Toggle sidebar

En jaksaisi ylimääräisiä ihmisiä yhtään, miksei ne tajua ettei kiinnosta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja VierasS
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

VierasS

Vieras
Mua ei oikeasti kiinnosta olla ihmisten kanssa tekemisissä enempää kuin on aivan pakko, vihaan puhelimessa turhanpäiväistä lässyttämistä ja jonninjoutavaa kyläilyä.
Vituttaa kun ihmiset ei tajua, vaikka olen sanonut etten ole niin kiinnostunut muista ihmisistä niin luulevat varmaan olevansa jotain poikkeuksia ja koittavat soittaa (harvemmin vastaan) tai kutsuvat itseään kylään (koitan kierrellä ja siirtää ajankohtaa). Tarviiko oikeasti alkaa ilkeäksi ja sanoa suoraan että "ei vittu kiinnosta sinunkaan seurasi".
Isoon osaan ihmisistä ympärilläni olen jo onnistunut polttamaan sillat mutta muutama ei vaan tajua etten halua olla tekemisissä. Ihan oman perheeni (siis puolisoni ja lapsieni) seura riittää ja tuntuu joskus että sekin on liikaa. Puolisoni on sosiaalisempi mutta saisi nekin vähät suhteensa, esim. vanhempiinsa joita en voi sietää, hoitaa mieluummin jossain muualla kuin meillä kotona.

Mikä teitä ilmeisen ekstroverttejä ihmisiä vaivaa kun piinaatte muita? Ahdistavaa!
 
Noo siinä vaiheessa viimeistään kun miehesi kuolee tai ottaa eron ja lapset lähtevät maailmalle, eivätkä halua äitinsä luonteen perineenä olla tekemisessä kanssasi, saat olla rauhassa. :)
 
Sä et vaan osaa tätä hommaa. Minua varmaan luullaan ekstrovertiksi, mutta NAUTIN omasta rauhasta ja VAIN oman perheen kanssa olosta. Osaan sumplia asiat niin etten loukkaa ketään. Näen kavereita silloin tällöin, mutten edes joka viikko. Puistoissa joko puhun tai en puhu ihmisille. En koskaan tuppaudu kenenkään seuraan, ja jos kaipaan omaa rauhaa niin olen niin omissa oloissani ettei kukaan puhu minulle.

Nyt olen kyllä joka päivä jutellut joidenkin kivojen naisten kanssa puistossa kun on huvittanut ja on ollut niin mukavia tyyppejä.
 
  • Tykkää
Reactions: Sirius-eläin
Alkuperäinen kirjoittaja VierasS:
Mua ei oikeasti kiinnosta olla ihmisten kanssa tekemisissä enempää kuin on aivan pakko, vihaan puhelimessa turhanpäiväistä lässyttämistä ja jonninjoutavaa kyläilyä.
Vituttaa kun ihmiset ei tajua, vaikka olen sanonut etten ole niin kiinnostunut muista ihmisistä niin luulevat varmaan olevansa jotain poikkeuksia ja koittavat soittaa (harvemmin vastaan) tai kutsuvat itseään kylään (koitan kierrellä ja siirtää ajankohtaa). Tarviiko oikeasti alkaa ilkeäksi ja sanoa suoraan että "ei vittu kiinnosta sinunkaan seurasi".
Isoon osaan ihmisistä ympärilläni olen jo onnistunut polttamaan sillat mutta muutama ei vaan tajua etten halua olla tekemisissä. Ihan oman perheeni (siis puolisoni ja lapsieni) seura riittää ja tuntuu joskus että sekin on liikaa. Puolisoni on sosiaalisempi mutta saisi nekin vähät suhteensa, esim. vanhempiinsa joita en voi sietää, hoitaa mieluummin jossain muualla kuin meillä kotona.

Mikä teitä ilmeisen ekstroverttejä ihmisiä vaivaa kun piinaatte muita? Ahdistavaa!
Click to expand...

ei osaa sanoa EI.
 
Ja mä jätän juttelemasta vanhemmille miehille. Saakeli, niistä saa koiranulkoilutuskerroilla parista sanasta jo sellaisia perskärpäsiä, että rupeavat vainoamaan ja ovat valmiita jättämään eukkonsa samantien. Helvetti mä mitään hampaatonta/kaljua, lihavaa, 20-30 vuotta vanhempaa äijää ole huolimassa, vaikka oma terveys aika ajoin on ehkä huonompi kuin heidän.
 
