Miksi kaikki sanoo, ettei elatusmaksuja saa jos lapset puoliksi ja puoliksi molempien luona???

[maksianasa]

Kun minä olen ns lähivanhempi ja lapset kirjoilla luonani. Minun oletetaan maksavan kaikki lasten menot ja ostokset. Laskin, että saisin mieheltä 290 euroa elatusmaksuja kuukaudessa, vaikka lapset ovatkin hänen luonaan puolet ajasta.

Lastenvalvojakin oli kuulemma sanonut miehelle, ettei elatusmaksuja tule kun lapset on 50/50 kummankin luona. Mutta silti laskuri sanoo muuta....

Kannattaako niitä sitten hakea vai ei ja mistä niitä haetaan?

 

["uskomatonta"]

Miehen puolesta toivon ja rukoilen kaikilta jumalilta ettei hän ole niin helvetin tyhmä että suostuisi tuollaiseen järjestelyyn.

Vain nainen voi kuvitella että tuollainen järjestely voisi muka olla jotenkin oikeutettua. Valitettavasti nykyinen, toivottavasti hyvin pian purettava ja uudistettava järjestelmä jostain täysin käsittämättömästä syystä usein suosii naisia.

 

[Mörköäiti]

No minusta tuntuisi epäreilulta, jos elatusmaksuja tuollaisessa tilanteessa maksettaisiin. Kuitenkin lähivanhempi on ainoa, joka saa tarvittaessa esim. Kelasta asumistukea myös lasten asumisesta ja voihan esim. lapsilisät ohjata hänelle, jos hän ostaa ulkoilupuvut yms ei-päivittäiset hankinnat.

Eri asia toki, jos etävanhempi itse haluaa maksaa, niin voihan hän sitten antaa rahaa...

 

[Sivusta seurannut]

Meidän tuttu mies, maksaa elatusmaksuja kolmesta lapsesta vaikka heillä on 50/50 järjestely. Nainen saa Kelan avustukset sekä maksattaa miehellä lasten vaatteita sekä tavaroita lisäksi. Usein myös 50/50 ei toteudu kun naiselle tulee "yllättäviä menoja" eli juoksee miesystävänsä luona. Viimeksi osti 7vuotiaalle pojalleen älypuhelimen. Mies on velkaloukussa.

Hirveen kiva äitykkä on.

 

[harmaanna]

Sanoisin että ne vastaa juurikin näin ettei saa etävanhemmalta pyytää elareita ketkä ei ole koskaan eronneet olleet yh vanhempia
Mutta nou hätä jos ero näillekin moraalisaarnan pitäjille tulee on he ensimmäisenä pyytämässä isoja summia heti lapsen etävanhemmalta

Itse en ole yh mutta lähipiirissä on yh vanhempia ja tiedän siis jotakin

 

[Vieras..]

Mun siskolla lapset asuu just 50-50 eikä mene elatusmaksuja. Muistaakseni lapsilisätkin menee toisesta lapsesta toiselle vanhemmalla. Ovat hyvissä puheväleissä ja sopineet mm että sisko ostaa lapsille vaatteet ja ex maksaa harrastukset ja niiden tarvikkeet. Jos tulee yllättäviä isompia kuluja voidaan niistä neuvotella. Reilu juttu.

 

[viera.s]

Joo, luonnollisesti lapsista on muitenkin kuluja kuin ruokamenot yms. juoksevat kulut. Normaalisti lähivanhemman oletetaan tekevän lasten isommat hankinnat, maksavan päivähoito- ja harrastusmaksut. Tällöin etävanhemman tulee osallistua niihin maksamalla elatusapua lähivanhemmalle. Voihan nuo jutut sopia myös niin, että kulut jaetaan, mutta yhteistyö ei ole aina niin toimivaa, että joka hankinnasta ja maksusta olisi kiva exän kanssa vääntää. Silloin elatusapu on ja hankintojen keskittäminen lähivanhemmalle on järkevämpi ratkaisu.

