Työvoimapula-ammatit top 15

[Koivuniemen herra]

Yle julkaisi listan niistä 15 ammatista, jotka osaavista on eniten pulaa:

TOP 15: Näillä aloilla on työvoimapulaa – olisiko aika vaihtaa ammattia? | Yle Uutiset | yle.fi

Jostain syystä nämä ammatit ovat kuitenkin pitkälti niitä samoja, mihin päästäkseen vaaditaan kovaa pääsykoekirjojen pänttäämistä ja sisäänpääsy koulutukseen on silti hyvin epävarmaa. Mitä järkeä on suomalaisessa koulutusjärjestelmässä?

 

[jaha]

Yle julkaisi listan niistä 15 ammatista, jotka osaavista on eniten pulaa:

TOP 15: Näillä aloilla on työvoimapulaa – olisiko aika vaihtaa ammattia? | Yle Uutiset | yle.fi

Jostain syystä nämä ammatit ovat kuitenkin pitkälti niitä samoja, mihin päästäkseen vaaditaan kovaa pääsykoekirjojen pänttäämistä ja sisäänpääsy koulutukseen on silti hyvin epävarmaa. Mitä järkeä on suomalaisessa koulutusjärjestelmässä?

Minusta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ei ole mitään järkeä. Kaikilla ihmisillä pitäisi olla hyvä lukupää että saa ammatin hommattua ja töitä ja sitten jos on mun kaltainen oppimisvaikeuksinen ihminen niin ei pääse mihinkään. Pitäisi olla aloja joihin pääsisi ilman opiskelua niinkuin ennen vanhaan.

 

[Isämies]

Jostain syystä nämä ammatit ovat kuitenkin pitkälti niitä samoja, mihin päästäkseen vaaditaan kovaa pääsykoekirjojen pänttäämistä ja sisäänpääsy koulutukseen on silti hyvin epävarmaa. Mitä järkeä on suomalaisessa koulutusjärjestelmässä?

Ottamatta nyt kantaa suomalaiseen koulutusjärjestelmään sinänsä, niin minun nähdäkseni noista ammateista hiukan korkeamman kynnyksen takana olivat ainoastaan lääkärit, hammaslääkärit ja psykologit. Ja ainakin itse näkisin mielelläni näissä ammateissa jatkossakin pääsääntöisesti tietyn kriteeristön täyttäviä henkilöitä.

 

[Koivuniemen herra]

Ottamatta nyt kantaa suomalaiseen koulutusjärjestelmään sinänsä, niin minun nähdäkseni noista ammateista hiukan korkeamman kynnyksen takana olivat ainoastaan lääkärit, hammaslääkärit ja psykologit. Ja ainakin itse näkisin mielelläni näissä ammateissa jatkossakin pääsääntöisesti tietyn kriteeristön täyttäviä henkilöitä.

Usein pääsykokeiden käytännön sisällöllä ei ole paljoakaan tekemistä itse koulutuksessa ja tulevassa ammatissa pärjäämisen kanssa, vaan tarkoitus on puhtaasti vaikeuttaa koulutukseen pääsyä. Esim. lääkäreiltä ja arkkitehdeiltä vaaditaan korkeita matemaattisia kykyjä, joille ei tulevassa ammatissa kuitenkaan ole käyttöä (kun sen edistyneen laskennan hoitaa muu ammattiryhmä). Toisaalta käytäntönä on usein myös se, että pääsykoekirja(t) on osattava ulkoa, jotta voi edes haaveilla koulutukseen pääsystä. Minusta tällainen ulkoa opettelu ei suuremmin mittaa henkilön soveltuvuutta alalle.

Toisaalta voisi myös mainita listalta löytyvät lastentarhanopettajat, mihin koulutukseen pääseminen on käytännössä huomattavasti vaikeampaa (selvästi pienemmät sisäänottoprosentit ja vähemmän aloituspaikkoja) kuin lähihoitajan tai lastenohjaajan koulutukseen, vaikka työmarkkinatilanne perustelisi täysin päinvastaisen tilanteen.

 

["Jenis"]

Tossa oli mm. puhelinmyyjiä, kirjanpitäjiä, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä ja labranhoitajia tossa listassa, ei nyt varsinaisesti mitään pänttäysammatteja nämä. Jotenkin esim. lääkäreiden soveltuvuutta alalle pitää mitata, ja soveltuvuuskokeita on mahdoton järjestää sadoille ja taas sadoille hakijoille. Mikä olisi se vaihtoehto?

Ja nää työvoimapula-alat tulee aina vähän yllätyksenä, koulutus ei ihan heti pysty reagoimaan kuitenkaan. Tosin en ihan heti näe, että esim. puhelinmyyjäpula johtuisi koulutuksesta jotenkin, eiköhän se johdu ihan siitä että kyseessä on ns. paskahomma johon harva tahtoo.

 

[Isämies]

Usein pääsykokeiden käytännön sisällöllä ei ole paljoakaan tekemistä itse koulutuksessa ja tulevassa ammatissa pärjäämisen kanssa, vaan tarkoitus on puhtaasti vaikeuttaa koulutukseen pääsyä. Esim. lääkäreiltä ja arkkitehdeiltä vaaditaan korkeita matemaattisia kykyjä, joille ei tulevassa ammatissa kuitenkaan ole käyttöä (kun sen edistyneen laskennan hoitaa muu ammattiryhmä). Toisaalta käytäntönä on usein myös se, että pääsykoekirja(t) on osattava ulkoa, jotta voi edes haaveilla koulutukseen pääsystä. Minusta tällainen ulkoa opettelu ei suuremmin mittaa henkilön soveltuvuutta alalle.

On tietysti aivan totta, että valintakokeet eivät mittaa suoraan tulevassa ammatissa tarvittavaa osaamista (kuinka ne voisivatkaan?), mutta jonkinlainen ennustearvo valintakokeessa menestymisellä sentään on tulevissa opinnoissa menestymiseen. Entisellä duunipaikallani (yliopistolla) kartoitettiin taannoin valintakoemenestyksen yhteyttä valmistumiseen ja tämä yhteys huomattiin hyvinkin vahvaksi; siis siten, että hyvillä valintakoepisteilla sisäänpääsy ennusti hyvin valmistumista ja toisaalta huonommilla pisteillä sisäänpäässeiden joukossa oli eniten opintonsa keskeyttäneitä. Kaikkein eniten keskeyttäneitä muuten oli erityisvalinnan (l. ilman valintakoetta) kautta sisäänpäässeissä. Varsinaiseen ammattiin soveltuvuus sinänsä on tietysti kokonaan toinen asia ja tämän objektiivinen tarkastelu lienee kuta kuinkin mahdotonta.

 

["Jenis"]

On tietysti aivan totta, että valintakokeet eivät mittaa suoraan tulevassa ammatissa tarvittavaa osaamista (kuinka ne voisivatkaan?), mutta jonkinlainen ennustearvo valintakokeessa menestymisellä sentään on tulevissa opinnoissa menestymiseen. Entisellä duunipaikallani (yliopistolla) kartoitettiin taannoin valintakoemenestyksen yhteyttä valmistumiseen ja tämä yhteys huomattiin hyvinkin vahvaksi; siis siten, että hyvillä valintakoepisteilla sisäänpääsy ennusti hyvin valmistumista ja toisaalta huonommilla pisteillä sisäänpäässeiden joukossa oli eniten opintonsa keskeyttäneitä. Kaikkein eniten keskeyttäneitä muuten oli erityisvalinnan (l. ilman valintakoetta) kautta sisäänpäässeissä. Varsinaiseen ammattiin soveltuvuus sinänsä on tietysti kokonaan toinen asia ja tämän objektiivinen tarkastelu lienee kuta kuinkin mahdotonta.

Just näin. Palstalla on ennenkin jankattu tästä pääsykoeasiasta, ja lähinnä sellaisten tyyppien kesken, joilla ei ole kokemusta ainakaan siellä yliopiston sisällä toimimisesta. Meidän alalla pääsykoe rajaa kans aika selvästi porukasta ne, joilla on ees auttavat mahikset selvitä itse koulutuksesta ja tulevasta työelämästä. Kaikki näistä ei pääse sisälle, mutta sille nyt vaan ei voi mitään että kaikkia halukkaita ei voi sisään ottaa.

 

[Sossuksi]

Nyt kyllä sanottava listalle myös sosiaalityö, johon on päntättävä. Ainakin päästäkseen sisään!

Nim. kokemusta on.

 

[sossuksi]

Samoin puheterapeutiksi pääsyyn vaaditaan paljon. Että on siinä listalla muitakin vaikeita aloja.

Psykaan myös vaikea päästä ja lääkikseen, mut mulla pari kaveria lääkiksestä todenneet, et kun sisään pääsee, niin koulusta selviää.

 

[Isämies]

[QUOTE="Jenis";30015648] Meidän alalla pääsykoe rajaa kans aika selvästi porukasta ne, joilla on ees auttavat mahikset selvitä itse koulutuksesta ja tulevasta työelämästä.[/QUOTE]

Näinhän se on yleisemminkin. Toisin haluavat uskoa tavallisesti sisäänpääsyrajan alle juuri ja juuri jääneet - sinänsä tietysti ihan inhimillisesti ymmärrettävistä syistä. Mm. TTY:llahan lisättiin taannoin sisäänottoa joillain aloilla, kun huomattiin, että työmarkkinat olisivat vetäneet enemmänkin valmistuneita. Lopputuloksena oli se, että valmistuneita ei saatu yhtään enempää, mutta opintonsa keskeyttäneiden määrä kasvoi samassa suhteessa sisäänoton kanssa...

 

["joopajoo"]

Minusta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ei ole mitään järkeä. Kaikilla ihmisillä pitäisi olla hyvä lukupää että saa ammatin hommattua ja töitä ja sitten jos on mun kaltainen oppimisvaikeuksinen ihminen niin ei pääse mihinkään. Pitäisi olla aloja joihin pääsisi ilman opiskelua niinkuin ennen vanhaan.

Eihän tutkinnot ole mikään edellytys työn tekemiseen. Sehän on ihan työnantajan asia, millaisen ihmisen palkkaa. Poislukien tietysti virat, joissa on määritelyt kelpoisuusvaatimukset. Tai sitten voi alkaa itsenäseksi ammatinharjoittajaksi omaan lukuunsa. Ja sitten vaan hommia tekemään.

 

[Koivuniemen herra]

Näinhän se on yleisemminkin. Toisin haluavat uskoa tavallisesti sisäänpääsyrajan alle juuri ja juuri jääneet - sinänsä tietysti ihan inhimillisesti ymmärrettävistä syistä. Mm. TTY:llahan lisättiin taannoin sisäänottoa joillain aloilla, kun huomattiin, että työmarkkinat olisivat vetäneet enemmänkin valmistuneita. Lopputuloksena oli se, että valmistuneita ei saatu yhtään enempää, mutta opintonsa keskeyttäneiden määrä kasvoi samassa suhteessa sisäänoton kanssa...

Minun on erittäin vaikea uskoa, että sisäänpääsyrajan alle jääneet olisivat edes lähes sataprosenttisesti kelvottomia opintoihin.

Toisaalta TTY:llä pääsykokeet ovat kyllä sikäli onnistuneita, että niissä testataaan matematiikan ja fysiikan taitoja, mitkä ovat niitä samoja, mitä insinööreillä myös opiskelussa ja työelämässä erittäin paljon tarvitaan. Ts. kyseessä on enemmän soveltuvuuskoe kuin pääsykoe.

 

[Isämies]

Minun on erittäin vaikea uskoa, että sisäänpääsyrajan alle jääneet olisivat edes lähes sataprosenttisesti kelvottomia opintoihin.

Ööh, en kai näin esittänytkään? Pointtini oli siis ainoastaan se, että valintakoemenestys ennustaa melko hyvin valmistumista (so. menestystä opinnoissa). Sisäänpääsyrajan allekin jääneissä on varmasti ihmisiä, jotka menestyisivät opinnoissaan. Tämä vain on epätodennäköisempää (l. heitä on vähemmän) kuin sisäänpäässeiden menestyminen opinnoissaan.

 

[Koivuniemen herra]

Ööh, en kai näin esittänytkään? Pointtini oli siis ainoastaan se, että valintakoemenestys ennustaa melko hyvin valmistumista (so. menestystä opinnoissa). Sisäänpääsyrajan allekin jääneissä on varmasti ihmisiä, jotka menestyisivät opinnoissaan. Tämä vain on epätodennäköisempää (l. heitä on vähemmän) kuin sisäänpäässeiden menestyminen opinnoissaan.

Jos keskeyttäneiden määrä kasvaa samassa suhteessa sisäänpäässeiden määrän kanssa, niin eikö silloin tilanne matemaattisesti ole se, että kaikki vanhan sisäänpääsyrajan alittaneet keskeyttävät opintonsa? Tai ehkä vaihtoehtoisesti paremmin menestyneet saavat heistä huonoja vaikutteita tms. ja alkavat myös laajasti keskeyttää opintojaan?

 

[Koivuniemen herra]

Minulle tulee mieleen myös sellainen skenaario, missä henkilö kyllä selviytyy itse opinnoista, mutta motivaatio tai elämäntilanne ei riitä pääsykokeita varten kirjojen ulkoaopetteluun ja valmennuskursseilla käymiseen. Näistä jotkut sitten tekevät esim. sellaisen ratkaisun, että hankkiutuvat opiskelemaan haluamaansa alaa esimerkiksi muihin pohjoismaihin tai Viroon, missä vastaavaa pääsykoepyöritystä ei ole.

 

[Isämies]

Jos keskeyttäneiden määrä kasvaa samassa suhteessa sisäänpäässeiden määrän kanssa, niin eikö silloin tilanne matemaattisesti ole se, että kaikki vanhan sisäänpääsyrajan alittaneet keskeyttävät opintonsa? Tai ehkä vaihtoehtoisesti paremmin menestyneet saavat heistä huonoja vaikutteita tms. ja alkavat myös laajasti keskeyttää opintojaan?

Aah, nyt sain kiinni ajatuksestasi. Ok, hiukan huolimatonta kielenkäyttöä minun osaltani. Oikeampaa olisi ollut tietysti todeta, että keskeyttäneiden määrä kasvoi lähes samassa suhteessa sisäänoton kanssa. Valmistuneiden määrä ei siis juurikaan lisääntynyt. Lisäsin tuon juurikaan-sanan tuohon ikään kuin tuplavarmistukseksi, koska ei minulla juuri nyt ja tässä mitään lukuja ole asiasta. Muistin varassa siis mennään.

 

[Isämies]

Minulle tulee mieleen myös sellainen skenaario, missä henkilö kyllä selviytyy itse opinnoista, mutta motivaatio tai elämäntilanne ei riitä pääsykokeita varten kirjojen ulkoaopetteluun ja valmennuskursseilla käymiseen. Näistä jotkut sitten tekevät esim. sellaisen ratkaisun, että hankkiutuvat opiskelemaan haluamaansa alaa esimerkiksi muihin pohjoismaihin tai Viroon, missä vastaavaa pääsykoepyöritystä ei ole.

En silti näe syytä valintakokeista luopumiseen, koska - kuten todettua - ne kuitenkin ennustavat sitä tulevaa opintomenestystä varsin hyvin.

Mikäli opetus ei sitoisi henkilö- ja taloudellisia resursseja, niin sisään voitaisiin toki ottaa vaikkapa kaikki ihan vaan ilmoittautumisen perusteella ja karsia sitten opintomenestyksen perusteella heikoimmat pois.

 

[vierassss]

Yle julkaisi listan niistä 15 ammatista, jotka osaavista on eniten pulaa:

TOP 15: Näillä aloilla on työvoimapulaa – olisiko aika vaihtaa ammattia? | Yle Uutiset | yle.fi

Jostain syystä nämä ammatit ovat kuitenkin pitkälti niitä samoja, mihin päästäkseen vaaditaan kovaa pääsykoekirjojen pänttäämistä ja sisäänpääsy koulutukseen on silti hyvin epävarmaa. Mitä järkeä on suomalaisessa koulutusjärjestelmässä?

Tuossa listalla oli monta ammattia, mihin ei tarvitse päntätä lähes yhtään, joihinkin ei ollenkaan. Mm. yrittäjä, puhelinmyyjä, sairaanhoitaja.

Miten sitä ammattitaitoa pitäisi hankkia, jos ei jaksa edes lukea pääsykokeisiin?

 

[hmph!]

En ymmärrä tuota puhelinmyyntiä. Luulisin, että 90% ihmisistä vihaa tuota tyrkyttämistä ja piruuttaankaan ei tilaa/osta mitään. Miksi tuota sitten vielä harjoitetaan, olisiko aika keksiä jotain muuta tapaa?

 

[höpönlöpö]

No jaa, mä suoritin aikanaan taloushallinnon ammattitutkinnon kirjanpitopainotteisesti tähtäimenä työllistyä palkanlaskijaksi tai kirjanpitäjäksi. Aikani jaksoin hakea näitä töitä, aina valitiin joku muu jolla oli sitä kuuluisaa kokemusta. Työllistyin sitten lopuksi täysin toiselle alalle. Joten ei kirjanpitäjistä tai palkanlaskijoista ainakaan pulaa ole!

 

[vierassss]

En ymmärrä tuota puhelinmyyntiä. Luulisin, että 90% ihmisistä vihaa tuota tyrkyttämistä ja piruuttaankaan ei tilaa/osta mitään. Miksi tuota sitten vielä harjoitetaan, olisiko aika keksiä jotain muuta tapaa?

Niin kauan kuin puhelinmyynti on kannattavaa businesta, sitä harjoittaa yritykset. Heille kelpaa raha.
Mikä siinä on vaikeaa ymmärtää?

 

["Jenis"]

Minulle tulee mieleen myös sellainen skenaario, missä henkilö kyllä selviytyy itse opinnoista, mutta motivaatio tai elämäntilanne ei riitä pääsykokeita varten kirjojen ulkoaopetteluun ja valmennuskursseilla käymiseen. Näistä jotkut sitten tekevät esim. sellaisen ratkaisun, että hankkiutuvat opiskelemaan haluamaansa alaa esimerkiksi muihin pohjoismaihin tai Viroon, missä vastaavaa pääsykoepyöritystä ei ole.

... tai, jos motivaatio riittää (ja alasta riippuen) suorittavat avoimessa yliopistossa vaikkapa sen entisen appron vuoden aikana, ja pääsevät suht varmasti seuraavissa pääsykokeissa sisälle, jos oikeasti ovat alalle soveltuvia. Niin se vaan menee. Vaihtoehtoisia karsintatapoja saa edelleen ehdottaa, jos sellaisia on?

 

[OPM herätys]

Tuo puutelista käsittää lähinnä ammatteja, joihin tarvittaisiin lisää veromarkkoja. Tuo ylijäämälista taas sellaisia ammatteja, jotka voisivat tuottaa jotain myös Suomen ulkopuolelle ja siis nettovarallisuutta ja myös veroja Suomeen. Suomen koulujärjestelmä vain on sellainen, että erilaiset sepät, asentajat, suunnittelijat ja kaiken karvaiset tekijät eivät osaa tehdä mitään mikä kelpaisi kaupaksi Suomen ulkopuolella! Tässä olisi OPM:llä vakava itsetutkiskelun paikka, että miksi yksi maailman korkeimmin koulutetuista kansoista ei osaa tehdä jotain edes sen vertaa, että yhteiskunta pysyisi pystyssä eikä lahoaisi käsiin kuten nyt juuri tapahtuu.