Minä tapaan sanoa kylään pyrkiville yms, että sosiaalinen kiintiöni on tälle viikolla jo täynnä, enkä jaksa ottaa vastaan vieraita.
Ei-toivotut puhelut lopetan lyhyeen. Ilmoitan, että on jotain tekemistä enkä voi puhua puhelimessa.
Työpaikalla olen sanonut, että saan työt parhaiten tehtyä, kun minun ei tarvitse seurustella töihin liittymättömistä asioista muiden kanssa. Työkaverit osaavat siis pysytellä etäämmällä, ja kokonaan poissa silloin kun suljen oven.
Oikeastaan ongelmia tungettelevuuden kanssa tulee vain miehen sukulaisilta (oma sukuni sentään tuntee minut, joten kukaan ei odotakaan mitään jatkuvaa seurustelua). Miehen suvulle vähäinen yhtyedenpito tuntuu olevan ongelma. Olen totuudenmukaisesti kyllä kertonut, että en jaksa muita ihmisiä usein enkä pitkiä aikoja kerrallaan, mutta asia ei näytä menevän perille. Ikään kuin "hyvät välit" tarkoittaisi heille sitä, että pitää jutustella säännöllisin väliajoin jotain turhaa, mistä kumpikaan osapuoli ei oikeasti ole kiinnostunut. Minusta hyvät välit tarkoittaa sitä, että tarpeen tullen auttaa eikä ole vihoissa - tavata ei tarvitse edes yhtä kertaa vuodessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Erakko-Elma:
Minä tapaan sanoa kylään pyrkiville yms, että sosiaalinen kiintiöni on tälle viikolla jo täynnä, enkä jaksa ottaa vastaan vieraita.
Ei-toivotut puhelut lopetan lyhyeen. Ilmoitan, että on jotain tekemistä enkä voi puhua puhelimessa.
Työpaikalla olen sanonut, että saan työt parhaiten tehtyä, kun minun ei tarvitse seurustella töihin liittymättömistä asioista muiden kanssa. Työkaverit osaavat siis pysytellä etäämmällä, ja kokonaan poissa silloin kun suljen oven.
Oikeastaan ongelmia tungettelevuuden kanssa tulee vain miehen sukulaisilta (oma sukuni sentään tuntee minut, joten kukaan ei odotakaan mitään jatkuvaa seurustelua). Miehen suvulle vähäinen yhtyedenpito tuntuu olevan ongelma. Olen totuudenmukaisesti kyllä kertonut, että en jaksa muita ihmisiä usein enkä pitkiä aikoja kerrallaan, mutta asia ei näytä menevän perille. Ikään kuin "hyvät välit" tarkoittaisi heille sitä, että pitää jutustella säännöllisin väliajoin jotain turhaa, mistä kumpikaan osapuoli ei oikeasti ole kiinnostunut. Minusta hyvät välit tarkoittaa sitä, että tarpeen tullen auttaa eikä ole vihoissa - tavata ei tarvitse edes yhtä kertaa vuodessa.
Click to expand...
Millä tavalla autat miehesi sukulaisia?
 
Ja juurikin täysin minun elämältäni vaikuttaa:)
Minua myös ahdistaa mieheni äiti. Olemme sanoneet kyllä monasti suoraan, ettei tarvitse nähdä kuin max kerran kuussa, mutta kokoajan se vinkuu meille.
Ei sillä taida olla omaa elämää muutakuin juopporetku miehenkutale.
Perheelleni haluan jakaa kaiken aikani ja nautin suunnattomasti. Mutta ei todellakaan kiinnosta muut ihmiset kuin yksi paras ystävä sekä silloin tällöin mieheni puolelta, kunhan ovat max.2h vierailuja ehkä kerran 2 kuussa.Tosin yhtä siedän enempi joka puhuu asiaa ja lähtee omille menoilleen aika vikkelään.
 
Mua ahistaa, jos joku haluaa että mä rupean sopimaan tapaamisia ulkoiluun. Lenkille, kävelyyn jne. Ei, mä haluan yksin liikkua. Omaan tahtiin, omaa reittiä. Tai no koirani kanssa. tykkään kyllä jutella ulkona tavatessani jonkun, mutta mieluummin jatkan matkaa yksin. varsinkin ilman vanhaoja äijiä.

Tai ahistaa, jos joku haluaa meille kylään. Koti on sellainen paikka, missä en halua vieraita tavata. Edes sukulaisia enää.
 
[QUOTE="Utelias";29939807]Millä tavalla autat miehesi sukulaisia?[/QUOTE]

Keitän työssä käyvälle yksinhuoltajalle (miehen sisko) vuoden marjamehut, kun minulla saattuu olemaan marjapuskia pihalla, hänellä ei, ja mehulle on siinä perheessä tarvetta.
Vaihdan renkaat appiukon autoon, kun appi on sen verran vanha ja kankea, että homma on sille vaikea.
Toissa talvena tein säännöllisesti lumityöt anopin pihalta, kun lunta oli paljon vanhuksen voimille, minulla traktori ja anopilla vain lapio ja lumikola.