Soita itse lastenvalvojalle, todennäköisesti mies on vääristänyt lastenvalvojan kommenttia tai itse antanut vääriä tietoja, sillä tuon laskurin pohjalta lastenvalvojat yleensä suosituksensa antaa. Voisit sopia tapaamisen hänen luokseen lasten isän kanssa, jos siellä keskustelemalla pääsisitte sopimukseen. Jos sopuun ette pääse, ei auta kuin viedä asia oikeuteen, mutta sitä kannattaa koittaa välttää. Miehelle ei varsinkaan kannata, koska ei varmasti voittaisi juttua jos ei mitään suostu maksamaan ja joutuisi sitten maksamaan myös sinun oikeudenkäyntikulusi.

 

[vieras..]

Meidän tuttu mies, maksaa elatusmaksuja kolmesta lapsesta vaikka heillä on 50/50 järjestely. Nainen saa Kelan avustukset sekä maksattaa miehellä lasten vaatteita sekä tavaroita lisäksi. Usein myös 50/50 ei toteudu kun naiselle tulee "yllättäviä menoja" eli juoksee miesystävänsä luona. Viimeksi osti 7vuotiaalle pojalleen älypuhelimen. Mies on velkaloukussa.

Hirveen kiva äitykkä on.

On mieskin hiukka tyhmä kun on suostunut tuohon. Ei kai kukaan voi pakottaa ostamaan niitä vaatteita ja tavaroita lisäksi ja varmaan mieskin voi ottaa yhteyttä lastenvalvojaan.

Ap:n kysymykseen jos on 50/50 järjestely niin mielestäni myös lasten isommat ostokset pitäisi tämän mukaan hoitaa eikä erikseen mitään elatusmaksuja vaatia.

 

[Mörköäiti]

Sanoisin että ne vastaa juurikin näin ettei saa etävanhemmalta pyytää elareita ketkä ei ole koskaan eronneet olleet yh vanhempia
Mutta nou hätä jos ero näillekin moraalisaarnan pitäjille tulee on he ensimmäisenä pyytämässä isoja summia heti lapsen etävanhemmalta

Itse en ole yh mutta lähipiirissä on yh vanhempia ja tiedän siis jotakin

Niin siis jos on 50/50 tapaamiset, niin silloinhan kumpikaan ei ole etävanhempi muuten kuin paperilla. Tarkoitatko, että on vaikea tulla toimeen yh:na vai että ahneus iskee kaikkiin joka tapauksessa? Luulisi, että sen etävanhemmaksi merkityn olisi vielä hankalampi tulla toimeen, kun ei saa Kelasta lapsista mitään. Ja toivottavaa olisi, ettei kaikkiin iskisi ahneus vaan osa pystyisi kasvattamaan lapsia yhdessä eksänsä kanssa, vaikka asuukin erillään - ja myös ottamaan edes vähän sitä eksäänsä huomioon. Niin puolin kuin toisin.

 

[täh]

Sanoisin että ne vastaa juurikin näin ettei saa etävanhemmalta pyytää elareita ketkä ei ole koskaan eronneet olleet yh vanhempia
Mutta nou hätä jos ero näillekin moraalisaarnan pitäjille tulee on he ensimmäisenä pyytämässä isoja summia heti lapsen etävanhemmalta

Itse en ole yh mutta lähipiirissä on yh vanhempia ja tiedän siis jotakin

MITÄ HELVETTIÄ? SIIS WTF?

YMMÄRRÄTKÖ SINÄ YHTÄÄN MISTÄ NYT PUHUT JA MIKÄ TÄMÄN KETJUN AIHE ON?

 

[Mörköäiti]

Joo, luonnollisesti lapsista on muitenkin kuluja kuin ruokamenot yms. juoksevat kulut. Normaalisti lähivanhemman oletetaan tekevän lasten isommat hankinnat, maksavan päivähoito- ja harrastusmaksut. Tällöin etävanhemman tulee osallistua niihin maksamalla elatusapua lähivanhemmalle. Voihan nuo jutut sopia myös niin, että kulut jaetaan, mutta yhteistyö ei ole aina niin toimivaa, että joka hankinnasta ja maksusta olisi kiva exän kanssa vääntää. Silloin elatusapu on ja hankintojen keskittäminen lähivanhemmalle on järkevämpi ratkaisu.

