Kuinka köyhällä on varaa lapsiin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja M32
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Köyhänkin perheen lapsi voi elää hyvää ja kokemusrikasta elämää ja paljon on kiinni myös vanhempien aktiivisuudesta, mutta kyllä on typeryyttä tai itsepetosta väittää, että on sama asia katsoa Louvren teoksia netissä kuin käydä paikan päällä. Enkä nyt väitä, että kaikkien pitäisi matkustaa ulkomaille vaikka sekin on nykyään niin arkipäiväistä, että lapsi voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi, jos ei ole koskaan käynyt ulkomailla. Tarkoitan sitä, että vaikka käpylehmillä leikkiminen ja oman näytelmän tekeminen ovatkin hienoja harrastuksia, ne eivät korvaa niitä teatteri-, ravintola- ja museokäyntejä. Se elinpiirin kasvattaminenkin on yksi hieno kokemus lapsille ja samalla kokemus joka tekee heistä tiiviimmän osan yhteiskuntaa.
 
Köyhänkin perheen lapsi voi elää hyvää ja kokemusrikasta elämää ja paljon on kiinni myös vanhempien aktiivisuudesta, mutta kyllä on typeryyttä tai itsepetosta väittää, että on sama asia katsoa Louvren teoksia netissä kuin käydä paikan päällä. Enkä nyt väitä, että kaikkien pitäisi matkustaa ulkomaille vaikka sekin on nykyään niin arkipäiväistä, että lapsi voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi, jos ei ole koskaan käynyt ulkomailla. Tarkoitan sitä, että vaikka käpylehmillä leikkiminen ja oman näytelmän tekeminen ovatkin hienoja harrastuksia, ne eivät korvaa niitä teatteri-, ravintola- ja museokäyntejä. Se elinpiirin kasvattaminenkin on yksi hieno kokemus lapsille ja samalla kokemus joka tekee heistä tiiviimmän osan yhteiskuntaa.

Teatteri-, ja museokäynnit ovat enemmän kiinni siitä, pitävätkö vanhemmat niitä tärkeinä. Veljeni tienaa varmasti tuplaten sen minkä minä, mutta ei hän ole kertaakaan käynyt lapsensa kanssa teatterissa tai (taide)museossa.
 
Köyhällähän nimenomaan on varaa lapsiin, ei käy töissä niin on aina lapsen kanssa ja antaa tälle paljon aikaa. Suomessa ei kukaan lapsiperhe ole kuollut nälkään, ja kun on lapsi niin sossukin ovet aukeaa ihan erilailla kuin sinkkuihmiselle.

Keskituloiset joutuu maksamaan lapsen päivähoidot ym., ja kun aikaa ja energiaa ei riitä muksuille niin ostetaan kalliita leluja ja maksetaan kalliit jääkiekko- tai voimisteluharrastukset. Muiden keskituloisten kaverien ja tuttujen silmissä pitää pärjätä niin pitää sijoittaa asuntoon ja autoon. Todella kallista, harvoin jää mitään käteen.

Köyhällä on aina paremmat mahdollisuudet kasvattaa lapsi. Lapselle aikuisen läsnäolo on rahaa tärkeämpi.
 
Ideaali maailmassa ehkä, mutta itse köyhän lapsuuden kokeneena haluan pystyä tarjoamaan lapsilleni parempaa elämää.

Mutta onko se parempi elämä sitä, että ostetaan kaikki, mitä keksii haluta ja mitä muillakin on? Oma lapseni on päiväkotikavereiden kautta keksinyt haluta kaikkea mahdollista - eikä kyse ole edes mistään kalliista, vaan yleisesti ottaen tolkuttomasta määrästä roinaa, osin jopa turhasta paskasta, joka vaan sattuu olemaan "in". En koe, ettälapseni elämä on ankeaa vain siksi, ettei mitä tahansa osteta vain siksi, että se on tuotettu maailmaan.
 
