"Sisarusten pitää olla välillä erillään"

  • Viestiketjun aloittaja Teki pahaa
  • Ensimmäinen viesti
"jenni"
Vieraana, osaatko lukea?

Molemmissa ryhmissä oli pieniä ja isoja.

Ja jos tarkkoja ollaan niin tilanne meni niin että pienemmän olisi pitäny jäädä ulos, se sit tietty sano että en jää, mihin x menee? Tädit sit siihen että no mene sinä y sitten sisälle kun et halua jäädä ulos... Eli lapset vaihtoivat ryhmää. Kyseessä ei ollut kyllä 2,5veen valinta vaan se ettei kukaan selittäny sille mitä tapahtuu ja se oli ihmeissään mihin toinen menee ka miksi hän menee yksin eri paikkaan. Ja lto totesi "sisarusten on välillä hyvä olla erillään". Ihmettelen tässä siis lähinnä miksi? Onko joku tieteellisesti todistanut että molempien kehitys vaarantuu siitä jos lapset ovat samassa ryhmässä? :D Mutta tehän jo totesittekin että olen vain laiska, haluan isomman hoitavan pienemmän jne.
Kukahan kehtaisi kasvotusten sanoa saman? ;)
No,näin hoitajanäkökulmasta,niin joskus on sisaruksia jotka tukevat toinen toisiaan liiaksikin.Ovat ikäänkuin kiinnikaavaneita,ja ompa nähty niitäkin missä isosisko puhuu pikkusiskon puolesta.
Luulen,että hoitajilla oli tän suuntasia ajatuksia erottaessaan lapsesi.Jospa halusivat katsoa miten kumpikin toimii ilman toista.Läheisriippuvuus on yleinen ongelma tiiviillä sisaruksilla,ja tässä tapauksessa tuon tapaista näyttäis olevan,kun nuorempi lapsi "meni tolaltaan"kun sisko ei tullukkaan samaan paikkaan.
Ymmärrätkö mitä tarkoitan?Uskon,että hoitajat tekevät lastesi vuoksi parhaansa,ja usko pois,se erokin on joskus ihan hyvä juttu!
 
Hmm...
Minusta hoitajilla on ihan perusteltu oikeus tehdä "mielivaltaisia päätöksiä", kaikkeen ei voi kysyä lasten tai vanhempien mielipidettä saati tiedottaa etukäteen jostain pikkuasioista. Jos ryhmä on jaettu vaikkapa satunnaisesti tai jollain tietyllä perusteella, ja päästät Emmin vaihtamaan isosiskon kanssa samaan ryhmään, haluaa myös Niko vaihtaa ryhmää koska hänen naapurinsa ja paras kaverinsa on toisessa ryhmässä jne.

Minusta ap suhtautuu nyt vähän turhan vakavasti, mutta toisaalta myös päiväkoti olisi voinut toimia fiksummin ja edes selittää lapselle ja vanhemmille, miksi tehtiin niin kuin tehtiin, ja jutella sisarusten erottamisesta ja tuoda omat huominsa/näkökantansa esiin ylipäätään vastaisuuden varalle. Päiväkoti saattaa pitää itsestäänselvyytenä, että lapset erotetaan välillä, ap taas sitä että lapset saa olla yhdessä. Ap:lla on nyt ainakin hyvä tilaisuus selittää pienemmälle lapselle, että päiväkodissa toimitaan välillä erilaisissa ryhmissä ja sisarus ei välttämättä ole joka tilanteessa mukana, mutta siitä ei tarvitse hätääntyä ;)
Mukavaa, että joku ymmärsi suunnilleen pointtini.

Varmasti päiväkodissa ja elämässä tulee tilanteita, joissa asiat eivät mene niin kuin pitäisi. Mutta parhaat tuntemani hoitajat ovat kyllä kummasti osanneet kuunnella kaksivuotiaitakin, turvallisten rutiinien puitteissa tietty. Ei kasvattaminen ole sitä, että tuotetaan mielipahaa, vaan sitä että autetaan selviytymään mielipahasta. Ja jos lasten erottamiselle on oikeasti tarvetta, ap:n tulisi kuulla siitä selvin sanoin.
 
"minna"
Oikeasti kannattaa miettiä, ettei isompi koe olevansa jotenkin vastuussa pienemmästä ja koe velvollisuudekseen lohduttaa. Meidän sisarukset oli puoli vuotta samassa ryhmässä. Kun siirtyivät eri ryhmään sanoi isompi että on kivaa kun saa leikkiä vapaasti eikä tarvi huolehtia pikkusiskoista. Ja mä en todellakaan sysää vastuuta pienemmistä vanhimmalle. Ja jos ovat muuten pääasiassa yhdessä, ei Se välttämättä oikeasti ole huono, jos joskus joutuvat toimimaan erikseen. Meillä tytöillä on vuosi ikäeroa ja teki oikeasti hyvää kun olivat eri ryhmissä. Pienempi oli niin oppinut menemään vanhemman perässä, joten joutui itsenäistymään ja näin ollen pärjää myös itsekseen.
 
viera.s
Siis menikö tuo niin, että aluksi molempien lasten piti jäädä ulos, mutta pienemmän annettiin mennä sisälle, kun tämä ei halunnut jäädä ulos? Vai oliko isomman tarkoitus mennä aluksi sisälle, mutta kun pienempi ei suostunut jäämään ulos, hänet passitettiin pihalle?

No oli miten oli, niin lapsilla on sen verran ikäeroa, että todellakin on hyvä olla välillä erillään. Normaali 2,5-vuotias ei todellakaan tuosta traumatisoidu, varsinkaan kun päiväkoti on jo tuttu ja hänellä on siellä muitakin kavereita kuin isosisarus.
 
vieras*
Lähteekö tämä oikeus sitten isomman sisaruksen aidosta toiveesta ja tarpeesta, vai jonkun tärkeilevän aikuisen tarpeesta esittää työssään tehokasta?

Tunnen itse aikuiset kaksoset, jotka kärsivät lapsena ammattikasvattajien mielivallasta. Aina jotkut kokivat tarvetta erottaa heidät, vaikkei lapsilla itsellään tällaista tarvetta olisi ollut.

Käsittääkseni tässäkin asiassa on taidettu mennä nykyään lapsilähtöisempään suuntaan.
Kyllä nykyisin kaksosia laitetaan eri luokille, näin tehtiin kummipoikieni kanssa ja samoin tehtiin lapsen luokalla olevan kaksospojan kanssa.
 
vierass
Kyllä nykyisin kaksosia laitetaan eri luokille, näin tehtiin kummipoikieni kanssa ja samoin tehtiin lapsen luokalla olevan kaksospojan kanssa.
Meillä kaksosten eriillistämien aloitettiin eskarissa, jolloin he menivät eri ryhmiin. Olen itse nähnyt toisiinsa liian sidoksissa olevia kaksosia enkä halunnut samaa omille lapsilleni. Mun mielestä ei ole normaalia, jos yli 15-vuotias haluaa pukeutua täsmälleen samoin kuin sisarus.
 

Yhteistyössä