No eikö niitä hankintoja voisi maksaa se, joka haluaa ne hankkia? Jos lähivanhempi haluaa ostaa mopoauton ja etävanhempi ei, niin miksi etävanhemman pitäisi osallistua mopoauton kustannuksiin - jos toinen vaan yksipuolisesti päättää hankkia? Ei ydinperheessäkään mene niin, että toinen yksin päättää hankinnat ja toinen vaan maksaa.

 

[Vierass...]

No eikö niitä hankintoja voisi maksaa se, joka haluaa ne hankkia? Jos lähivanhempi haluaa ostaa mopoauton ja etävanhempi ei, niin miksi etävanhemman pitäisi osallistua mopoauton kustannuksiin - jos toinen vaan yksipuolisesti päättää hankkia? Ei ydinperheessäkään mene niin, että toinen yksin päättää hankinnat ja toinen vaan maksaa.

Eli jos toinen vanhemmista on sitä mieltä ettei lapsi tarvi mitään vaatteita, harrastuksia, leluja tms niin se kumman mielestä tarvii maksaa ne yksin?

 

[viera.s]

No minusta tuntuisi epäreilulta, jos elatusmaksuja tuollaisessa tilanteessa maksettaisiin. Kuitenkin lähivanhempi on ainoa, joka saa tarvittaessa esim. Kelasta asumistukea myös lasten asumisesta ja voihan esim. lapsilisät ohjata hänelle, jos hän ostaa ulkoilupuvut yms ei-päivittäiset hankinnat.

Asumistukea ei kuitenkaan saa normaalisti työssäkäyvät ihmiset. Lapsilisillä ehkä kattaa haalarit yms. vaatehankinnat, mutta pelkästään päivähoitomaksu voi olla n. 270 € ja isommilla lapsilla puolestaan voi olla kalliita harrastuksia, joten ei se lapsilisä riitä läheskään aina kattamaan lähivanhemmalle aiheutuvia lisäkuluja.

Monet tuntuu joko olevan tietämättömiä tai sitten vaan eri mieltä asiasta, mutta ei lapsia ole tarkoituskaan elättää 50/50, vaan suhteessa vanhempien elatuskykyyn. Koska naisen euro on vaan 80 senttiä (johtuen mm. perhevapaiden epätasaisesta jakautumisesta), miehet ovat usein parempituloisia ja maksavat elatusapua enemmän kuin pariskunnan nainen vastaavassa tilanteessa maksaisi. Oikeudenmukaisuudesta voi tietysti olla montaa mieltä, mutta näin se on.

 

[Mörköäiti]

Asumistukea ei kuitenkaan saa normaalisti työssäkäyvät ihmiset. Lapsilisillä ehkä kattaa haalarit yms. vaatehankinnat, mutta pelkästään päivähoitomaksu voi olla n. 270 € ja isommilla lapsilla puolestaan voi olla kalliita harrastuksia, joten ei se lapsilisä riitä läheskään aina kattamaan lähivanhemmalle aiheutuvia lisäkuluja.

Monet tuntuu joko olevan tietämättömiä tai sitten vaan eri mieltä asiasta, mutta ei lapsia ole tarkoituskaan elättää 50/50, vaan suhteessa vanhempien elatuskykyyn. Koska naisen euro on vaan 80 senttiä (johtuen mm. perhevapaiden epätasaisesta jakautumisesta), miehet ovat usein parempituloisia ja maksavat elatusapua enemmän kuin pariskunnan nainen vastaavassa tilanteessa maksaisi. Oikeudenmukaisuudesta voi tietysti olla montaa mieltä, mutta näin se on.

Asumistuesta kirjoitinkin, että tarvittaessa. Sitä saavat monet perheelliset pientuloiset kyllä. Mutta jos on hyvät tulot, mihin tarvitsee elatusmaksuja, jos lapsetkin ovat vain puolet ajasta??

Ja eihän aina etä ole roimasti suurituloisempi. Eikä se niin voi automaattisesti mennä, että jos toisen vanhemman tulot ovat 2000 euroa ja toisen 10 000 euroa, niin se varakkaampi maksaa käytännössä kaikki.

Pitääkö nuo harrastusmaksut yms kulkea elareina vai eikö voisi sopia, että toinen vanhempi osallistuu niihin? Jos lapsi lopettaa harrastuksen, niin silloinhan elarit kuitenkin jäävät voimaan, onko se sitten reilua?

 

[Mörköäiti]

Eli jos toinen vanhemmista on sitä mieltä ettei lapsi tarvi mitään vaatteita, harrastuksia, leluja tms niin se kumman mielestä tarvii maksaa ne yksin?

No periaatteessa se menee kyllä noin ydinperheessäkin. Yleensä tosin vanhemmat haluavat lapsella olevan ainakin vaatteet, joten siitä tuskin tarvitsee kiistellä. Mutta jos toinen haluaisi ostaa ne kirppikseltä ja toinen kalliita merkkivaatteita, niin miksi kirppisvanhemman pitäisi osallistua merkkivaatteiden rahoittamiseen?

 

[faktaa]

50/50 tilanteessa luonapitovähennys on 100% eikä elareita makseta.

 

[viera.s]

No eikö niitä hankintoja voisi maksaa se, joka haluaa ne hankkia? Jos lähivanhempi haluaa ostaa mopoauton ja etävanhempi ei, niin miksi etävanhemman pitäisi osallistua mopoauton kustannuksiin - jos toinen vaan yksipuolisesti päättää hankkia? Ei ydinperheessäkään mene niin, että toinen yksin päättää hankinnat ja toinen vaan maksaa.

Yleensä erojen taustalla on vakavia ristiriitoja. Ei ole missään nimessä lapsen edun mukaista, että hän vielä eron jälkeenkin joutuisi vanhempien riitojen välikappaleeksi. Mopoautoa ei kateta elatusmaksuilla kuitenkaan, eli se ei ole toimiva esimerkki. Mutta esimerkiksi vääntöä voisi tulla siitä, mitä lapsi saa harrastaa ja ostetaanko Reimatecin haalari vai vedenpitämätön Lassie Cittarin tarjouksesta. Kiva siinä lapsen sitten olla välissä odottelemassa ratkaisua, kun vanhemmat näistä riitelee.

 

[Vieras..]

No periaatteessa se menee kyllä noin ydinperheessäkin. Yleensä tosin vanhemmat haluavat lapsella olevan ainakin vaatteet, joten siitä tuskin tarvitsee kiistellä. Mutta jos toinen haluaisi ostaa ne kirppikseltä ja toinen kalliita merkkivaatteita, niin miksi kirppisvanhemman pitäisi osallistua merkkivaatteiden rahoittamiseen?

Parisuhteessa nyt muutenkin vaaditaan kompromisseja. Eropariskunnat voi aika pitkälle toimia niin kuin itse haluavat.

Jos nyt vaikka se isä on sitä mieltä että hän ei osallistu mihinkään vaate/lelu/hoitotarvike/harrastus-kustannuksiin koska hän on kuullut että kaikkia noita saa ilmaiseksi. Itse hän ei suostu ex-vaimon pyynnöstä sitten hankkimaan lapsille noita ilmaisia tarvikkeita vaan jättää sen homman äidille, onko se sitten ihan oikein?

Ilman elareita homma toimii jos molemmat ajattelee lasten parasta ja pysyy kohtuullisissa menoissa. Tai sitten erottaa menoista sen mikä on lapselle tarpeen ja mikä vanhemman omaa halua luksustuotteisiin, kustantaa sitten itse sen hifistelynsä jos ex ei halua siihen osallistua.