Köyhänkin perheen lapsi voi elää hyvää ja kokemusrikasta elämää ja paljon on kiinni myös vanhempien aktiivisuudesta, mutta kyllä on typeryyttä tai itsepetosta väittää, että on sama asia katsoa Louvren teoksia netissä kuin käydä paikan päällä. Enkä nyt väitä, että kaikkien pitäisi matkustaa ulkomaille vaikka sekin on nykyään niin arkipäiväistä, että lapsi voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi, jos ei ole koskaan käynyt ulkomailla. Tarkoitan sitä, että vaikka käpylehmillä leikkiminen ja oman näytelmän tekeminen ovatkin hienoja harrastuksia, ne eivät korvaa niitä teatteri-, ravintola- ja museokäyntejä. Se elinpiirin kasvattaminenkin on yksi hieno kokemus lapsille ja samalla kokemus joka tekee heistä tiiviimmän osan yhteiskuntaa.

Netistä katsoen saa kuitenkin tietoa ja yleissivistystä ja voi sitten myöhemmin itsekin matkustaa paikan päälle. Sama asia se ei tietenkään ole, mutta Ranskan matkaa odotellessa voi käydä oman paikkakunnan museoissa ja gallerioissa. Se, että ei ole rahaa matkustaa Louvreen, ei tarkoita sitä, että taide olisi täysin poissuljettu asia, saati yhteiskuntaan kuuluminen.
 
Jaa-a. Tunnen yhden naisen, joka odottaa nyt kahdeksatta lastaan. Hän täyttää tänä vuonna 40 vuotta, ja on hakenut avioeroa miehestään tietäen, että on raskaana. Kyllä jo neljännen lapsen jälkeen hän kertoili väsymyksestään ja siitä, että ei ole mitään tuloja (omia, lapsilisät miehen tilille jne.) ja tuntuu toivottomalta kun ei ole mitään koulutustakaan. No, hän ratkaisi sitten asian näin, eli kun tuo seitsemäs lapsi alkaa olle reilu kaksivuotias, niin uutta putkeen vaan ennen kuin kotihoidotukikausi päättyy. Ja yksinhuoltajuutta kuulemma aikoo hakea, saa sitten kivasti lapsilisää siinä.

Ihan tosissaan kyllä vituttaa sen miehen puolesta. Senhän ei enää kannata tehdä päivääkään työtä. Ollut 25 vuotta samassa vuorotyössä tehtaalla, ja elättänyt perhettä. Nyt sitten vaimo kuppaa sen kuiviin, eli eipä kannata edes yrittää mitään, jos joka kuukausi vaimo kuorii 8 mukulan elarit siitä päältä.

Luojan kiitos tällä naisella tulee nyt ikä vastaan, että tämä uravalinta lisääntymis/rahantekokoneena tulee tiensä päähän. Ihan käsittämätöntä piittaamattomuutta jos ajattelee, että alle vuoden ikäisethän ei mitään kuluta, mutta onnea vaan kun on yhtä aikaa 5 teiniä...

Ei mene jakeluun kyllä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;29788527:
Netistä katsoen saa kuitenkin tietoa ja yleissivistystä ja voi sitten myöhemmin itsekin matkustaa paikan päälle. Sama asia se ei tietenkään ole, mutta Ranskan matkaa odotellessa voi käydä oman paikkakunnan museoissa ja gallerioissa. Se, että ei ole rahaa matkustaa Louvreen, ei tarkoita sitä, että taide olisi täysin poissuljettu asia, saati yhteiskuntaan kuuluminen.

Väitinkö, että näin olisi? Kuitenkin jos asuu siellä jossain pikkupaikkakunnalla, jossa on yksi pieni museo ja ei ole koskaan rahaa käydä siellä viereisessä isommassa kaupungissa tai Helsingissä niin kyllä ne museoreissut jaa aika vähäiseksi ja se 15-20 vuotta on aika pitkä aika odottaa sitä, että on rahaa museoon.
 
  • Tykkää
Reactions: Happygirl-91
Valitettavasti lisääntyä voi kuka tahansa mutta en tarkoita tässä rahaa vaan ihan muita asioita. Mutta sinänsä hyvä kysymys koska mukavaa ja huoletonta elämää mä ainakin haluan elää ja lapsilleni tulevaisuudessa tarjota.. Varmaan jääkin sitten juuri kolmeen max. neljään lapseen siksi.
 
Väitinkö, että näin olisi? Kuitenkin jos asuu siellä jossain pikkupaikkakunnalla, jossa on yksi pieni museo ja ei ole koskaan rahaa käydä siellä viereisessä isommassa kaupungissa tai Helsingissä niin kyllä ne museoreissut jaa aika vähäiseksi ja se 15-20 vuotta on aika pitkä aika odottaa sitä, että on rahaa museoon.

No sitten voi keksiä jotain muuta. Tosin se, että on rahaa, ei tietysti ole mikään tae, että museoissa käytäisiin muuallakaan, joten ehkä nämä lapset eivät erotu muista ikätovereistaan museotietämättömyyden vuoksi. Yllättävän harva nimittäin oikeasti raahaa luunsa taidemuseoon ;)

Mutta pikkupaikkakunnallakin voi katsella taidekirjoja ja esim. lapsille suunnatuista sellaisista oppii tyylisuunnat ja eri aikakausien merkkiteokset ihan huomaamatta. On se varmaan parempi kuin ei mitään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;29788517:
Mutta onko se parempi elämä sitä, että ostetaan kaikki, mitä keksii haluta ja mitä muillakin on? Oma lapseni on päiväkotikavereiden kautta keksinyt haluta kaikkea mahdollista - eikä kyse ole edes mistään kalliista, vaan yleisesti ottaen tolkuttomasta määrästä roinaa, osin jopa turhasta paskasta, joka vaan sattuu olemaan "in". En koe, ettälapseni elämä on ankeaa vain siksi, ettei mitä tahansa osteta vain siksi, että se on tuotettu maailmaan.

No tuskin nyt paremmalla elämällä tarkoitetaan roinaa. Se tarkoittaa monipuolista ja hyvää ravintoa, parempaa terveydenhuoltoa, lomia, elämyksiä (pienetkin jutut, leffat, ravintolat, huvipuistot yms), turvallisuutta, tilaa ja myös materiaa jossain määrin. Ei se tarkoita että jos on varaa, lapselle ostetaan joka ikinen turhuus mitä keksii.
 
  • Tykkää
Reactions: Happygirl-91
Köyhällähän nimenomaan on varaa lapsiin, ei käy töissä niin on aina lapsen kanssa ja antaa tälle paljon aikaa. Suomessa ei kukaan lapsiperhe ole kuollut nälkään, ja kun on lapsi niin sossukin ovet aukeaa ihan erilailla kuin sinkkuihmiselle.

Keskituloiset joutuu maksamaan lapsen päivähoidot ym., ja kun aikaa ja energiaa ei riitä muksuille niin ostetaan kalliita leluja ja maksetaan kalliit jääkiekko- tai voimisteluharrastukset. Muiden keskituloisten kaverien ja tuttujen silmissä pitää pärjätä niin pitää sijoittaa asuntoon ja autoon. Todella kallista, harvoin jää mitään käteen.

Köyhällä on aina paremmat mahdollisuudet kasvattaa lapsi. Lapselle aikuisen läsnäolo on rahaa tärkeämpi.

Kyllä se on vanhempien homma maksaa ne lapset, ei yhteiskunnan.
 
[QUOTE="nina";29788582]No tuskin nyt paremmalla elämällä tarkoitetaan roinaa. Se tarkoittaa monipuolista ja hyvää ravintoa, parempaa terveydenhuoltoa, lomia, elämyksiä (pienetkin jutut, leffat, ravintolat, huvipuistot yms), turvallisuutta, tilaa ja myös materiaa jossain määrin. Ei se tarkoita että jos on varaa, lapselle ostetaan joka ikinen turhuus mitä keksii.[/QUOTE]

Juurikin näin.
 
  • Tykkää
Reactions: Happygirl-91
Köyhällähän nimenomaan on varaa lapsiin, ei käy töissä niin on aina lapsen kanssa ja antaa tälle paljon aikaa. Suomessa ei kukaan lapsiperhe ole kuollut nälkään, ja kun on lapsi niin sossukin ovet aukeaa ihan erilailla kuin sinkkuihmiselle.


Köyhällä on aina paremmat mahdollisuudet kasvattaa lapsi. Lapselle aikuisen läsnäolo on rahaa tärkeämpi.

Köyhä= työtön? Eiköhän liene niitäkin köyhiä, jotka raatavat väsymykseen saakka ihan vaan saadakseen perustarpeet lapsilleen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;29788564:
No sitten voi keksiä jotain muuta. Tosin se, että on rahaa, ei tietysti ole mikään tae, että museoissa käytäisiin muuallakaan, joten ehkä nämä lapset eivät erotu muista ikätovereistaan museotietämättömyyden vuoksi. Yllättävän harva nimittäin oikeasti raahaa luunsa taidemuseoon ;)

Mutta pikkupaikkakunnallakin voi katsella taidekirjoja ja esim. lapsille suunnatuista sellaisista oppii tyylisuunnat ja eri aikakausien merkkiteokset ihan huomaamatta. On se varmaan parempi kuin ei mitään.

Kuka lapsi arvostaa jtn taidemuseoita? Mä en ainakaan arvostanut, kyllä ne rahat kelpasivat ihan harrastuksiin, huvituksiin ja vaatteisiin ja pienempänä leluihin. Jos nyt oikeasti puhutaan sitä mitä lapsille tahdotaan tarjota koska se on heille merkityksellistä, niin ei kannata puhua jostain once in a lifetime kulttuuri nähtävyyksistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörköäiti;29788564:
No sitten voi keksiä jotain muuta. Tosin se, että on rahaa, ei tietysti ole mikään tae, että museoissa käytäisiin muuallakaan, joten ehkä nämä lapset eivät erotu muista ikätovereistaan museotietämättömyyden vuoksi. Yllättävän harva nimittäin oikeasti raahaa luunsa taidemuseoon ;)

Mutta pikkupaikkakunnallakin voi katsella taidekirjoja ja esim. lapsille suunnatuista sellaisista oppii tyylisuunnat ja eri aikakausien merkkiteokset ihan huomaamatta. On se varmaan parempi kuin ei mitään.

Totta kai on parempi kuin ei mitään, mutta mun pointti olikin se, että ei se korvaa sitä museossa käyntiä. Varmasti kirjasta lukeminen on omalla tavallaan jopa parempaa, siitä voi oppia paljon enemmän. Mun pointti on se, että ei näitä kahta asiaa voi mitenkään edes verrata keskenään. Tämä mun koko ajatus museoista lähti siitä yhden toisen kirjoittajan mainitsemasta elinpiirin kasvattamisesta. Mun pointti oli se, että se lapsi pääsee sieltä kotoa ja jopa sieltä kotikaupungista kokemaan erilaisia asioita, näkemään ihmisiä ja paikkoja ja olemaan osa sitä yhteiskuntaa. Oppimaan miten erilaisissa tilanteissa toimitaan. Kirjoista voi oppia paljon, mutta kirjat ja omat kokemukset ovat kaksi täysin eri asiaa, joilla ei edes ole paljon yhteistä.

Olisiko pointtini helpompi ymmärtää jos puhuttaisiin musiikista? Livemusiikin kokeminen on täysin eri asia kuin musiikin kuunteleminen levyltä. Sitä kokemusta minkä saa konsertissa ei voi mitenkään korvata kuuntelemalla musiikkia kotona.

Ja koska tunnen palstan keskustelukulttuurin toistan vielä, että lapsuus ei ole huono jos ei pääse museoon tai konserttiin. Kirjojen lukeminen ja musiikin kuuntelu ovat nekin hyviä ajanvietteitä.
 
Me ollaan varmaan kaikilla muilla mittapuilla paitsi pk-maksujen määräytymisperusteissa pienituloisia, brutto yhteensä 4500€, netto n. 3200€. Tämä siis kahdelta työssäkäyvältä, ihan koulutuksen saaneita ollaan ja täyttä työaikaa. Meillä on yksi lapsi, täysi pk-maksu menee mutta onneksi vain 15 päivästä joten lasku on 200€/kk. Asuminen vie 800€, bensa 200€, pakolliset laskut n. 150 - 300€. Lisäksi tietty vaatteet, mahd. lääkkeet, ruoka, kosmetiikka ym. Tulot ei liene kovin isot mutta kumman mukavaa elämää vietellään, nyt 2,5 vuoden sisään mennään ulkomaille kolmatta kertaa ym. Me vanhemmat ei juuri käydä ulkona arkena, baarissa joskus ehkä parin kuukauden välein. Lapsella on uutta ulkovaatetta ja kenkää, jotain löytöjä hankin kirpparilta mutta vähemmän. Ostan itselleni uutta vaatetta useita kertoja vuodessa. Ruoassa valitaan edullisempaa, kuitenkinsyöden mitä tekee mieli vaikka ne naudan pihvit jää kauppaan. En koe jääväni paitsi mistään, vaikka suunnittelua ja harkintaa pienet tulot vaatii = säästämistä, koko ajan. Yllättävät menot hoidetaan säästöillä (auton rempat, kodinkonehankinnat ym). Jos ja kun toivottavasti toinen lapsi tulee niin tuo matkailu jää vuosiksi, se harmittaa mutta ei ole niin iso asia että jättäisin lapsen "hankkimatta".
 
  • Tykkää
Reactions: Happygirl-91
Kuka lapsi arvostaa jtn taidemuseoita? Mä en ainakaan arvostanut, kyllä ne rahat kelpasivat ihan harrastuksiin, huvituksiin ja vaatteisiin ja pienempänä leluihin. Jos nyt oikeasti puhutaan sitä mitä lapsille tahdotaan tarjota koska se on heille merkityksellistä, niin ei kannata puhua jostain once in a lifetime kulttuuri nähtävyyksistä.

Minun lapseni ainakin. Ilmaispäiviä usein museoissa esim.kk 1.torstai klo 14-17 tms.
 
Entäpä jos olisi rahaa, mutta ei silti osta? Minä en osta lapselleni muodikkaita muovileluja, koska en pidä niistä. Esikoisella on kaksi Beyblade-hyrrää ja enempää ei hankita, koska minusta ne ovat sangen turhaa krääsää. Esikoisen kaverilla on noita hyrriä iso pussillinen. Sama juttu kaikenmaailman Lego Bionicle tai Chima tai Friends tai Ninjago -juttujen kanssa. Minä en osta. Lapsilla on kaksi sängynaluslaatikkoa täynnä pikkulegoja, joista voivat rakennella. En osta myöskään Littlest Pet Shoppeja tai niitä hamstereita paria enempää. Ei niitä tarvita! Ihan sama vaikka kavereillaan olisi kaapit täynnä em. leluja, meille niitä ei tule.

Minä ostan kuitenkin mielelläni pelejä, maaleja, kyniä, paperia ja kirjoja sekä pienoismalleja. Tämä on ihan arvovalintakysymys.

Minä tuskin myöskään tulen kannattamaan kerskakulutusta siinä vaiheessa kun lapset ovat teinejä. Minä olin hippiteini, joka kulki kirpparivaatteissa, oli kasvissyöjä ja vastusti vähän kaikkea. Olen edelleen sellainen ja jotenkin luulen, että minun on hankala kasvattaa lapsistani kuluttavia mopoautolla ajelevia tusinateinejä.
 
Kuka lapsi arvostaa jtn taidemuseoita? Mä en ainakaan arvostanut, kyllä ne rahat kelpasivat ihan harrastuksiin, huvituksiin ja vaatteisiin ja pienempänä leluihin. Jos nyt oikeasti puhutaan sitä mitä lapsille tahdotaan tarjota koska se on heille merkityksellistä, niin ei kannata puhua jostain once in a lifetime kulttuuri nähtävyyksistä.

Mua on viety pienestä pitäen teatteriin, oopperaan, balettiin ja taidemuseoihin ja kyllä tykkäsin. Samaa mun äiti on tehny lapsenlapsien kanssa, niissä on vielä nykyään kuulokeet ja kaikenmaailman härpäkeet joita lapsi voi kantaa mukana ja lapsikierroksia. Meiän suvun lapset on kyllä tykänny.
 
Mua on viety pienestä pitäen teatteriin, oopperaan, balettiin ja taidemuseoihin ja kyllä tykkäsin. Samaa mun äiti on tehny lapsenlapsien kanssa, niissä on vielä nykyään kuulokeet ja kaikenmaailman härpäkeet joita lapsi voi kantaa mukana ja lapsikierroksia. Meiän suvun lapset on kyllä tykänny.

Tää on just sitä kulttuurista pääomaa. Happygirl ei ole sitä kodistaan saanut niin ei osaa sitä arvostaa. Sinä olet saanut niin osaat arvostaa. Näinhän se menee noin 90 prosentissa tapauksista.
 
  • Tykkää
Reactions: Puuhippa
Esikoinen kävi viikonloppuna taidemuseossa isänsä kanssa. Nuoremman kanssa jäätiin kotiin. Isompi tykkäsi ja kyseli, milloin pääsee uudestaan. Pienempi suuttui, kun ei päässyt mukaan. Mutta me olemmekin jo lasten kanssa tutustuneet taidehistoriaan ja erilaisiin maalaustekniikoihin.
 
Minun lapseni ainakin. Ilmaispäiviä usein museoissa esim.kk 1.torstai klo 14-17 tms.

No ei todellakaan ole mitään väliä pystytkö tarjoamaan museoreissuja vai et, koko lapsen elämän aikana. Jos intohimoa historiaan löytyy niin hän kerää ne rahat helposti keskenään ja pääsee sinne itse. Enkä kyllä tajua miten sekään voi olla liikaa maksaa kertakäynti museoon tms., kerran se kirpaisee JOS kiinnostusta aiheeseen on :) Itse mielummin laittaisin sen rahan huvipuistoon ja laadukkaisiin harrastuksiin.
 
Mua on viety pienestä pitäen teatteriin, oopperaan, balettiin ja taidemuseoihin ja kyllä tykkäsin. Samaa mun äiti on tehny lapsenlapsien kanssa, niissä on vielä nykyään kuulokeet ja kaikenmaailman härpäkeet joita lapsi voi kantaa mukana ja lapsikierroksia. Meiän suvun lapset on kyllä tykänny.

Mua ei juuri viety lapsena teatteriin. Muistan aivan elävästi yhden kerran, kun pääsin kaverin perheen kanssa lasten näytökseen, leikittiin sen jälkeen teatteria viikkotolkulla.

Muistan vieläkin sen kokemuksen vaikka siitä on jo yli 30 vuotta, eikä musta tullut teatteritaiteen harrastajaa aikuisena =)
 
  • Tykkää
Reactions: Happygirl-91

Yhteistyössä