisillä raskauviikoilla. Minun pitäsi kai koittaa rauhoittua, mutta en kykene, kun koko perheen haluamista on uhattu ja perhe on mulle maailman tärkein.
Osaako kukaan auttaa?

 

Osaa auttaa... Sun miehes on sen verta mulkero, että suosittelen että lähdet vetämään ja oot helvetin onnellin yh. Koska jos mies on JO ENNEN lapsen syntymää noin paska niin se kuule vaan pahenee!!! Suosittelen häipymään nyt, enkä sitten kun on yhteishuoltajuus, isyys tunnustettu jne... Ja sitten kun parin vuoden päästä haluat erota ja vihdoin tajuat lähteä, mies uhkailee vievänsä lapsen, etkä uskallla lähteä... Ja wolaa elämä pilalla! Mut et sä kuitenkaan tajua lähteä nyt, vasta sitten ku edellämainittu tapahtuu... Mies pyytelee anteeks ja on taas hetken ihana ja on niin helppo jäädä siihen ja kuvitella, että kaikki hyvin taas...

 

Nyt sun pitää herätä, ja tajuta miten typerästä asiasta riitelette. Mies ei selvästikään ole kypsä isäksi, ja keksii mitä tahansa tekosyitä, jotta pääsee juomaan. Nyt ,- ja myös sitten kun vauva on syntynyt, ja kun sinä valvot öitä imettäen vauvaa ja olet väsynyt. Tuollaiselta mieheltä ei myöskään koskaan saa apua tai tukea kun tulet olemaan väsynyt vauvan takia, hän todennäköisesti vaan syyllistää sinua tyyliin" itehhän tulit paksuksi"tai "itsehhän tän lapsen halusit" jne. Eli jos haluat hakata päätäsi seinään päihdeongelmaisen kanssa, niin siitä vaan. Mutta lapsellesi olisi parempi jos eroatte jo tässä vaiheessa, koska miehesi ei huomioi sinua eikä myöskään kunnioita, eikä todellakaan ole valmis isäksi, vaan tulee tekemään kaikkensa jotta kaikesta tulee mahdollisimman hankalaa välillänne. Siksi kannattaisi erota jo nyt, niin voisit jopa nauttia vauvasta itseksesi, etkä tuhlata energiaasi kusipäisen miehen kanssa riitelemiseen.

 

Antaisit vaan asian olla. Miestä ottaa päähän oma tyhmyys kun laski väärin, todennäköisesti on jotain jo sovittunakin mitä nyt on noloa perua, ja sä pahennat tilannetta inttämällä asiasta edelleen. Mieshän sanoi jo et asia selvä, ei puhuta siitä enää ja yritti muuttaa puheenaihetta. Ja sä jatkat päälle, en ihme että mies hermostui jos et anna toiselle rauhaa kun kerran sitä pyytää. Sehän on ihan perustaito mitä opetetaan jo 3 vuotiaille, jos toinen sanoo että jätä mut rauhaa tai en pidä että teet tuota, niin sillon sitä ei jatketa.

 

Niin makaa kuin petaa, olet tyhmä.

 

Onko tuosta miehen alkoholinkäytöstä puhuttu neuvolassa? Aikooko mies jatkaa sitä vauvan synnyttyä? Kuulostaa pahalta riippuvuudelta. Paljolta kuule säästyt jos mies hankkii oman asunnon ja pääset nauttimaan vauvaelämästä itsenäisesti. Tuollainen uhkailu ainakin on todella lapsellista ja inhottavaa kiusaamista, älä alistu siihen vaan sano että jos ryyppääminen on tärkeämpää kuin perhe niin mies on vapaa lähtemään vaikka heti.

Vauvalle ei käy mitään vaikka nyt tästä stressaatkin.