Mut jos se isä nyt päättää ettei hän maksa mitään niin ihan turhien riitojen välttämiseksi olis mun mielestä hyvä että joku ulkopuolinen taho laskisi ne kohtuulliset vaate- ja tarvikekulut, päivähoitomaksut ja suhteuttaa ne lapsilisiin. Katsoo sitten mitä sen toisen vanhemman kuuluu maksaa noista tarvikkeista elatusmaksua niiden hankkijalle vai onko niin että ne lapsilisät kattaa kaiken.

 

[Mörköäiti]

Yleensä erojen taustalla on vakavia ristiriitoja. Ei ole missään nimessä lapsen edun mukaista, että hän vielä eron jälkeenkin joutuisi vanhempien riitojen välikappaleeksi. Mopoautoa ei kateta elatusmaksuilla kuitenkaan, eli se ei ole toimiva esimerkki. Mutta esimerkiksi vääntöä voisi tulla siitä, mitä lapsi saa harrastaa ja ostetaanko Reimatecin haalari vai vedenpitämätön Lassie Cittarin tarjouksesta. Kiva siinä lapsen sitten olla välissä odottelemassa ratkaisua, kun vanhemmat näistä riitelee.

Mikä ongelma tuossa on? Etä antaa osuutensa Lassien haalariin ja lähi maksaa halutessaan enemmän saadakseen Reimatecin.

 

[viera.s]

Mikä ongelma tuossa on? Etä antaa osuutensa Lassien haalariin ja lähi maksaa halutessaan enemmän saadakseen Reimatecin.

Ongelma on se, että ei ole oikeudenmukaista että toinen joutuu maksamaan lapsen kuluista huomattavasti suuremman osan eikä välttämättä siihen ole varaakaan. Vedenpitävä haalari on minusta leikki-ikäisen lapsen perustarve, tietysti merkki voi olla mikä vaan ja alesta voi koittaa etsiä, mutta ihan halvin vettäläpäisevä ei ainoana ulkoasusteena ole lapsen edun mukainen ratkaisu, eikä perusteltavissa jos vanhemmalla olisi muuhunkin varaa, mutta pihiyttään ei halua lapselle ostaa kunnon vaatteita. Toinen vanhemmista voi kieltäytyä kalliimista vaihtoehdoista ihan siksikin, että tietää että toinen ne kuitenkin ostaa ja itse pääsee halvemmalla kun ehdottaa halvempaa ratkaisua, jonka itsekin tietää huonoksi.

Lapsen elintaso pitäisi pyrkiä pitämään erotilanteessa ennallaan, jos vaan mahdollista. Ei ole oikein, jos lapsi joutuu vaikkapa lopettamaan rakkaan harrastuksensa, koska toinen vanhemmista ei suostu kuluja maksamaan, vaikka varaa olisi.

Jos molemmat vanhemmat on samoilla linjoilla ja kulujen jako toimii, niin mikäs siinä. Mutta jos aiheesta tulee riitoja, paras vaan suosiolla sopia kohtuullinen elatusapusumma ja antaa toisen yksinään päättää tällaiset asiat.

 

[hoh hoh hoo]

Milloin juuri vedenpitävästä haalaristaon tullut perustarve kun kuravaatteitakinon olemassa? Pikkasen taloustaitoa, pliis.

 

[Mörköäiti]

Milloin juuri vedenpitävästä haalaristaon tullut perustarve kun kuravaatteitakinon olemassa? Pikkasen taloustaitoa, pliis.

Niin juuri, ja kirppiksiäkin on olemassa. Jos vedenpitävä haalari on perustarve, niin eikö valtion pitäisi maksaa sellaiset sitten kaikille köyhillekin lapsille...?