Tuohon tapaan, esimerkiksi.
 
Minä sanon kyläilypyyntöihin ihan ystävällisesti, että olen huono kyläilemään ja muutenkin aika epäsosiaalinen, eli en suostu niihin kyläilyihin.
Enkä jakele puhelinnumeroitanikaan. Jos joku sattuu soittamaan, niin osaan lopettaa puhelun vähän siihen tyyliin, että jos ei sulla tällä kertaa ollut mitään tärkeää asiaa niin mun on nyt lopetettava koska mulla on kiirettä.

Näillä konsteilla ihmiset kyllä tajuavat olla änkeämättä ja tunkeamatta.

Eiväthän he voi tajuta, jos itse annat ensin ymmärtää, että sulle sopii tapaamiset ja sitten yrität vältellä tapaamisia ajankohtia siirtelemällä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Erakko-Elma:
Keitän työssä käyvälle yksinhuoltajalle (miehen sisko) vuoden marjamehut, kun minulla saattuu olemaan marjapuskia pihalla, hänellä ei, ja mehulle on siinä perheessä tarvetta.
Vaihdan renkaat appiukon autoon, kun appi on sen verran vanha ja kankea, että homma on sille vaikea.
Toissa talvena tein säännöllisesti lumityöt anopin pihalta, kun lunta oli paljon vanhuksen voimille, minulla traktori ja anopilla vain lapio ja lumikola.

Tuohon tapaan, esimerkiksi.
Click to expand...
On voinut käydä niin, että miehesi sukulaiset pitävät sinusta ja siksi haluaisivat viettää aikaa kanssasi :)
 
Siskoni on juuri tuollainen ja hyvin on onnistunut siinä, ettei tarvitse olla kenenkään kanssa tekemisissä. En muista milloin ollaan viimeksi edes puhuttu. Ei siis riidoissa olla, mutta kun tiedän ettei hän tykkää seurustella, niin en ota yhteyttä. Eiköhän hän sitten soittele jos on jotain asiaa. Miehestä erosi ja kohta lapset ovat jo niin isoja, että saa nauttia rauhasta. Työssään hänen ei tarvitse olla työkavereiden kanssa ja sinnikkäimmille sanoi jo aika tylystikin, että sai heidät karistettua pois. Kannattaa vaan sanoa riittävän vahvasti, ettet halua olla ihmisten kanssa tekemisessä. Kyllä he lopulta uskovat. Usein ihmiset vain ajattelevat, ettei kukaan halua olla yksin ja siksi tuppautuvat. Jos eivät muuten usko, niin viimeinen mahdollisuus on sitten suututtaa heidät.
 
Mä en voi sietää small talkkia, tekee mieli juosta karkuun jos joku tuntematon ihminen alkaa puhumaan mulle. Ei mulla ole mitään sanottavaa ja en harrasta turhan päivästä jutustelua. Jos haluan keskustella niin sitten puhutaan ihan asiaakin eikä mitää lässylässyeikiinnostahevonvittua millanen ilma sun mutsis takapihalla on.
Tykkään kyllä ystävistäni, mutta mulle riittää että muutaman kerran vuodessa näkee jokaista heitä.
 
  • Tykkää
Reactions: Khisu ja Owl
No sano suoraan, että ei kiinnosta teidän seura, ei nyt eikä koskaan. Tuollainen on kuitenkin aika harvinaista niin ei sitä osaa ajatella, että kun Marja ei halunnut tänään nähdä niin se tarkoittaa sitä, että se ei halua koskaan nähdä. Jos keksit vain tekosyitä miksi et voi juuri silloin nähdä niin eivät he tajua, että oikeasti et halua koskaan nähdä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Puuhippa:
Mä en voi sietää small talkkia, tekee mieli juosta karkuun jos joku tuntematon ihminen alkaa puhumaan mulle. Ei mulla ole mitään sanottavaa ja en harrasta turhan päivästä jutustelua. Jos haluan keskustella niin sitten puhutaan ihan asiaakin eikä mitää lässylässyeikiinnostahevonvittua millanen ilma sun mutsis takapihalla on.
Tykkään kyllä ystävistäni, mutta mulle riittää että muutaman kerran vuodessa näkee jokaista heitä.
Click to expand...
Sama juttu tuon small talkin kanssa. En vaan kestä sitä teeskentelyä. Eikä kiinnosta ventovieraiden asiat pätkääkään.
 
  • Tykkää
Reactions: Puuhippa ja Sirius-eläin
Mua taas ottaa päähän tälläiset "Älä puhu mulle"-tyypit, varsinkin töissä. Ei osata tervehtiä muita, ei osata vastata ystävällisesti kellekään. Ollan niin täynnä itteä... Joskus tuntuu siltä, että se on jatkuvaa ilkeily-show:ta, et kattokaa tällainen mä oon ja ylpeä siitä. Todellisuudessa kyse on siitä ettei ole käytöstapoja.