 

Antaisit vaan asian olla. Miestä ottaa päähän oma tyhmyys kun laski väärin, todennäköisesti on jotain jo sovittunakin mitä nyt on noloa perua, ja sä pahennat tilannetta inttämällä asiasta edelleen. Mieshän sanoi jo et asia selvä, ei puhuta siitä enää ja yritti muuttaa puheenaihetta. Ja sä jatkat päälle, en ihme että mies hermostui jos et anna toiselle rauhaa kun kerran sitä pyytää. Sehän on ihan perustaito mitä opetetaan jo 3 vuotiaille, jos toinen sanoo että jätä mut rauhaa tai en pidä että teet tuota, niin sillon sitä ei jatketa.

Rauhaa juomiseen miehelle vai rauhaa synnyttämiseen naiselle?
Itse synnyin aikoinaan 4 viikkoa ennen laskettua aikaa.

 

provo taas

 

Mies tietää, että stressaan todella helposti. Tämä ei ole eka iso vastaavanlainen riitä raskauden aikana. Mies kuulemma olisi lopettamassa alkoholin käytön kokonaan lapsen syntymään, kun joku sitä kysyi.
Jos tuo rauhoittuisi ja sopu tulisi seisoisin vaikka päälläni. En halua perheeni hajoavan. Jos noihin teidän joidenkin ohjeisiin vois luottaa, et toimii mun miehen tapauksessa ois se helpotus.

 

Ei ole provo. Olen vain hyvin itkuinen ja paniikissa nyt ja siksi kirjoitus voi olla sekavaa.

 

Miksi olet tehnyt lapsen alkoholisti miehen kanssa? Eihän siitä voi tulla yhtään mitään.
Kuvitteletko IHAN OIKEESTI että lopettaa juomisen lapsen synnyttyä?????Voi äly hoi.
Pitkä tie sulla edessä, jos luotat tuollaisen miehen sanoihin.

 

Antaisit vaan asian olla. Miestä ottaa päähän oma tyhmyys kun laski väärin, todennäköisesti on jotain jo sovittunakin mitä nyt on noloa perua, ja sä pahennat tilannetta inttämällä asiasta edelleen. Mieshän sanoi jo et asia selvä, ei puhuta siitä enää ja yritti muuttaa puheenaihetta. Ja sä jatkat päälle, en ihme että mies hermostui jos et anna toiselle rauhaa kun kerran sitä pyytää. Sehän on ihan perustaito mitä opetetaan jo 3 vuotiaille, jos toinen sanoo että jätä mut rauhaa tai en pidä että teet tuota, niin sillon sitä ei jatketa.

Voikun se olisi mieheni tapauksessa näin.

 

:| Toi ei tule päättymään niin kuin ajattelit. Otan osaa :hug:

 

No jos mies ottaa kohtuudella ja on humalassakin ihan "normaali"... Ei riehu tai hakkaa kumppaniaan tai muutoin örvellä... Niin koita antaa asian olla ja keskity tulevaan synnytykseen. Ajattele vaikka niin että menet vaikka tarpeen vaatiessa taksilla synnyttämään. Laitat numeron varuulta jo nyt puhelimeesi. Tai kerrot ongelmastasi/pelostasi jollekin tuttavalle/sukulaiselle jos vaikka hän lupautuisi viemään sinut sairaalaan mikäli miehesi ei ole ajokunnossa.

 

Voi kun se on ulkopuolisena niin helposti nähtävissä, että tuosta suhteesta ei lapsen synnyttyä tule enää yhtään mitään. Tähän asti olet vielä uskonut häntä, kuinka kauan aiot omasta elämästäsi hukata kuunnellen tuurijuopon selityksiä? Uskotko että hän aidosti rakastaa sinua, jos hänelle on tärkeämpää päästä juopottelemaan koko viikonlopun ajan (muka viimeisen kerran,hah!), kuin se, että hän pitäisi lupauksensa, ja myös antaisi sinulle luottamuksen tunteen että hän on tässä synnytysjutussa mukana ja tukee sinua. Lapsi voi tosiaan syntyä milloin vaan, ja häntä ei kiinnosta miten sinä stressaat sitä tai miltä sinusta tuntuu. Häntä kiinnostaa vain oma addiktio, ja omat selitykset, joita tulet kuulemaan vielä paljon lisää. Kuinka monta vuotta menee, että tajuat että ketään ei voi pakottaa isäksi, jos hän ei halua sitä? Ei vaikuta siltä että hän tulisi vaihtamaan vaippoja keskellä yötä, tai kestäisi vauvan itkua tuntikaupalla. Vaan todennäköisesti karkaa sitä itkua baariin, koska ei saa nukuttua. Tsemppiä. Yritä totutella edes jonkin verran ajatukseen, että olet yksinhuoltaja. Sillä keskenkasvuisesta miehestä ei vaan saa sitä tukea, jota nyt tarvitset ja haluat.

 

On mulla taxin numero kännykässä jo siltä varalta, että mies ei olisi ajokunnossa hoohetkellä. Haluaisin kumminkin miehen mukaan synnytykseen, koska miehestä olisi siinä suuri henkinen tuki ja turva. Olen tämän miehellekin ilmaissut. Siis ei mies silleen riehu kännis, ellei meillä ole riitaa sinä aikana. Riita tulee siitä, kun ns. nalkutan siitä juomisesta. Silloin mies haukkuu usein suutuspäissään esim. läskiksi. Mies tietää tämän raskauden lihomisen olevan tosi arka paikka. Tuttavai ja sukulaisia ei ole lähellä, siis asuvat kaukana, joten heistä ei apua.

 

No kuningas akoholi voitti, tuon nyt olisi voinut kuka tahansa kertoa jo ennenkuin moisia sopimuksia edes teet. Ensin raittius ja sen jälkeen tekemään lapsia, kun on tarpeeksi kauan oltu raittiina.

 

Voi kun se on ulkopuolisena niin helposti nähtävissä, että tuosta suhteesta ei lapsen synnyttyä tule enää yhtään mitään. Tähän asti olet vielä uskonut häntä, kuinka kauan aiot omasta elämästäsi hukata kuunnellen tuurijuopon selityksiä? Uskotko että hän aidosti rakastaa sinua, jos hänelle on tärkeämpää päästä juopottelemaan koko viikonlopun ajan (muka viimeisen kerran,hah!), kuin se, että hän pitäisi lupauksensa, ja myös antaisi sinulle luottamuksen tunteen että hän on tässä synnytysjutussa mukana ja tukee sinua. Lapsi voi tosiaan syntyä milloin vaan, ja häntä ei kiinnosta miten sinä stressaat sitä tai miltä sinusta tuntuu. Häntä kiinnostaa vain oma addiktio, ja omat selitykset, joita tulet kuulemaan vielä paljon lisää. Kuinka monta vuotta menee, että tajuat että ketään ei voi pakottaa isäksi, jos hän ei halua sitä? Ei vaikuta siltä että hän tulisi vaihtamaan vaippoja keskellä yötä, tai kestäisi vauvan itkua tuntikaupalla. Vaan todennäköisesti karkaa sitä itkua baariin, koska ei saa nukuttua. Tsemppiä. Yritä totutella edes jonkin verran ajatukseen, että olet yksinhuoltaja. Sillä keskenkasvuisesta miehestä ei vaan saa sitä tukea, jota nyt tarvitset ja haluat.

Ihmettelen kyllä, että miten mies voi suuttua juuri juomisesta sanomisesta noin paljon. Se tuntuu mustakin älyttömältä ja hälyttävältä. Ei tuo kumminkaan baarissa käy ja uskon miehen lasta hoitavan. Mies kännää siis kotona. Jos nyt tästä sopu tulee. Toivottavasti tulisi. Lisätään vielä, että lapsi on yhdessa haluttu ja toivottu. Tiedän ettei välttämättä tämän ketjun perusteella uskoisi, mutta näin on. Jotenkin kuulemma vaan provosoin miestä nalkuttamalla juomisesta. En voi itse ymmärtää, miksi hän suutttuu mulle tuosta 37+ maininnasta noin paljon. Mies ei suostu tuosta puhumaan oikein vaikka yritin. Selitti vain jotenkin et tuo aiheuttaa riitaa et anna olla tms.

 

Kuule - kun miehesi on senverran päissään, ettei hän enää kykene ojamaan aitoa, niin esitäpäs, että tuskalliset supistukset alkavat. Eiköhän sitten jätä juomiset vähemmälle tulevina viikkoina... Ja huuda tuskissasi aina silloin tällöin tulevien viikkojen aikana - pysyypä ukkosi selvinpäin kun luulee, että lähtö voi tulla piankin. Ainahan niitä vikahälytyksiä voi tulla. Ei kun teatteria pystyyn - ah, apua nyt sattuu!!!!

Ja minusta hänellä on vakava alkoholiongelma! Muutoin pystyisi olemaan juomatta ilman mitään ongelmaa! Hän on alkoholisti. Ota asia puheeksi vaikka neuvolassa, josta saatatte saada apua, molemmat.

 

On mulla taxin numero kännykässä jo siltä varalta, että mies ei olisi ajokunnossa hoohetkellä. Haluaisin kumminkin miehen mukaan synnytykseen, koska miehestä olisi siinä suuri henkinen tuki ja turva. Olen tämän miehellekin ilmaissut. Siis ei mies silleen riehu kännis, ellei meillä ole riitaa sinä aikana. Riita tulee siitä, kun ns. nalkutan siitä juomisesta. Silloin mies haukkuu usein suutuspäissään esim. läskiksi. Mies tietää tämän raskauden lihomisen olevan tosi arka paikka. Tuttavai ja sukulaisia ei ole lähellä, siis asuvat kaukana, joten heistä ei apua.

Haluat miehestä henkistä tukea ja turvaa synnytykseen? Mitä hän nyt antaa? Voiko mies muuttua synnytyksen ajaksi ihan toiseksi? Jos viinasta pitää riidellä, niin hakkaat päätäsi petäjään. Alkkista et muuksi muuta, jos ei itse halua. Tekosyitä riittää hänellä vaikka kuinka. Asennoidu jo nyt siihen, että menet yksin synnytykseen. Jos mies siitä tokenee, hyvä, mutta pidä nyt ensisijaisesti huoli siitä että pääset lähtemään taksillakin.

 

Mjoo.. onpas typerä ukko. Ja sinä melko epätoivoinen tai hyväuskoinen.

 

Mies on alkoholisti, ei normaalisti alkoa käyttävät vedä pultteja siitä kun ihan syystä pitäis käyttöä rajoittaa. Kaikista varmin merkki, kun yrittää ostaa aikaa vauvan syntymään saakka ja sitten muka lopettais. Ei tuu tapahtumaan. Minäkin kuuntelin loppuraskauden v*ttuilua siitä kun oli pipo kireällä miehen ryyppäämisen kanssa, juurikin pelko et pitää taksilla lähteä synnärille eikä äijä pääse edes mukaan jos synnytys käynnistyy viikonloppuna kun "enhän mä oo raskaana, mitä toi sun raskaus mun juomiseen liittyy" ja lisää kaljaa koneeseen... Miehen käytöksestä jäi melkoinen trauma, kun itse odottaa onnellista perhetapahtumaa ja toinen dissaa ihan täysin.

Vauvan synnyttyä mies vetoaa tosiaankin siihen, että sinä olet sen vauvan halunnut, vetoaa ettei voi tehdä sen kans mitään kun imetät ja viikonloppuna jos saisi vauvaa hoitaa ihan ajan kans kaljanhimo vaanii niin siellä olkapäällä, ettei miehen hermo muka kestä vauvan hoitoa, vaan pitää päästä "tuulettumaan" muualle. Jos olet eri mieltä, olet taas yksin halunnut sen vauvan eikä se ole miehen murhe jos sinuakin väsyttää. Hän on väsyneempi työviikon jälkeen ja "ansaitsee" pullotolkulla kaljaa, ehkä viinapullonkin ja maata seuraavana päivänä krapulassa. Jolloin sinä hoidat taas lasta.

Huomaat päivien kuluvan, viikkojen kuluvan, miehen juopottelu ei muutu miksikään, ei osallistu vauvan hoitoon. Kuluu kuukausia, mies lähtee omille menoilleen päiviksi eikä edes muista että kotona on vauva, ei edes soita reissuiltaan. Jos sinä soitat, teeskentelee selvää tai syyttää sinua vahtimisesta. Voi sanoa että olet kusipää ja että itseppä sen lapsen halusit, ei se hänen menoja SAA rajoittaa. Sinullakin muka on oikeus ottaa vapaata ja mennä, miehelle ei sovi kuitenkaan olla selvinpäin, eikä se että otat ulkopuolelta lapsenvahdin, koska "ei ole ennenkään apua pyydelty ja itseppä olet sen lapsen tehnyt ja halunnut, niin hoida sitten itse, mutta meidän taloon ei tule ulkopuolelta ketään kyylää". Lisäksi kun joutuisi rajoittamaan juomistaan että pääsisit ulos, hermo on kireällä kuunnella vauvaa, eikä levoton käytös edesauta luottamaan siihen että vauva tulisi hoidettua edes sen verran että käyt vaikka leffan verran pois kotoa.

Että tällaista voit odottaa. Esimerkin lapsi on 7kk vanha, äidin menot yksin tältä ajalta on 6h. Silloin oli miehen sukulainen katsomassa vauvaa, miehelle oli tärkeämpää olla esim. autotallissa. Muutoin äiti hoitaa vauvaa koko ajan, eikä poistu kotoa tai ottaa vauvan aina mukaan. Käy se näinkin, muttei tyyli varmasti sovi kaikille.

 

Kuule - kun miehesi on senverran päissään, ettei hän enää kykene ojamaan aitoa, niin esitäpäs, että tuskalliset supistukset alkavat. Eiköhän sitten jätä juomiset vähemmälle tulevina viikkoina... Ja huuda tuskissasi aina silloin tällöin tulevien viikkojen aikana - pysyypä ukkosi selvinpäin kun luulee, että lähtö voi tulla piankin. Ainahan niitä vikahälytyksiä voi tulla. Ei kun teatteria pystyyn - ah, apua nyt sattuu!!!!

Ja minusta hänellä on vakava alkoholiongelma! Muutoin pystyisi olemaan juomatta ilman mitään ongelmaa! Hän on alkoholisti. Ota asia puheeksi vaikka neuvolassa, josta saatatte saada apua, molemmat.

Totanoin, juuri tästä mies on mua syytellyt. Mies luulee mun tekevän tämmöistä ja syyttää jo nyt tämmöisestä riidoissa. Mies siis sanoo, et olisin muka just tommonen, joka feikkais synnytystä just juuri miehen kaljapäivänä. Itse on kumminkaan tämmöistä tekis koskaan. En vois vaan leikkii lapseni syntymällä tälleen. Itseeni miehen sanat tuosta loukkaa just tosi kovaa. Älyttömintä tässä se, etten edes uskalla enää ääneen sanoo jos yhtään sattuu tyyliin liitoksiin enemmän miehen kaljapäivänä, vaikka sattuis oikeesti. Ihan siks en uskalla sanoo, et se syyttää sit et muka feikkaan tms. vaikka sattus oikeesti. oon suorastaa kauhuissaa jos rupeis miehen kaljapäivän OIKEESTI supistaa kovaa ja mua syytettäs feikistä. KU EN IKINÄ feikkais semmosesta

 

Ainoa mikä tässä aiheuttaa mulle silmien pyörittelyn tarpeen on miehen alkoholi-ongelma ja nainen, joka asettaa sellaiselle miehelle näinkin naurettavan vaatimuksen... huoh... ambulanssi ja taksi kulkee, vaikka mies sattuisikin olemaan humalassa just sillon kun synnytys alkaa... miksi tehdä asiasta vaikeempaa kuin se onkaan...

 

1. miehesi ei tuskin muuttuu
2. miehestäsi tuskin on henkistä tukea antamaan synnytykseen, jos nyt jo dissaa sinua
3. sanot pelkääväsi ilmaista itseäsi miehen kuullen - luuletko sen olevan eheän perheen normiarkea?