 

[Mörköäiti]

Ongelma on se, että ei ole oikeudenmukaista että toinen joutuu maksamaan lapsen kuluista huomattavasti suuremman osan eikä välttämättä siihen ole varaakaan. Vedenpitävä haalari on minusta leikki-ikäisen lapsen perustarve, tietysti merkki voi olla mikä vaan ja alesta voi koittaa etsiä, mutta ihan halvin vettäläpäisevä ei ainoana ulkoasusteena ole lapsen edun mukainen ratkaisu, eikä perusteltavissa jos vanhemmalla olisi muuhunkin varaa, mutta pihiyttään ei halua lapselle ostaa kunnon vaatteita. Toinen vanhemmista voi kieltäytyä kalliimista vaihtoehdoista ihan siksikin, että tietää että toinen ne kuitenkin ostaa ja itse pääsee halvemmalla kun ehdottaa halvempaa ratkaisua, jonka itsekin tietää huonoksi.

Lapsen elintaso pitäisi pyrkiä pitämään erotilanteessa ennallaan, jos vaan mahdollista. Ei ole oikein, jos lapsi joutuu vaikkapa lopettamaan rakkaan harrastuksensa, koska toinen vanhemmista ei suostu kuluja maksamaan, vaikka varaa olisi.

Jos molemmat vanhemmat on samoilla linjoilla ja kulujen jako toimii, niin mikäs siinä. Mutta jos aiheesta tulee riitoja, paras vaan suosiolla sopia kohtuullinen elatusapusumma ja antaa toisen yksinään päättää tällaiset asiat.

Miksi elintason pitäisi pysyä samanlaisena? Eikö se ole aika usein mahdottomuus tilanteessa, jossa yhden asunnon sijaan maksetaan kahta ja tulot kuitenkin ovat ennallaan. Elintason on toki pysyttävä kohtuullisena, mutta voihan ydinperheessä asuvankin lapsen elintaso jossain vaiheessa vaihdella.

Miksi sen lähivanhemman pitäisi yksin sanella lapsen elintaso haalareita myöten niin, että etä ei saisi enää sanoa mitään vaan joutuisi vaan maksamaan? Ihan samoin kuule voi ydinperheessäkin toinen vanhempi haluta ostaa halvemman vaihtoehdon, syystä tai toisesta - ei se niin mene, että aina ollaan samaa mieltä ja se kalliimpoi hankitaan.

Ja tosiaan, kuten joku kirjoitti, ei vedenpitävä haalari ole mikään perustarve. Joka sellaisen haluaa, maksaa sitten itse enemmän, jos joku kallis haalari pitää saada.

 

[Puuhippa]

Kouluikäsestä lapsesta en kyllä elareita pyytäsi jos saadaan sovittua, että hankintoja tehtäisiin puoliksi. Jos kuitenkin tilanne olisi se ettei toinen koskaan osallistuisi mihinkään niin siinä vaiheessa olisi pakko ottaa sitä rahaa vaikka väkisin.

 

[viera.s]

Niin juuri, ja kirppiksiäkin on olemassa. Jos vedenpitävä haalari on perustarve, niin eikö valtion pitäisi maksaa sellaiset sitten kaikille köyhillekin lapsille...?

No maksaahan se. Alle 10-vuotiaan lapsen toimeentulotuen perusosa on n. 300 €/kk ja sen päälle maksetaan erikseen asumiskulut, päivähoitomaksut ja sairaanhoitokulut. Harrastusmaksujakin voi saada harkinnanvaraisina.

Kyllä tuolla 300 €/kk ostaa vedenpitävät vaatteet, ei tarvitse tyytyä halvimpaan mahdolliseen vaihtoehtoon. Mutta ei tietenkään toimeentulotukea saa lapsen elatukseen, jos kyse on vaan siitä, että hyvätuloinen etävanhempi ei viitsi maksaa osuuttaan, kun hänen mielestään kirpparivaatteet tai tarjousLassie piisaa.

Ja kyllä, jos vanhempien elatuskyky riittää, minusta lapsen elintaso pitäisi pyrkiä pitämään erotilanteessa ennallaan. Eri juttu, jos siihen ei vaan oikeasti ole enää varaa.