Kyllä kaveripiirissä introvertit jätetään rauhaan (ja mun puolesta niiden ei tartte ees ikinä tulla mihinkään juhliin "älä vaan puhu mulle" asenteella!!!).

Mut aika paha kun koulussa tai töissä joutuu viettämään sellaisen kanssa koko vitun päivän tai tekemään mitä tahansa parityötä, yhteistyötä, projektityötä jne

Usko pois, kukaan ei halua sua työpariksi jos oot Introvertti isolla I:lla.
 
Täällä on kyllä ihan täyttä asiaa! Juurikin noin, että mitäpä sitä turhia lätisemään, kun ei edes kiinnosta toisen asiat.
Kiinnostaa oma perheeni ja oma elämä. Etsiköön anoppikin itselleen vaikka myöhäisiän ison vauvan (lue:miehen, joka vaatii äitihahmon).
 
Alkuperäinen kirjoittaja IhanTurha:
Mua taas ottaa päähän tälläiset "Älä puhu mulle"-tyypit, varsinkin töissä. Ei osata tervehtiä muita, ei osata vastata ystävällisesti kellekään. Ollan niin täynnä itteä... Joskus tuntuu siltä, että se on jatkuvaa ilkeily-show:ta, et kattokaa tällainen mä oon ja ylpeä siitä. Todellisuudessa kyse on siitä ettei ole käytöstapoja.

Kyllä kaveripiirissä introvertit jätetään rauhaan (ja mun puolesta niiden ei tartte ees ikinä tulla mihinkään juhliin "älä vaan puhu mulle" asenteella!!!).

Mut aika paha kun koulussa tai töissä joutuu viettämään sellaisen kanssa koko vitun päivän tai tekemään mitä tahansa parityötä, yhteistyötä, projektityötä jne

Usko pois, kukaan ei halua sua työpariksi jos oot Introvertti isolla I:lla.
Click to expand...


Kyllä mä tervehdin ja osaan käytöstavat, mutta niihin käytöstapoihin pitäisi kuulua sekin ettei läpätetä kokoajan ja pakkomielteisesti, jos ei edes ole mitään asiaa.

Sitäpaitsi, kyllä varmasti joku haluaa mut työpariksi. Nimittäin toinen samanlainen introvertti.
Mulla on ollutkin ja se vasta oli mukavaa.
Lueskeltiin ruokatunnilla kirjojamme ihan rauhassa, kumpikin omassa nurkassamme, kuunneltiin radiota, tehtiin työmme rauhassa. Sitten vaan kun oli asiaa, puhuttiin.
Kyllä me juteltiin loppujenlopuksi paljonkin, muttei mistään säistä, telkkariohjelmista tai muista ns. pakkopuheista.
 
  • Tykkää
Reactions: Khisu
[QUOTE="Diu";29939801]Ja mä jätän juttelemasta vanhemmille miehille. Saakeli, niistä saa koiranulkoilutuskerroilla parista sanasta jo sellaisia perskärpäsiä, että rupeavat vainoamaan ja ovat valmiita jättämään eukkonsa samantien. Helvetti mä mitään hampaatonta/kaljua, lihavaa, 20-30 vuotta vanhempaa äijää ole huolimassa, vaikka oma terveys aika ajoin on ehkä huonompi kuin heidän.[/QUOTE]

:laugh: Tää oli ihana, mua naurattaa ihan hirveesti.
 
[QUOTE="Diu";29939801]Ja mä jätän juttelemasta vanhemmille miehille. Saakeli, niistä saa koiranulkoilutuskerroilla parista sanasta jo sellaisia perskärpäsiä, että rupeavat vainoamaan ja ovat valmiita jättämään eukkonsa samantien. Helvetti mä mitään hampaatonta/kaljua, lihavaa, 20-30 vuotta vanhempaa äijää ole huolimassa, vaikka oma terveys aika ajoin on ehkä huonompi kuin heidän.[/QUOTE]

:laugh:
Ei kannata hankkia koiraa, jos on introvertti. Se tekee susta helposti lähestyttävän varsinkin toisille koiranomistajille.
Seisoin just puoli tuntia kuuntelemassa jonkun miehen tilitystä sen cockerin ontumisesta. Sitten sata kysymystä mun koirista. Jossain vaiheessa mies taisi itsekin vähän havahtua ja mainitsi ohimennen vaimonsa. Oli niin tylsä tyyppi, että mun koiratkin jotenkin masentuivat ja menivät maahan makaamaan.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa