Raskaus, muutto ja raskas siivous

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huolestuttaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Huolestuttaa

Vieras
Muutto takana ja miehellä niin kiire ettei ehdi auttamaan kotona. Raskaiden laatikoiden purku ja kanto on jäänyt pääosin minulle. Samoin siivoustyöt. Siivoan myös työkseni isoa tehdasta.

Miten te esim. raskasta siivoustyötä tekevät olette voineet työskennellä raskausaikana? Minulla rv 25 nyt. Mietityttää kanniskellessani laatikoita että miten se vaikuttaa vauvan terveyteen. Olen myös pessyt mattoja ja sohvia tekstiilipesurilla, ja jokaisen työpäivän jälkeen on kova hiki sekä jalat turvonneet kengistä ulos. Yöllä herään suonenvetoihin ja alavatsakipuihin jotka olen tulkinnut liitoskivuiksi.

Raskaus on muutoin todettu normaaliksi, ei verenvuotoja tms. Eikö tällaisessa ns. normaalissa raskaudessa voi kuitenkin hikoilla ja siivota ihan normaalisti, kunhan muistaa huilia välillä? Kotiin apuja ei tule ja työtänikään en voi jättää.
 
Mikä ihmeen kiire miehellä muka kesken muuton. Onko oikeasti kiire ja jos onkin niin kyllä oman kodin muutto ja vaimon auttaminen kaiken muun edelle menee? Mitäpä, jos nyt sanoisit miehelle ettet sinäkään ehdi, kun sulla on kiire vaikkapa uimarannalle.
 
Muista pitää nestetasapaino kunnossa. Juo riittävästi. Jo pelkkä helle tekee tuota hikoilua.

Miksi kantelet niitä painavia laatikoita, jos ne on kerran jo muutettu? Minä ainakin tyhjentelin niitä suoraan laatikoista, en yrittänytkään kantaa mitä painavaa, kun pitkällä raskaana ollessa muutettiin. Tyhjät laatikothan ei paljoa paina. Vähitellen niitä laitoin paikoilleen, tosin vajaassa viikossa piti saada tyhjiksi, kun olivat muuttofirman laatikoita.
 
No niin kauan kun se touhuaminen ei aiheuta mitään ennenaikaisia supistuksia, järkkyjä selkäkipuja tai mitään muutakaan mikä itsestä tuntuu pahalta, niin mun mielestä voi ihan normaalisti puuhata ja mennä.

Näin mulle on aina myös neuvolassa sanottu.
Mitään yhtäkkisiä, repiviä liikkeitä ei tietysti kauheesti suositella.

Ite kengitän työkseni hevosia ja sivubisneksenä pyöritän omaa pikkutallia. Ei mitään ihan kevyttä hommaa, mutta oon tässä nyt puoleen väliin raskautta painanut duunia ihan normaalisti, enkä todellakaan aio lopettaa tai edes ottaa kevyemmin, jos ei ala pahalta tuntumaan. Tässä menis yks muutto varmaan ihan kevyesti.

Toisaalta jos susta tuntuu pahalta, ihan vaikka vaan henkisesti se miehen osallistumattomuus, vaikkei mitään fyysistä ongelmaa olisikaan, niin sit se asia varmaan kannattaa ottaa suoraan puheeksi...
Läheskään kaikki miehet ei vaan tajua, että se raskaus on monen naisen kropalle muutenkin rasite kuin vain ison mahan verran, vaikka kuinka olisi neuvolan oppaat tavattun läpi.
 
Viimeksi muokattu:
Tee kotona vain se mikä on oikeasti tarpeen. Sohvan pesut yms voit jättää toitIseksi. Mies käy varmaan sen verran kotona, että ehtii kantaa laatikot sinulle oikeisiin paikkoihin. Itse niitä ei kannata kanniskella, jos ovat raskaita.

Meillä oli muutto rv 33 / kaksosraskaus. Neuvolan kokenut kätilö kielsi kaiken kantamisen muutossa, mikä oli mielestäni hyvä ja järkevä neuvo. Muutossa on tarpeeksi tekemistä, vaikka jättää kanniskelut muille.
 
Itse olen tehnyt raskaita töitä raskausaikana ja vain vatsan iso koko on häirinnyt.Olen myös muuttanut niin että seuraavana päivänä on ollut aika sektioon,illalla laittelin osan tavaroista paikoilleen ja kun tulin sairaalasta niin loput,eli ei ongelmia.Mutta sun täytyy tehdä oman vointisi mukaan ja hakea sairaslomaa,jos töissä liian raskasta.Mutta ei siitä työnteosta mitään haittaa ole vauvalle normaalissa raskaudessa.
 
Huomaan että paljon työläisten vaimoja täällä. Ei, mieheni ei todellakaan lusmuile vaan hänellä on oikeasti raskas elämäntilanne ja kiireinen työ. Omistaa oman firman, joten ei ehdi tulla töihin kuten palkolliset. Olen ajatellut että välttelen repiviä liikkeitä ja teen minkä jaksan. Ei ole kovasti supistellut ainakaan, joten en uskoisi sen olevan ongelma.

Muuttojuttuja joudun kanniskelemaan, koska tavarat eivät ole oikeilla paikoillaan. Tänään piti siirtää kirjahylly oikealle paikalleen. Mies tulee puolen yön aikaan aina kotiin, joten ei tulisi mieleen siirrellä huonekaluja kerrostalossa.

Ei se aina mene niin että mies on töissä 8h ja tulee sitten auttamaan vaimoa kun "menee muun edelle". Moni tekee raskaita pitkiä duuneja, on yrittäjiä ja esimiesasemassa paljon pois kotoa.

Kiitos niille vastanneille jotka tekevät itsekin raskasta duunia, eiköhän me pärjätä hyvin. Synnyttäähän naiset maailmassa vaikka minkälaisissa olosuhteissa ja joutuvat elämään puutteessakin, ja silti saavat terveitä vauvoja. Tää raskausvouhotus vaan tuntuu joillakin menevän nuppiin, ikäänkuin se raskaus olisi syy lojua sohvalla 9 kk. Ei ainakaan onnistu täällä tuollainen, vaan duunia paiskitaan ja hikeä pukkaa...
 
Hei!

Ei terveessä raskaudessa sikiötä saa rehkimällä syntymään, se olisi keksitty jo aborttikeinoksi aikoja sitten. Näin minulle sanoi synnytyslääkäri, kun itse murehdin esikoista odottaessa, voinko harrastaa vielä kovatehoista urheilua. Jos tosiaan ei tule supisteluja tai verenvuotoa, niin ei varmaan ole mitään hätää vauvalla :) Kyllä sen kropassa tuntee, kun pitää oikeasti levätä. Olet kuitenkin tottunut raskaaseen työhön jo ennen raskautta, eli se ei ole uusi tila. Jos aiemmin on tehnyt kevyitä töitä, niin silloin ei tietenkään kannata raskausaikana rehkiä mahdottomasti. Sama pätee urheiluunkin, se mikä on ennen raskautta ollut ok, on sitä hyvin pitälti myös raskauden aikana, toki esim. putoamisriskit ja iskut ja muut mahdolliset kolaukset ovat asia erikseen.
 
Kiitos niille vastanneille jotka tekevät itsekin raskasta duunia, eiköhän me pärjätä hyvin. Synnyttäähän naiset maailmassa vaikka minkälaisissa olosuhteissa ja joutuvat elämään puutteessakin, ja silti saavat terveitä vauvoja. Tää raskausvouhotus vaan tuntuu joillakin menevän nuppiin, ikäänkuin se raskaus olisi syy lojua sohvalla 9 kk. Ei ainakaan onnistu täällä tuollainen, vaan duunia paiskitaan ja hikeä pukkaa...

Voinnin mukaan voi tehdä ja järkeä kannattaa käyttää. Yli voimiensa ei kannata tehdä. terveitä lapsia syntyy, mutta paljon syntyy myös keskosia. Joten jos on huono olo, niin kannattaa höllätä, vaika ketään muuta ei olisi tekemään meneillään olevaa työtä. Itse on sitä mieltä, että jos on vaikea raskaus, niin silloin voi vaikka lojua sohvalla koko 9 kuukautta. Onneksi sinulla ei ole ongelmia, mutta jos niitä tulee myöhemmässä vaiheessa, niin löysää tarpeen mukaan, vaikka se tuntuisi vaikealta.
 
Huomaan että paljon työläisten vaimoja täällä. Ei, mieheni ei todellakaan lusmuile vaan hänellä on oikeasti raskas elämäntilanne ja kiireinen työ. Omistaa oman firman, joten ei ehdi tulla töihin kuten palkolliset. Olen ajatellut että välttelen repiviä liikkeitä ja teen minkä jaksan. Ei ole kovasti supistellut ainakaan, joten en uskoisi sen olevan ongelma.

Muuttojuttuja joudun kanniskelemaan, koska tavarat eivät ole oikeilla paikoillaan. Tänään piti siirtää kirjahylly oikealle paikalleen. Mies tulee puolen yön aikaan aina kotiin, joten ei tulisi mieleen siirrellä huonekaluja kerrostalossa.

Ei se aina mene niin että mies on töissä 8h ja tulee sitten auttamaan vaimoa kun "menee muun edelle". Moni tekee raskaita pitkiä duuneja, on yrittäjiä ja esimiesasemassa paljon pois kotoa.

Kiitos niille vastanneille jotka tekevät itsekin raskasta duunia, eiköhän me pärjätä hyvin. Synnyttäähän naiset maailmassa vaikka minkälaisissa olosuhteissa ja joutuvat elämään puutteessakin, ja silti saavat terveitä vauvoja. Tää raskausvouhotus vaan tuntuu joillakin menevän nuppiin, ikäänkuin se raskaus olisi syy lojua sohvalla 9 kk. Ei ainakaan onnistu täällä tuollainen, vaan duunia paiskitaan ja hikeä pukkaa...

Kyllä meillä lapsen terveys menee muun edelle ja ollaan molemmat esimiesasemassa.
Pitäisi osata suhteuttaa asiat.
 

Yhteistyössä